Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Hyödynnä muuttuvat olosuhteet viisaasti

Hyödynnä muuttuvat olosuhteet viisaasti

Hyödynnä muuttuvat olosuhteet viisaasti

Pum, Jan, Dries ja Otto ovat neljä alankomaalaista vanhinta, joilla on paljon yhteistä. Kaikilla neljällä on vaimo ja lapsia, ja heillä kaikilla oli myös joitakin vuosia sitten kokopäivätyö ja mukava koti. He jättivät kuitenkin ansiotyönsä ja omistivat aikansa ja voimansa Jumalan valtakunnan etujen edistämiseen. Mikä auttoi heitä tekemään tällaisen muutoksen? Kaikki neljä hyödynsivät muuttuvat olosuhteet viisaasti.

USEIMMAT meistä joutuvat huomaamaan jossain elämänsä vaiheessa, että olosuhteet muuttuvat. Monet muutokset, kuten avioituminen, lasten syntymä tai iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen, tuovat lisää vastuuta. Toiset muutokset taas antavat enemmän vapautta laajentaa kristillistä palvelusta (Matteus 9:37, 38). Näin käy esimerkiksi silloin, kun aikuiset lapset muuttavat pois kotoa tai kun jäädään eläkkeelle.

Joskus olosuhteet muuttuvat, halusimmepa sitä tai emme. Toisaalta jotkut kristityt ovat onnistuneet itse muuttamaan olosuhteitaan niin, että heille on avautunut mahdollisuus lisätä palvelustaan. Juuri siten Pum, Jan, Dries ja Otto tekivät, kuten seuraavasta näemme.

Kun lapset muuttavat pois kotoa

Pum työskenteli kirjanpitäjänä lääkealan yrityksessä. Hän toimi vaimonsa Annyn kanssa usein osa-aikaisena tienraivaajana kahden tyttärensä kanssa. Pum ja Anny järjestivät perheelleen myös yhteistä vapaa-ajan toimintaa toisten tienraivaajien kanssa. ”Se suojeli ongelmilta, joita toisenlainen seura olisi voinut aiheuttaa”, he kertovat. Vanhempien esimerkki innosti tyttöjä, ja kumpikin aloitti vakituisen tienraivauksen koulun jälkeen.

Pum ja Anny huomasivat, että lasten muutettua pois heille jäi enemmän aikaa ja rahaa, mikä soisi heille tilaisuuden matkustaa kiinnostaviin paikkoihin tai nauttia vapaa-ajasta jollain muulla tavalla. He päättivät kuitenkin sen sijaan laajentaa kristillistä palvelustaan, kun olosuhteet kerran sen sallivat. Pum pyysi työnantajaltaan työviikkonsa lyhentämistä yhdellä päivällä. Myöhemmin hän järjesti niin, että työpäivä alkoi seitsemältä aamulla ja päättyi kahdelta iltapäivällä. Työn vähentäminen merkitsi tietysti sitä, että oli tultava toimeen pienemmällä palkalla. He onnistuivat siinä, ja vuonna 1991 Pum aloitti vaimonsa tavoin vakituisen tienraivauksen.

Sitten Pumia pyydettiin Jehovan todistajien konventtisalille talonmiehen apulaiseksi. Kutsun vastaanottaminen merkitsi sitä, että avioparin olisi lähdettävä talosta, jossa he olivat asuneet 30 vuotta, ja muuttaa konventtisalin yhteydessä olevaan asuntoon. He päättivät muuttaa. Oliko se vaikeaa? Anny vastaa, että kun häneen iski koti-ikävä, hän kysyi itseltään: ”Olenko kuin Lootin vaimo?” Anny kieltäytyi katsomasta taakseen. (1. Mooseksen kirja 19:26; Luukas 17:32.)

Pumin ja Annyn mielestä ratkaisu on tuonut heille paljon siunauksia. He nauttivat muun muassa tehtävistään konventtisalissa, piirikonventtien valmistelutyöstä ja niiden kierrosvalvojien (matkustavien sananpalvelijoiden) seurasta, jotka tulevat pitämään puheita konventteihin. Silloin tällöin he vierailevat seurakunnissa, kun Pum palvelee kierrosvalvojan sijaisena.

Miten tämän pariskunnan onnistui laajentaa palvelustaan? Pum sanoo: ”Kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia, täytyy päättää hyödyntää uudet olosuhteet mahdollisimman viisaasti.”

