Älä anna lapsesi sydämen muovautua sattumanvaraisesti!

ARVOTTOMASTA savimöykystä voi taitavan valajan käsissä syntyä viehättävä esine. Vain suhteellisen harvat käsityöläiset saavat aikaan jotakin niin upeaa niin vähästä. Yhteiskunta on vuosituhansien ajan ollut riippuvainen savenvalajien valmistamista kupeista ja lautasista sekä keitto-, säilytys- ja koristeastioista.

Myös lasten vanhemmat tekevät korvaamattoman palveluksen yhteiskunnalle, kun he muovailevat lastensa luonnetta ja persoonallisuutta. Raamattu vertaa meitä jokaista saveen, ja Jumala on antanut vanhemmille erittäin tärkeän tehtävän muovailla lapsiaan (Job 33:6; 1. Mooseksen kirja 18:19). Kauniin saviastian luominen ei ole helppoa, ja sama pitää paikkansa lapsen muovaamisesta vastuuntuntoiseksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Tällainen muutos ei tapahdu itsestään.

Lastemme sydäntä muovailevat monenlaiset voimat, ja jotkin niistä ovat ikävä kyllä tuhoisia. Niinpä viisas vanhempi ei anna lapsensa sydämen muovautua sattumanvaraisesti, vaan hän valmentaa lastaan ”tiensä suuntaan” luottaen siihen, että ”hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea” (Sananlaskut 22:6).

Lapsen kasvattaminen on pitkä ja vaiheikas prosessi, jonka aikana viisaiden kristittyjen vanhempien on käytettävä aikaa lapsen sydäntä uhkaavien kielteisten vaikutteiden torjumiseen. Heidän rakkauttaan koetellaan perusteellisesti, kun he kärsivällisesti antavat lapselle ”sitä opetusta ja oikaisua, joka kuuluu kristilliseen kasvatukseen” (Efesolaisille 6:4; The New English Bible). Vanhempien työ tietenkin helpottuu huomattavasti, jos he aloittavat tämän jo varhain.

Aloita varhain

Savenvalajat työstävät mielellään sellaista savea, joka on sopivan pehmeää mutta silti riittävän kiinteää, niin että se säilyttää sille annetun  muodon. Siksi valaja käyttää saven sen puhdistamisen jälkeen mieluiten puolen vuoden kuluessa. Vanhempien on samoin paras aloittaa lapsensa sydämen muovaaminen silloin, kun se on mahdollisimman vastaanottavainen ja muovautuu helposti.

Asiantuntijat sanovat, että jo kahdeksan kuukauden iässä lapsi tunnistaa äidinkielensä soinnin, hänellä on läheinen side vanhempiinsa, hänelle on kehittynyt havaintokykyä ja hän tutkii maailmaa ympärillään. Ihanteellista on aloittaa hänen sydämensä muovaileminen silloin, kun hän on vielä pieni. Miten edullisessa asemassa lapsenne onkaan, jos hän Timoteuksen tavoin on ”pienokaisesta asti – – tuntenut pyhät kirjoitukset”! (2. Timoteukselle 3:15.) *

Lapset jäljittelevät vanhempiaan luonnostaan. Äänten, ilmeiden ja eleiden jäljittelemisen lisäksi he oppivat rakkautta, huomaavaisuutta ja myötätuntoa, kun he näkevät vanhempiensa ilmaisevan näitä ominaisuuksia. Jos vanhemmat haluavat valmentaa lastaan Jehovan lakien mukaan, Jumalan käskyjen on ennen muuta oltava heidän omassa sydämessään. Jumalan lakien syvä arvostus saa vanhemmat puhumaan lapsilleen säännöllisesti Jehovasta ja hänen Sanastaan. Raamattu kehottaa: ”Sinun on – – puhuttava niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi ja maata mennessäsi ja ylös noustessasi.” (5. Mooseksen kirja 6:6, 7.) Kahden pienen lapsen vanhemmat Francisco ja Rosa kertovat, miten he tekevät tämän. *

”Jokapäiväisen keskustelun lisäksi yritämme jutella lastemme kanssa henkilökohtaisesti vähintään 15 minuuttia joka päivä. Kun havaitsemme jonkin ongelman – ja ongelmia on – juttelemme pitempään. Esimerkiksi viisivuotias poikamme sanoi äskettäin tultuaan kotiin koulusta, ettei hän usko Jehovaan. Joku luokkatoveri oli ilmeisesti pilkannut häntä ja sanonut, ettei Jumalaa ole olemassa.”

