Miten vahva uskosi on?
Miten vahva uskosi on?
”Uskonne avulla te kestätte.” (2. KORINTTILAISILLE 1:24)
1, 2. Miksi meillä täytyy olla uskoa, ja miten se voi vahvistua?
JEHOVAN palvelijat tietävät, että heillä täytyy olla uskoa. Itse asiassa ”ilman uskoa on mahdotonta miellyttää – – Jumalaa” (Heprealaisille 11:6). Siksi meidän on viisasta rukoilla, että saisimme pyhää henkeä ja uskoa, joka kuuluu sen erinomaiseen hedelmään (Luukas 11:13; Galatalaisille 5:22, 23). Voimme vahvistaa tätä ominaisuutta itsessämme myös jäljittelemällä toisten uskovien uskoa (2. Timoteukselle 1:5; Heprealaisille 13:7).
2 Uskomme vahvistuu, jos kuljemme hellittämättä tietä, jonka Jumalan sana viitoittaa kaikille kristityille. Usko voi kasvaa sen ansiosta, että luemme päivittäin Raamattua ja tutkimme sitä ahkerasti ”uskollisen taloudenhoitajan” välityksellä saatujen julkaisujen avulla (Luukas 12:42–44; Joosua 1:7, 8). Toistemme usko rohkaisee meitä, kun olemme säännöllisesti läsnä kristillisissä kokouksissa ja konventeissa (Roomalaisille 1:11, 12; Heprealaisille 10:24, 25). Ja uskomme vahvistuu, kun puhumme muille sananpalveluksessa (Psalmit 145:10–13; Roomalaisille 10:11–15).
3. Mitä apua saamme rakkaudellisilta kristityiltä vanhimmilta, kun on kyse uskosta?
3 Rakkaudelliset kristityt vanhimmat auttavat meitä lujittamaan uskoamme tarjoamalla meille Raamattuun perustuvia neuvoja ja rohkaisua. Heillä on samanlainen henki kuin apostoli Paavalilla, joka sanoi korinttilaisille: ”Me olemme työtovereita teidän iloksenne, sillä uskonne avulla te kestätte.” (2. Korinttilaisille 1:23, 24.) Eräs toinen käännös kuuluu: ”Työskentelemme kanssanne tehdäksemme teidät iloisiksi, koska uskonne on luja.” (Contemporary English Version.) Vanhurskaat elävät uskosta. Kukaan muu ei tietenkään voi uskoa puolestamme tai tehdä meistä uskollisia nuhteettomuuden säilyttäjiä. Tässä suhteessa ’meidän täytyy kantaa oma kuormamme’. (Galatalaisille 3:11; 6:5.)
4. Miten Raamatun kertomukset Jumalan uskollisista palvelijoista voivat vahvistaa uskoamme?
4 Raamattu on täynnä kertomuksia ihmisistä, jotka uskoivat. Saatamme tietää monia heidän huomattavia tekojaan, mutta mitä on sanottava uskosta, jota he osoittivat päivästä päivään, kenties läpi pitkän elämän? Pohditaanpa, miten he ilmaisivat tätä ominaisuutta samankaltaisissa olosuhteissa kuin missä itse elämme. Se voi vahvistaa omaa uskoamme.