Elämän yksinkertaistaminen

Janilla ja hänen vaimollaan Wothilla on kolme lasta. Pumin ja hänen perheensä lailla Jan hyödynsi muuttuneet olosuhteet viisaasti. Hän oli palvellut vuosia hyväpalkkaisessa työssä pankissa, minkä ansiosta perhe nautti korkeasta elintasosta. Hän tunsi kuitenkin alati kasvavaa halua laajentaa palvelustaan. Hän selittää: ”Vuosien varrella opin arvostamaan totuutta yhä enemmän, ja rakkauteni Jehovaan syveni.” Niinpä hän muutti olosuhteitaan vuonna 1986. Hän sanoo: ”Toimistomme työt järjesteltiin uudelleen, ja se avasi minulle tilaisuuden lyhentää työviikkoani. Työtoverini ihmettelivät ratkaisuani ja antoivat minulle lempinimen Diwodo, koska ainoat työpäiväni olivat dinsdag [tiistai], woensdag [keskiviikko] ja donderdag [torstai]. Palkkani laski 40 prosenttia. Myin talomme ja ostin asuntolaivan, joten saatoimme palvella alueilla, joilla Valtakunnan julistajia tarvittiin enemmän. Jäädessäni myöhemmin varhaiseläkkeelle tuloni laskivat vielä 20 prosenttia, mutta vuonna 1993 saatoin aloittaa vakituisen tienraivauksen.”

Nykyään Jan kuuluu sairaalayhteyskomiteaan, ja hän on palvellut pitkään konventinvalvojana. Wothin terveys on heikko, mutta hän palvelee silti aika ajoin osa-aikaisena tienraivaajana. Kaikki heidän kolme lastaan ovat naimisissa ja ovat puolisoineen innokkaita Valtakunnan julistajia.

Miten Jan ja Woth ovat mukautuneet matalampaan elintasoon? ”Kun olimme varakkaampia”, Jan vastaa, ”pidimme huolta siitä, ettemme kiintyneet liiaksi aineelliseen. Nykyään joudumme tosin ehkä odottamaan tovin, ennen kuin pystymme tekemään joitakin hankintoja, mutta saamamme hengelliset siunaukset ja edut korvaavat sen yltäkylläisesti.”

Dries ja hänen vaimonsa Jenny päättivät Janin ja Wothin tavoin pitää elämänsä yksinkertaisena voidakseen käyttää enemmän aikaa Valtakunnan työhön. Dries ja Jenny palvelivat tienraivaajina ennen lasten saamista. Huolehtiakseen perheestään Dries työskenteli sen jälkeen johtotehtävissä eräässä suuressa yhtiössä. Työnantaja arvosti hänen työtään ja tarjosi ylennystä. Dries ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan, sillä hänelle olisi jäänyt vähemmän aikaa kristillisiin toimiin.

Perheestä huolehtiminen ja Jennyn sairaan äidin hoitaminen vaati Driesiltä ja Jennyltä paljon aikaa ja voimia. He pitivät silti yllä tienraivaushenkeä. Miten se oli mahdollista? Jenny selittää: ”Meillä asui tienraivaajia, me kutsuimme heitä luoksemme syömään ja tarjosimme kierrosvalvojille majoituksen.” Dries lisää: ”Pidimme elämämme yksinkertaisena emmekä ottaneet velkaa. Päätimme, ettemme koskaan ryhtyisi suuriin liiketoimiin tai ostaisi asuntoa, jotta sellaiset asiat eivät sitoisi meitä tulevaisuudessa.”

Driesin ja Jennyn päätös luoda olosuhteet, joissa Valtakunnan työhön on enemmän aikaa, on ollut palkitseva. Heidän molemmat poikansa palvelevat nykyään vanhimpina, ja toinen heistä on vaimonsa kanssa tienraivaaja. Dries ja Jenny palvelivat erikoistienraivaajina, ja myöhemmin Jenny osallistui Driesin kanssa kierrostyöhön. Nykyään he tekevät vapaaehtoistyötä Betelissä ja Dries kuuluu haaratoimistokomiteaan.

Varhaiseläkkeelle

Otto ja hänen vaimonsa Judy palvelivat Driesin ja Jennyn lailla tienraivaajina ennen kahden tyttärensä syntymää. Kun Judy odotti ensimmäistä lasta, Otto sai työtä opettajana.

Lasten kasvaessa Otto ja Judy pyysivät usein tienraivaajia kotiinsa, jotta tytöt voisivat nähdä omin silmin, kuinka iloista väkeä kokoaikaiset sananpalvelijat ovat. Aikanaan heidän vanhin tyttärensä aloitti tienraivauksen. Myöhemmin hän meni Gilead-kouluun ja palvelee nyt miehensä kanssa lähetystyöntekijänä Afrikassa. Heidän nuorempi tyttärensä aloitti tienraivauksen vuonna 1987, ja Judy seurasi hänen esimerkkiään.