Nämä vanhemmat tajusivat, että lasten on kehitettävä uskoa Luojaansa. Tällaista uskoa voidaan rakentaa sen pohjalta, että lapsilla on luontainen viehtymys Jumalan luomakuntaan. Heistähän on ihanaa koskea eläimiä, poimia kukkia tai leikkiä rantahiekassa! Vanhemmat voivat auttaa heitä tajuamaan luomakunnan ja Luojan välisen yhteyden (Psalmit 100:3; 104:24, 25). Syvä kunnioitus, jota he alkavat tuntea Jehovan luomakuntaa kohtaan, voi säilyä läpi koko elämän (Psalmit 111:2, 10). Tällaisen ymmärryksen lisäksi lapsessa voi kehittyä halu miellyttää Jumalaa ja pelko sitä kohtaan, että tuottaisi Jumalalle mielipahaa. Tämä saa hänet ”[kääntymään] pois pahasta” (Sananlaskut 16:6).

Useimmat lapset ovat uteliaita ja erittäin oppimiskykyisiä, mutta tottelevaisuus ei välttämättä ole heille helppoa (Psalmit 51:5). Toisinaan he ehkä haluavat toimia oman päänsä mukaan tai he vaativat saada kaiken haluamansa. Vanhempien on osoitettava lujuutta ja kärsivällisyyttä ja annettava kuria, jotteivät tällaiset asenteet juurru lapseen (Efesolaisille 6:4). Tämän ovat havainneet Phyllis ja Paul, jotka ovat kasvattaneet menestyksellisesti viisi lasta.

Phyllis muistelee: ”Kaikilla lapsilla oli yksilöllinen persoonallisuus, ja jokainen halusi toimia oman päänsä mukaan. Se oli rankkaa, mutta aikanaan he oppivat, mitä ’ei’ tarkoittaa.”  Hänen miehensä Paul sanoi: ”Jos he olivat riittävän vanhoja ymmärtämään, perustelimme usein heille päätöksemme. Yritimme aina olla huomaavaisia, mutta opetimme samalla heitä kunnioittamaan Jumalalta saamaamme valtaa.”

Vaikka jo lapsella voi olla omat ongelmansa, useimmat vanhemmat toteavat, että suurimmat haasteet tulevat eteen nuoruusvuosina, jolloin kypsymätön sydän kohtaa monia uusia koetuksia.

Teini-ikäisen sydämen tavoittaminen

Savenvalajan on ryhdyttävä muovailemaan savea ennen kuin se kuivuu. Saadakseen lisäaikaa hän voi lisätä saveen vettä, jotta se pysyy kosteana ja helposti muovailtavana. Vanhempien on samoin työskenneltävä kovasti, jottei heidän teini-ikäisen lapsensa sydämestä tule taipumaton. Heidän tärkein välineensä on tietenkin Raamattu, jonka avulla he voivat ’ojentaa, oikaista ja varustaa lapsensa kaikkeen hyvään työhön’ (2. Timoteukselle 3:15–17).

Teini-ikäinen ei ehkä kuitenkaan ota vastaan vanhempiensa neuvoja yhtä auliisti kuin nuorempana. Koska hän voi alkaa kuunnella enemmän ikätovereitaan, aiemmin avoin ja välitön viestintä vanhempien kanssa saattaa kangerrella. Tällöin vaaditaan erityistä kärsivällisyyttä ja taitoa, sillä vanhempien ja lasten rooleissa siirrytään uuteen vaiheeseen. Nuoren on sopeuduttava fyysisiin ja tunne-elämän muutoksiin. Hänen on alettava tehdä päätöksiä ja asettaa tavoitteita, jotka voivat vaikuttaa hänen koko elämäänsä. (2. Timoteukselle 2:22.) Tänä haastavana aikana hän joutuu kohtaamaan erään voiman, joka voi vaikuttaa tuhoisasti hänen sydämeensä, nimittäin ikätovereiden aiheuttaman paineen.