Usko antaa meille rohkeutta
5. Mitä todisteita Raamatussa on siitä, että usko vahvistaa meitä julistamaan Jumalan sanaa rohkeasti?
5 Usko vahvistaa meitä julistamaan Jumalan sanaa arkailematta. Hanok ennusti rohkeasti Jumalan panevan tuomion täytäntöön. Hän sanoi: ”Katso! Jehova tuli pyhine myriadeineen panemaan täytäntöön tuomion kaikkia vastaan ja todistamaan kaikki jumalattomat syyllisiksi kaikkiin jumalattomiin tekoihinsa, joita he tekivät jumalattomaan tapaan, ja kaikkiin niihin järkyttäviin asioihin, joita jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.” (Juudaan kirje 14, 15.) Kuullessaan tällaisia sanoja Hanokin jumalattomat viholliset halusivat varmasti tappaa hänet. Silti hän puhui pelottomasti uskossa, ja Jumala ’otti hänet pois’ nukuttamalla hänet kuolemaan, ja näin hän ilmeisesti säästyi kärsimästä kuolintuskia (1. Mooseksen kirja 5:24; Heprealaisille 11:5). Me emme koe sellaisia ihmeitä, mutta Jehova vastaa rukouksiimme, niin että voimme julistaa hänen sanaansa uskossa ja rohkeasti (Apostolien teot 4:24–31).
6. Miten Jumalan antama usko ja rohkeus auttoivat Nooaa?
6 Uskon vaikutuksesta Nooa ”rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi” (Heprealaisille 11:7; 1. Mooseksen kirja 6:13–22). Nooa oli myös ”vanhurskauden saarnaaja”, joka julisti rohkeasti Jumalan varoitusta aikalaisilleen (2. Pietarin kirje 2:5). He varmasti pilkkasivat hänen sanomaansa tulevasta vedenpaisumuksesta, kuten jotkut pilkkaavat, kun me esitämme raamatullisia todisteita, joiden mukaan nykyinen asiainjärjestelmä tuhotaan pian (2. Pietarin kirje 3:3–12). Hanokin ja Nooan tavoin voimme kuitenkin viedä tätä sanomaa, koska Jumala on antanut meille uskoa ja rohkeutta.
Usko tekee meistä kärsivällisiä
7. Miten Abraham ja monet muut osoittivat uskoa ja kärsivällisyyttä?
7 Me tarvitsemme uskoa ja kärsivällisyyttä, erityisesti odottaessamme nykyisen jumalattoman järjestelmän loppua. Niiden joukossa, ”jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä”, on Jumalaa pelännyt patriarkka Abraham. (Heprealaisille 6:11, 12.) Usko sai hänet jättämään Urin kaupungin kaikkine mukavuuksineen ja ryhtymään muukalaiseksi vieraassa maassa, jonka Jumala oli hänelle luvannut. Iisak ja Jaakob olivat saman lupauksen perillisiä. Kuitenkin ”uskossa nämä kaikki kuolivat, vaikkakaan he eivät saaneet lupausten täyttymystä”. Uskon vaikutuksesta he tavoittelivat ”parempaa paikkaa, toisin sanoen taivaalle kuuluvaa”. Tämän vuoksi Jumala ”on valmistanut heille kaupungin”. (Heprealaisille 11:8–16.) Abraham, Iisak ja Jaakob – ja heidän jumaliset vaimonsa – odottivat kärsivällisesti Jumalan taivaallista valtakuntaa, jonka alaisuudessa heidät herätetään elämään maan päälle.
8. Mistä huolimatta Abraham, Iisak ja Jaakob osoittivat kärsivällisyyttä ja uskoa?
8 Abraham, Iisak ja Jaakob eivät menettäneet uskoaan. He eivät saaneet Luvattua maata haltuunsa eivätkä nähneet kaikkien kansakuntien siunaavan itseään Abrahamin siemenen välityksellä. (1. Mooseksen kirja 15:5–7; 22:15–18.) Vaikka ’Jumalan rakentamasta kaupungista’ tulisi todellisuutta vasta satoja vuosia myöhemmin, nämä miehet osoittivat jatkuvasti uskoa ja kärsivällisyyttä läpi elämänsä. Meidän pitäisi varmasti toimia samoin nyt, kun messiaaninen Valtakunta on todellisuutta taivaassa (Psalmit 42:5, 11; 43:5).