Otolle avautui tilaisuus vähentää työaikaansa, ja hän käytti vapautuneen ajan tienraivaukseen. Lopulta hän jätti työnsä kokonaan. Otto palvelee nykyään matkavalvojana ja käyttää opetustaitoaan seurakuntien hengelliseen vahvistamiseen.

Minkä neuvon Otto antaa niille, jotka jäävät varhaiseläkkeelle ansiotyöstään? ”Kun jäät eläkkeelle, älä päätä levätä laakereillasi vuoden tai pari. Laakereilla lepäämiseen tottuu helposti. Tienraivaus unohtuu ennen kuin huomaatkaan. Aloita sen sijaan palvelus kentällä ja seurakunnassa suoraa päätä.”

Elämänkokemuksen hyödyntäminen

On myönnettävä, että sellaisilla veljillä kuin Pum, Jan, Dries ja Otto ei ole enää sellaisia voimia eikä sellaista fyysistä kestävyyttä kuin heidän ollessaan nuoria. He ovat kuitenkin kypsempiä, kokeneempia ja viisaampia kuin nuorina (Sananlaskut 20:29). He tietävät, mitä isänä oleminen merkitsee, ja vaimon kanssa työskenteleminen on antanut heille käsityksen siitä, mitä kaikkea äitinä olemiseen sisältyy. He ovat vaimonsa kanssa käsitelleet perheongelmia ja asettaneet teokraattisia tavoitteita lapsilleen. Otto sanoo: ”Perheenisänä saamani kokemus on avuksi kierrosvalvojan työssä silloin, kun annan neuvoja perheasioissa.” Driesin kokemus lasten kasvattamisesta on myös hyödyksi Betel-perheelle, johon kuuluu paljon nuoria työntekijöitä.

Käytännön kokemus on tosiaan hyödyksi veljille, kun he huolehtivat monenlaisista tarpeista seurakunnassa. Kokemukset ovat niin sanoaksemme teroittaneet heidän työkalujansa, joten he voivat käyttää voimansa täysin hyödyksi (Saarnaaja 10:10). He saavat todellisuudessa samassa ajassa usein enemmän aikaan kuin fyysisesti voimakkaammat mutta kokemattomammat.

Tällaiset veljet ja heidän vaimonsa ovat hyviä esimerkkejä Jehovan kansaan kuuluville nuorille. Nuoret huomaavat, että sellaiset pariskunnat ovat kokeneet itse monia niistä ongelmista ja siunauksista, joista kristillisissä julkaisuissamme kerrotaan. On rohkaisevaa nähdä, kuinka monet miehet ja naiset osoittavat samanlaista henkeä kuin Kaleb, joka korkeasta iästään huolimatta pyysi itselleen haastavaa tehtävää (Joosua 14:10–12).

Jäljittele heidän uskoaan

Voisitko sinäkin kenties jäljitellä kirjoituksessa mainittujen avioparien uskoa ja tekoja? Muistat varmaankin, että he tekivät totuudesta elämäntavan. He kehittivät lapsissaan halun tienraivaukseen. He tekivät näin ”antamalla esimerkin Jehovan ja hänen järjestönsä rakastamisesta, järjestämällä hyvää seuraa ja opettamalla lapset elättämään itsensä”, kuten Jan asian ilmaisee. He myös työskentelivät ja rentoutuivat yhdessä perheenä. Pum muistelee: ”Lomilla koko perhe lähti yleensä saarnaamistyöhön aamulla, ja iltapäivällä rentouduttiin yhdessä.”

Nämä kristityt laativat lisäksi suunnitelmia, joten kun olosuhteet muuttuivat, he olivat valmiita hyödyntämään uuden tilanteen. He asettivat tavoitteita ja tekivät päätöksiä, jotka jouduttivat tavoitteisiin pääsemistä. He tähyilivät mahdollisuuksia tehdä vähemmän ansiotyötä ja olivat halukkaita tulemaan toimeen pienemmillä ansioilla (Filippiläisille 1:10). Vaimot antoivat miehelleen täyden tukensa. Heillä oli kaikilla voimakas halu astua ”suuresta ovesta, joka johtaa toimintaan”, ja nauttia sen ansiosta Jehovan runsaasta siunauksesta (1. Korinttilaisille 16:9; Sananlaskut 10:22).

Haluatko sinäkin laajentaa palvelustasi? Jos haluat, siihen saattaa avautua tilaisuus, mikäli hyödynnät muuttuvat olosuhteet viisaasti.

[Kuva s. 20]

Pum ja Anny hoitamassa tehtäviään konventtisalissa

[Kuva s. 20]

Jan ja Woth saarnaamistyössä

[Kuva s. 21]

Dries ja Jenny työssä Betelissä

[Kuva s. 21]

Otto ja Judy valmistautuvat vierailemaan seuraavassa seurakunnassa