Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mikä on syynä uskonnolliseen vainoon?

Mikä on syynä uskonnolliseen vainoon?

Mikä on syynä uskonnolliseen vainoon?

TULISIKO ihmisiä mielestäsi vainota uskontonsa vuoksi? Todennäköisesti olet sitä mieltä, ettei tulisi – ei ainakaan, elleivät he loukkaa toisten oikeuksia. Uskonnollisella vainolla on kuitenkin pitkä historia, ja sitä esiintyy edelleen. Esimerkiksi monien Jehovan todistajien oikeuksia poljettiin ja heitä kohdeltiin julmasti Euroopassa ja muualla maailmassa läpi koko 1900-luvun.

Jehovan todistajat kärsivät tuolloin pitkään raa’asta ja systemaattisesta vainosta Euroopan kahden suurimman totalitaarisen hallinnon alaisuudessa. Mitä heidän kokemuksensa opettavat uskonnollisesta vainosta? Entä mitä voimme oppia siitä, miten he reagoivat kärsimykseen?

”He eivät ole osa maailmasta”

Jehovan todistajat pyrkivät olemaan lainkuuliaisia, rauhallisia ja rehtejä ihmisiä. He eivät vastusta hallituksia eivätkä halua joutua ristiriitatilanteisiin niiden kanssa. He eivät myöskään provosoi vainoa, sillä he eivät halua olla marttyyreja. Jehovan todistajat ovat poliittisesti puolueettomia. Tämä on sopusoinnussa seuraavien Jeesuksen sanojen kanssa: ”[Minun seuraajani] eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” (Johannes 17:16.) Useimmat hallitukset tunnustavat todistajien puolueettomuuden. Totalitaariset hallitsijat eivät kuitenkaan juuri kunnioita sitä Raamatun vaatimusta, että kristittyjen ei tule olla osa maailmasta.

Syy tähän selitettiin eräässä konferenssissa, joka pidettiin Saksassa Heidelbergin yliopistossa marraskuussa 2000. Konferenssin teema oli ”Sorto ja puolustautuminen: Jehovan todistajat kansallissosialistisen ja kommunistisen diktatuurin alaisuudessa”. Tri Clemens Vollnhals totalitarismia tutkivasta Hannah Arendt -instituutista totesi: ”Totalitaariset hallitukset eivät rajoita toimintaansa politiikkaan, vaan ne haluavat koko ihmisen.”

Tosi kristityt eivät voi antaa itseään kokonaan millekään valtiolle, sillä he ovat vannoneet täydellistä alamaisuutta vain Jehova Jumalalle. Totalitaaristen diktatuurien alaisuudessa elävät Jehovan todistajat ovat huomanneet, että joskus valtion ja heidän uskonsa asettamat vaatimukset ovat keskenään ristiriidassa. Mitä he ovat tehneet tällaisissa tilanteissa? He ovat usein soveltaneet sitä periaatetta, jonka Jeesuksen Kristuksen opetuslapset lausuivat: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.” (Apostolien teot 5:29.)

Tuhannet todistajat ovat pitäneet kiinni uskostaan ja pysyneet poliittisesti puolueettomina mitä julmimmasta vainosta huolimatta. Miten he ovat kestäneet? Mistä he ovat saaneet siihen tarvittavan voiman? Annetaanpa heidän itsensä vastata. Pane samalla merkille, mitä kaikki – niin Jehovan todistajat kuin muutkin – voivat oppia heidän kokemuksistaan.

[Huomioteksti s. 4]

Jehovan todistajat kärsivät pitkään raa’asta vainosta Saksassa kummankin 1900-luvulla vallassa olleen totalitaarisen hallinnon alaisuudessa

[Huomioteksti s. 4]

”Totalitaariset hallitukset eivät rajoita toimintaansa politiikkaan, vaan ne haluavat koko ihmisen.” (Tri Clemens Vollnhals)

[Kuva s. 4]

Kusserowin perhe menetti vapautensa, koska he eivät suostuneet tinkimään uskostaan

[Kuva s. 4]

Johannes Harms teloitettiin uskonsa vuoksi natsien valvomassa vankilassa