Usko asettaa eteemme ylevimmät tavoitteet
9. Miten usko vaikuttaa tavoitteisiin ja päämääriin?
9 Uskolliset patriarkat eivät koskaan omaksuneet kanaanilaisten ala-arvoista elämäntapaa, sillä heillä oli paljon ylevämmät tavoitteet ja päämäärät. Meillekin usko antaa hengellisiä tavoitteita, joiden ansiosta pystymme vastustamaan sulautumista maailmaan, joka on paholaisen, Saatana Panettelijan, vallassa (1. Johanneksen kirje 2:15–17; 5:19).
10. Mistä tiedämme, että Joosef tavoitteli jotain paljon ylevämpää kuin maailmallisesti huomattavaa asemaa?
10 Jumalan sallimuksesta Jaakobin poika Joosef sai Egyptissä vastuulleen elintarvikkeiden jakelun, mutta hän ei tavoitellut suuruutta tämän maailman silmissä. Uskoen Jehovan lupausten täyttymiseen 110-vuotias Joosef sanoi veljilleen: ”Minä kuolen, mutta Jumala kääntää varmasti huomionsa teihin ja vie teidät tästä maasta maahan, josta hän vannoi Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.” Joosef pyysi, että hänet haudattaisiin lupauksen maahan. Kuolemansa jälkeen hänet palsamoitiin ja pantiin arkkuun Egyptissä. Mutta kun israelilaiset vapautettiin Egyptin orjuudesta, profeetta Mooses otatti Joosefin luut mukaan haudattavaksi Luvattuun maahan. (1. Mooseksen kirja 50:22–26; 2. Mooseksen kirja 13:19.) Joosefin uskon kaltaisen uskon pitäisi saada meidät tavoittelemaan jotain paljon ylevämpää kuin maailmallisesti huomattavaa asemaa (1. Korinttilaisille 7:29–31).
11. Miten Mooses osoitti, että hänellä oli hengellisiä tavoitteita?
11 Mooses ”valitsi ennemmin osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa kuin synnistä saatavan tilapäisen nautinnon” Egyptin kuninkaallisen perheen korkeasti oppineena jäsenenä (Heprealaisille 11:23–26; Apostolien teot 7:20–22). Tämän vuoksi hän ei saanut maailmallista mainetta eikä häntä haudattu juhlallisin menoin koristeellisessa arkussa johonkin tunnettuun paikkaan Egyptiin. Mutta mitä arvoa sillä olisi ollut verrattuna kunniaan toimia ”tosi Jumalan miehenä”, lakiliiton välittäjänä, Jehovan profeettana ja raamatunkirjoittajana? (Esra 3:2.) Haluatko sinä kohota maailman silmissä, vai onko usko antanut sinulle paljon ylevämpiä, hengellisiä tavoitteita?
Usko tuo elämään sisältöä
12. Miten usko vaikutti Rahabin elämään?
12 Usko ei ainoastaan anna ihmiselle ylevimpiä tavoitteita vaan myös tekee elämän tyydytystä tuottavaksi. Jerikolaisen Rahabin elämällä ei varmaankaan ollut paljon sisältöä, kun hän toimi porttona. Mutta miten suuresti tilanne muuttuikaan, kun hän osoitti uskoa! Hänet julistettiin ”vanhurskaaksi [uskon] teoista, kun hän oli ottanut [israelilaiset] sanansaattajat vieraanvaraisesti vastaan ja lähettänyt heidät pois toista tietä”, niin että he pääsivät kanaanilaisvihollisiaan pakoon. (Jaakobin kirje 2:24–26.) Koska Rahab tajusi Jehovan olevan tosi Jumala, hän ilmaisi uskoa myös luopumalla prostituutiosta (Joosua 2:9–11; Heprealaisille 11:30, 31). Hän ei avioitunut ei-uskovan kanaanilaisen vaan Jehovan palvelijan kanssa (5. Mooseksen kirja 7:3, 4; 1. Korinttilaisille 7:39). Rahab sai suuren kunnian tulla Messiaan esiäidiksi (1. Aikakirja 2:3–15; Ruut 4:20–22; Matteus 1:5, 6). Monien muiden lailla, joista jotkut ovat luopuneet moraalittomasta elämäntavasta, hän saa vielä yhden palkinnon, ylösnousemuksen paratiisimaan päälle.