Tällaista painetta synnyttää harvoin vain jokin yksittäinen helposti havaittava tilanne. Tavallisesti kyse on pikemminkin toistuvista nuorta horjuttavista toteamuksista tai tilanteista, jotka iskevät monien nuorten heikkoon kohtaan: syvään juurtuneeseen pelkoon siitä, että toiset nuoret torjuvat heidät. Epävarmuuden tunteen kanssa kamppaileva ja toisten hyväksyntää kaipaava nuori voisi muiden nuorten esimerkkiä seuraten alkaa suhtautua suopeasti ”siihen, mikä maailmassa on” (1. Johanneksen kirje 2:15–17; Roomalaisille 12:2).

Tilannetta pahentaa vielä se, että epätäydellisen sydämen luonnolliset halut voivat antaa lisäpontta ikätovereiden viestille. Sellaiset kehotukset kuin ”pidä hauskaa” ja ”tee mitä haluat” voivat kuulostaa hyvin vetoavilta. María kertoo kokemuksestaan: ”Kuuntelin muita teini-ikäisiä, jotka uskoivat, että nuorilla on oikeus nauttia elämästään täysin siemauksin seurauksista välittämättä. Koska halusin  tehdä sitä, mitä koulukaverit tekivät, olin vähällä joutua vakaviin vaikeuksiin.” Vanhempina te haluatte auttaa teini-ikäistä lastanne taistelemaan tällaista painostusta vastaan, mutta miten voitte onnistua siinä?

Vakuuttakaa nuorelle yhä uudelleen sanoin ja teoin, että välitätte hänestä. Pyrkikää saamaan selville, mitä hän ajattelee asioista, ja yrittäkää ymmärtää hänen ongelmiaan, jotka voivat olla paljon vaikeampia kuin ne ongelmat, joita itse kohtasitte kouluaikana. Juuri nyt teidän vanhempien on oltava lapselle niitä, joille hän voi uskoutua (Sananlaskut 20:5). Nuoren ruumiinkieli tai mieliala voi paljastaa hänen ahdinkonsa ja hämmentyneisyytensä. Vastatkaa hänen äänettömiin hätähuutoihinsa ja ’lohduttakaa hänen sydäntään’ (Kolossalaisille 2:2).

On tietenkin tärkeää olla luja sen puolesta, mikä on oikein. Monet vanhemmat havaitsevat käyvänsä aika ajoin lastensa kanssa tahtojen taistoa, mutta he eivät voi antaa myöten, kun heidän päätökselleen on hyvät perusteet. Toisaalta varmistukaa siitä, että ymmärrätte tilanteen selvästi ennen kuin ratkaisette, onko tarpeen antaa rakkaudellista kuria ja millaista sen tulisi olla (Sananlaskut 18:13).

Jopa seurakunnan sisäpuolella

Saviastia voi näyttää valmiilta, mutta ellei sitä ole poltettu uunissa, niin jopa se neste, jonka säilyttämiseen astia on suunniteltu, voi vahingoittaa sitä. Raamattu vertaa koetuksia ja vaikeuksia tällaiseen polttamisprosessiin, sillä ne osoittavat, millaisia ihmisiä me todellisuudessa olemme. Raamattu tosin puhuu erityisesti uskomme koetuksista, mutta sama pätee muihinkin koetuksiin (Jaakobin kirje 1:2–4). Yllättävää kyllä jotkin nuorten kohtaamat vaikeat koetukset voivat tulla seurakunnan sisäpuolelta.

Vaikka perheenne teini-ikäinen nuori vaikuttaisikin hengellisesti terveeltä, hän voi käydä sisäistä kamppailua jakautuneen sydämen vuoksi (1. Kuninkaiden kirja 18:21). Esimerkiksi Megan joutui alttiiksi maailmallisille ajatuksille, joita esittivät toiset kokouksissa valtakunnansalissa käyvät nuoret.