13. Miten Daavid teki syntiä Batseban tapauksessa, mutta millainen oli hänen asenteensa?
13 Hylättyään syntisen elämäntapansa Rahab ilmeisesti eli nuhteettomasti. Jotkut, jotka ovat olleet pitkään vihkiytyneitä Jumalalle, ovat kuitenkin tehneet vakavia syntejä. Kuningas Daavid teki aviorikoksen Batseban kanssa, tapatti hänen aviomiehensä taistelussa ja sitten otti hänet vaimokseen (2. Samuelin kirja 11:1–27). Daavid katui ja anoi syvästi murheellisena Jehovalta: ”[Älä] ota minulta pois pyhää henkeäsi.” Daavid ei menettänyt Jumalan henkeä. Hän uskoi, että Jehova ei armossaan halveksisi sydäntä, joka oli synnin takia ”särkynyt ja musertunut”. (Psalmit 51:11, 17; 103:10–14.) Uskonsa vuoksi Daavid ja Batseba saivat tyydytystä tuovan paikan Messiaan sukuhaarassa (1. Aikakirja 3:5; Matteus 1:6, 16; Luukas 3:23, 31).
Varmuuden saaminen vahvistaa uskoa
14. Millä kokeilla Gideon sai varmuuden Jumalan tuesta, ja miten tämä kertomus voi vaikuttaa uskoomme?
14 Vaikka vaellamme uskon avulla, saatamme joskus tarvita varmuuden siitä, että Jumala tukee meitä. Sitä kaipasi tuomari Gideon, yksi niistä, ”jotka uskon avulla kukistivat valtakuntia taistelussa” (Heprealaisille 11:32, 33). Kun midianilaiset ja heidän liittolaisensa tunkeutuivat Israeliin, Jumalan henki verhosi Gideonin. Koska hän halusi saada varmuuden siitä, että Jehova oli hänen kanssaan, hän ehdotti kokeita, joihin liittyi vastakerittyjen villojen jättäminen suojattomina yöksi puimatantereelle. Ensimmäisessä kokeessa kastetta muodostui vain villoille, kun taas maa pysyi kuivana. Toisessa kokeessa tilanne muutettiin päinvastaiseksi. Saatuaan näillä kokeilla varmuuden Jumalan tuesta, varovainen Gideon toimi uskossa ja kukisti Israelin viholliset. (Tuomarit 6:33–40; 7:19–25.) Se että pyrimme jotakin päätöstä harkitessamme saamaan varmuuden Jumalan tuesta, ei merkitse sitä, että meiltä puuttuu uskoa. Todellisuudessa, kun ratkaisuja tehdessämme etsimme tietoa Raamatusta ja kristillisistä julkaisuista ja rukoilemme pyhän hengen ohjausta, ilmaisemme uskoa. (Roomalaisille 8:26, 27.)
15. Miten Barakin uskon miettiminen saattaa auttaa meitä?
15 Tuomari Barakin uskoa vahvisti se, että hän sai varmuuden Jumalan tuesta rohkaisun muodossa. Naisprofeetta Debora kannusti häntä ottamaan aloitteen käsiinsä israelilaisten vapauttamiseksi kanaanilaiskuningas Jabinin sorrosta. Uskoen ja varmana Jumalan tuesta Barak johti 10000 heikosti varustettua miestä taisteluun ja sai ylivoimaisen voiton Jabinin paljon suuremmista joukoista, joita johti Sisera. Tuota voittoa juhlittiin Deboran ja Barakin innostavassa laulussa. (Tuomarit 4:1–5:31.) Debora rohkaisi Barakia toimimaan Israelissa Jumalan asettamana johtajana, ja tämä kuuluikin niihin Jehovan palvelijoihin, jotka uskon avulla ”ajoivat pakoon vierasmaalaisten sotajoukot” (Heprealaisille 11:34). Sen miettiminen, miten Jumala siunasi Barakia uskossa toimimisesta, saattaa hyvinkin saada meidät toimimaan, jos hiukan epäröimme hoitaa jotakin haastavaa tehtävää Jehovan palveluksessa.