”Minuun vaikutti joukko nuoria, joiden mielestä kristillisyys oli tylsää ja rajoitti hauskanpitoa. He sanoivat esimerkiksi: ’Jätän totuuden heti, kun täytän 18’ tai: ’Maltan tuskin odottaa, että voin lähteä nostelemaan’. He karttoivat sellaisia nuoria, jotka sanoivat jotain päinvastaista, ja kutsuivat heitä pyhiksi.”

Jo yksi tai kaksi sellaista, joilla on huono asenne, riittää yllyttämään muita. Ryhmässä yksilöt noudattavat yleensä enemmistön tahtoa. Tyhmyys ja uhmakkuus voivat tallata jalkoihinsa viisauden ja sopivuuden. Monissa maissa on sattunut ikäviä tapauksia, joissa kristityt nuoret ovat joutuneet vaikeuksiin mentyään joukon mukana.

Teini-ikäiset nuoret tarvitsevat tietysti jossain määrin seuraa, jossa he viihtyvät. Miten te  vanhemmat voitte tarjota sitä? Kiinnittäkää vakavaa huomiota nuorten ajanvietteeseen ja suunnitelkaa, mitä kiinnostavaa voisitte tehdä perheenä tai yhdessä muiden nuorten ja aikuisten kanssa. Tutustukaa lapsenne ystäviin. Kutsukaa heitä aterialle tai viettämään iltaa kanssanne (Roomalaisille 12:13). Kannustakaa lastanne tervehenkiseen toimintaan, esimerkiksi opettelemaan soittamaan jotakin instrumenttia, opiskelemaan vierasta kieltä tai hankkimaan jokin muu taito. Tällainen toiminta voi tapahtua suurelta osin kodin turvallisessa ympäristössä.

Opiskelu voi olla suoja

Myös opiskelu voi auttaa teini-ikäistä nuorta pitämään ajanvietteen oikealla paikallaan. Loli, joka on toiminut kahdenkymmenen vuoden ajan johtavassa asemassa eräässä suuressa koulussa, sanoo: ”Olen nähnyt monien nuorten todistajien käyvän koulunsa läpi. Monien käytös on ollut kiitettävää, mutta joitakuita on ollut mahdoton erottaa muista. Hyvät esimerkit ovat olleet poikkeuksetta niitä, jotka ovat olleet kiinnostuneita opiskelusta. Neuvon painokkaasti vanhempia olemaan aktiivisesti kiinnostuneita lastensa koulumenestyksestä, tutustumaan heidän opettajiinsa ja vakuuttamaan lapsilleen, että hyvällä todistuksella on merkitystä. Jotkut ovat poikkeuksellisen eteviä, mutta kaikki voivat päästä tyydyttävälle tasolle ja hankkia opettajiensa kunnioituksen.”

Tällainen opiskelu voi myös auttaa nuoria edistymään hengellisesti. He voivat oppia hyvät tutkimistottumukset, henkistä itsekuria ja vastuuntuntoa. Hyvä lukutaito ja oivalluskyky kannustavat heitä epäilemättä olemaan parempia Jumalan sanan opiskelijoita ja opettajia (Nehemia 8:8). Vaatimukset, joita koulutyö ja hengellisten asioiden tutkiminen asettavat, voivat auttaa pitämään virkistäytymisen sille kuuluvalla paikalla.

Kunniaksi teille ja Jehovalle

Muinaisessa Kreikassa oli monissa saviastioissa sekä valajan että koristemaalarin signeeraus. Vastaavasti perheessä on tavallisesti kaksi, jotka osallistuvat lapsen muovaamiseen. Sekä isä että äiti muovailevat lapsen sydäntä, ja lapsessa on kuvaannollisessa mielessä molempien ”signeeraus”. Taitavan savenvalajan tai koristemaalarin tavoin te vanhemmat voitte tuntea ylpeyttä, kun teidän muovailutyönne tuloksena on arvokas ja hieno nuori ihminen (Sananlaskut 23:24, 25).

Tämän suuren hankkeen onnistuminen riippuu paljolti siitä, missä määrin te olette muovanneet lapsenne sydäntä. Toivon mukaan voitte sanoa: ”Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.” (Psalmit 37:31.) Lapsen sydämentila on niin tärkeä asia, ettei sen muovautumista pidä jättää sattuman varaan.

[Alaviitteet]