Usko edistää rauhaa
16. Millä esimerkillisellä tavalla Abraham pyrki rauhaan Lootin kanssa?
16 Aivan kuten usko auttaa meitä hoitamaan vaikeita tehtäviä Jumalan palveluksessa, se edistää rauhaa ja tyyneyttä. Iäkäs Abraham antoi veljenpoikansa Lootin, joka oli häntä nuorempi, valita parhaat laidunmaat, kun heidän paimenilleen tuli riitaa ja kävi välttämättömäksi erota (1. Mooseksen kirja 13:7–12). Abrahamin on täytynyt rukoilla uskossa Jumalan apua tämän ongelman ratkaisemiseen. Hän ei asettanut omaa parastaan ensi sijalle, vaan selvitti tilanteen rauhaisasti. Jos meillä on kristityn veljemme kanssa erimielisyyttä, rukoilkaamme uskossa ja ’etsikäämme rauhaa’ muistaen Abrahamin esimerkin rakkaudellisen huomaavaisuuden osoittamisesta (1. Pietarin kirje 3:10–12).
17. Miksi voimme sanoa, että Paavalin, Barnabaan ja Markuksen ilmeinen välirikko korjaantui rauhaisasti?
17 Ajattele, miten kristillisten periaatteiden noudattaminen uskossa voi auttaa meitä edistämään rauhaa. Kun Paavali oli lähdössä toiselle lähetysmatkalleen, Barnabas myöntyi hänen ehdotukseensa, että he kävisivät uudelleen Kyproksen ja Vähän-Aasian seurakunnissa. Barnabas halusi kuitenkin ottaa mukaan serkkunsa Markuksen. Paavali oli toista mieltä, koska Markus oli jättänyt heidät Pamfyliassa. Sattui ”kiivas suuttumuksen purkaus”, ja tämän kiistan vuoksi heidän tiensä erosivat. Barnabas otti Markuksen mukaansa Kyprokseen, kun taas Paavali valitsi toverikseen Silaksen ja ”kulki Syyrian ja Kilikian halki ja vahvisti seurakuntia”. (Apostolien teot 15:36–41.) Aikanaan ilmeinen välirikko korjaantui, sillä Markus oli Paavalin kanssa Roomassa ja apostoli puhui hänestä suopeasti (Kolossalaisille 4:10; Filemonille 23, 24). Ollessaan vankina Roomassa noin vuonna 65 Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Ota Markus ja tuo hänet mukanasi, sillä hän on minulle hyödyllinen palvelukseen.” (2. Timoteukselle 4:11.) Paavali oli nähtävästi tehnyt suhteestaan Barnabaaseen ja Markukseen uskossa esittämiensä rukousten aiheen, ja tämä johti tyyneyteen, joka liittyy ”Jumalan rauhaan” (Filippiläisille 4:6, 7).
18. Miten todennäköisesti kävi Euodian ja Syntyken tapauksessa?
18 Epätäydellisinä ihmisinä me tietysti ”kompastumme monta kertaa” (Jaakobin kirje 3:2). Kun kahden kristityn naisen välille oli tullut vaikeuksia, Paavali kirjoitti: ”Euodiaa kehotan ja Syntykeä kehotan olemaan samaa mieltä Herrassa. – – auta jatkuvasti näitä naisia, jotka ovat ponnistelleet rinta rinnan kanssani hyvässä uutisessa.” (Filippiläisille 4:1–3.) Todennäköisesti nämä jumaliset naiset selvittivät ongelmansa rauhaisasti soveltamalla esimerkiksi Matteuksen 5:23, 24:n neuvoa. Raamatun periaatteiden noudattaminen uskossa edistää suuresti rauhaa nykyään.
Uskon ansiosta kestämme
19. Mikä koetteleva tilanne ei murtanut Iisakin ja Rebekan uskoa?
19 Uskon avulla voimme myös kestää vastoinkäymisiä. Saatamme olla onnettomia siksi, että perheemme kastettu jäsen on ollut tottelematon Jumalalle ja mennyt naimisiin ei-uskovan kanssa (1. Korinttilaisille 7:39). Iisak ja Rebekka kärsivät avioliittojen vuoksi, jotka heidän poikansa Esau solmi jumalattomien naisten kanssa. Esaun heettiläiset vaimot olivat heille niin suuren ”mielikarvauden lähteenä”, että Rebekka sanoi: ”Olen alkanut inhota tätä elämääni Heetin tyttärien takia. Jos Jaakob joskus ottaa vaimon Heetin tyttäristä, sellaisen kuin nämä maan tyttäret, niin mitä minun hyödyttää elää?” (1. Mooseksen kirja 26:34, 35; 27:46.) Tämä koetteleva tilanne ei kuitenkaan murtanut Iisakin ja Rebekan uskoa. Säilyttäkäämme mekin uskomme lujana, jos olosuhteet käyvät vaikeiksi.
20. Miten Noomi ja Ruut osoittivat esimerkillistä uskoa?
20 Juudasta kotoisin oleva ikääntyvä leski Noomi tiesi, että jotkut Juudan naisista saattaisivat synnyttää poikia, joista tulisi Messiaan esi-isiä. Mutta koska hänen poikansa olivat kuolleet lapsettomina ja hän oli ohittanut hedelmällisyysiän, se mahdollisuus, että hänen perheensä voisi olla mukana Messiaaseen johtavassa sukuhaarassa, oli todella olematon. Kävi kuitenkin niin, että hänen leskeksi jäänyt miniänsä Ruut tuli iäkkään Boasin vaimoksi, synnytti miehelleen pojan ja tuli Jeesuksen, Messiaan, esiäidiksi! (1. Mooseksen kirja 49:10, 33; Ruut 1:3–5; 4:13–22; Matteus 1:1, 5.) Noomin ja Ruutin usko kesti läpi vastoinkäymisten ja toi heille iloa. Mekin saamme osaksemme paljon iloa, jos säilytämme uskomme vastoinkäymisistä huolimatta.
21. Mitä usko tekee hyväksemme, ja mitä meidän tulee päättäväisesti tehdä?
21 Vaikka emme osaa sanoa, mitä huominen tuo meille itse kullekin tullessaan, voimme uskon avulla läpäistä minkä tahansa haasteen. Usko tekee meistä rohkeita ja kärsivällisiä. Se antaa meille ylevimmät tavoitteet ja tuo elämäämme sisältöä. Usko vaikuttaa myönteisesti suhteisiimme toisiin ja kestää läpi vastoinkäymisten. Olkaamme siksi ”sellaisia, joilla on usko sielun elossa säilymiseksi” (Heprealaisille 10:39). Osoittakaamme edelleen lujaa uskoa rakkaudellisen Jumalamme Jehovan voimassa ja hänen kunniakseen.
Miten vastaisit?
• Mitä raamatullisia todisteita on siitä, että usko voi tehdä meistä rohkeita?
• Miksi voimme sanoa, että usko voi tuoda elämäämme sisältöä?
• Miten usko edistää rauhaa?
• Mitä todisteita on siitä, että pystymme uskon ansiosta kestämään vastoinkäymisiä?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 16]
Usko antoi Nooalle ja Hanokille rohkeutta julistaa Jehovan sanomia
[Kuvat s. 17]
Mooseksen uskon kaltainen usko saa meidät pyrkimään hengellisiin tavoitteisiin
[Kuvat s. 18]
Varmuus Jumalan avusta vahvisti Barakin, Deboran ja Gideonin uskoa