’Ole rohkea ja luja!’
’Ole rohkea ja luja!’
”Rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” (JOHANNES 16:33)
1. Miten israelilaisia rohkaistiin sitä silmällä pitäen, mikä heitä odotti Kanaanissa?
KUN israelilaiset olivat astumaisillaan Jordanin yli Luvattuun maahan, Mooses sanoi heille: ”Olkaa rohkeita ja lujia. Älkää pelätkö älkääkä säikähtykö niiden edessä, koska Jehova, sinun Jumalasi, kulkee kanssasi.” Sitten Mooses kutsui Joosuan, jonka oli määrä johtaa israelilaiset Kanaaniin, ja toisti hänelle henkilökohtaisesti neuvon olla rohkea. (5. Mooseksen kirja 31:6, 7.) Myöhemmin Jehova itse kannusti Joosuaa sanoen: ”Ole rohkea ja luja – –. Ole vain rohkea ja hyvin luja.” (Joosua 1:6, 7, 9.) Nämä sanat olivat ajankohtaiset. Israelilaiset tarvitsisivat rohkeutta kohdatakseen ne voimakkaat viholliset, jotka odottivat heitä Jordanin toisella puolella.
2. Missä tilanteessa olemme nykyään, ja mitä tarvitsemme?
2 Nykyisten tosi kristittyjen on määrä pian astua luvattuun uuteen maailmaan, ja heidän täytyy Joosuan tavoin olla rohkeita (2. Pietarin kirje 3:13; Ilmestys 7:14). Tilanteemme poikkeaa kuitenkin Joosuan tilanteesta. Hän taisteli miekoin ja keihäin. Me olemme hengellisessä taistelussa emmekä koskaan tartu kirjaimellisiin aseisiin (Jesaja 2:2–4; Efesolaisille 6:11–17). Sitä paitsi Joosua joutui käymään monia kiivaita taisteluja vielä Luvattuun maahan astumisen jälkeen. Me kuitenkin käymme ankarimmat kamppailumme nyt – ennen kuin siirrymme uuteen maailmaan. Tarkastellaanpa joitakin tilanteita, jotka vaativat rohkeutta.
Miksi joudumme kamppailemaan?
3. Mitä Raamattu paljastaa päävastustajastamme?
3 Apostoli Johannes kirjoitti: ”Me tiedämme olevamme Jumalasta, mutta koko maailma on paholaisen vallassa.” (1. Johanneksen kirje 5:19.) Nämä sanat ilmaisevat yhden perussyyn, jonka vuoksi kristittyjen on kamppailtava säilyttääkseen uskonsa. Kun kristitty säilyttää nuhteettomuutensa, hän aiheuttaa eräänlaisen tappion Saatana Panettelijalle. Siksi Saatana kiertää kuin ”karjuva leijona” yrittäessään uhkailla ja niellä uskollisia kristittyjä (1. Pietarin kirje 5:8). Hän käy tosiaankin sotaa voideltuja kristittyjä ja heidän kumppaneitaan vastaan (Ilmestys 12:17). Tässä sodassa hän käyttää ihmisiä, jotka tieten tai tietämättään palvelevat hänen tarkoitusperiään. Vaatii rohkeutta seisoa lujana Saatanaa ja kaikkia hänen edustajiaan vastaan.
4. Minkä varoituksen Jeesus antoi, mutta mitä ominaisuutta tosi kristityt ovat ilmaisseet?
4 Koska Jeesus tiesi, että Saatana edustajineen vastustaisi jyrkästi hyvää uutista, hän varoitti seuraajiaan: ”Teitä luovutetaan ahdistukseen ja teitä tapetaan, ja te tulette olemaan kaikkien kansakuntien vihan kohteita minun nimeni vuoksi.” (Matteus 24:9.) Nuo sanat osoittautuivat tosiksi ensimmäisellä vuosisadalla, ja ne osoittautuvat tosiksi myös nykyään. Vaino, jota jotkut Jehovan todistajat ovat kohdanneet, on ollut aivan yhtä ankaraa kuin mikä tahansa vaino menneisyydessä. Silti tosi kristityt ovat tällaisen painostuksen edessä rohkeita. He tietävät, että ”ihmisten edessä vapiseminen asettaa ansan”, eivätkä he halua joutua tuohon ansaan (Sananlaskut 29:25).
5, 6. a) Millaiset tilanteet vaativat meiltä rohkeutta? b) Millä tavalla uskolliset kristityt suhtautuvat, kun heidän rohkeuttaan koetellaan?
5 Vainon lisäksi muutkin haasteet kysyvät meiltä rohkeutta. Joistakuista on vaikea puhua vieraille ihmisille hyvästä uutisesta. Joidenkin koululaisten rohkeutta koetellaan, kun heitä vaaditaan vannomaan uskollisuutta maalle tai lipulle. Koska sellainen vala on todellisuudessa uskonnollinen kannanilmaus, kristityt lapset ovat päättäneet rohkeasti toimia tavalla, joka miellyttää Jumalaa, ja heidän oivallinen menettelynsä on ollut sydäntä lämmittävää.
6 Tarvitsemme rohkeutta myös silloin, kun vastustajat saavat tiedotusvälineet esittämään Jumalan palvelijat epäsuotuisassa valossa tai yrittävät rajoittaa tosi palvontaa suunnittelemalla ”vaikeuksia säädöksen nojalla” (Psalmit 94:20). Mitä meidän pitäisi ajatella esimerkiksi silloin, kun lehdessä, radiossa tai televisiossa on Jehovan todistajista vääristeltyjä kertomuksia tai suoranaisia valheita? Pitäisikö meidän järkyttyä? Ei, sillä me odotamme sellaista. (Psalmit 109:2.) Emmekä ylläty, kun jotkut uskovat julkaistuja valheita ja vääristeltyjä kertomuksia, koska ”kokematon uskoo joka sanan” (Sananlaskut 14:15). Uskolliset kristityt eivät kuitenkaan suostu uskomaan mitä tahansa, mitä heidän veljistään sanotaan, eivätkä he varmasti anna kielteisen julkisuuden saada heitä jäämään pois kristillisistä kokouksista, vähentämään kenttäpalvelusta tai horjumaan uskossaan. Päinvastoin he suosittelevat itseään ”Jumalan palvelijoina – – kunniassa ja kunniattomuudessa, huonossa maineessa ja hyvässä maineessa; [vastustajien mukaan] eksyttäjinä ja kuitenkin [todellisuudessa] totuudellisina” (2. Korinttilaisille 6:4, 8).
7. Mitä tutkivia kysymyksiä voisimme tehdä itsellemme?
7 Kirjeessään Timoteukselle Paavali sanoi: ”Jumala ei antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman – – hengen. Älä sen tähden häpeä todistusta Herrastamme.” (2. Timoteukselle 1:7, 8; Markus 8:38.) Luettuamme nämä sanat voimme kysyä itseltämme: ”Häpeänkö uskoani vai olenko rohkea? Ilmaisenko työpaikallani (tai koulussa) toisille, että olen Jehovan todistaja vai yritänkö salata sen? Häpeänkö olla erilainen kuin muut vai olenko ylpeä siitä, että erotun muista sen suhteen vuoksi, joka minulla on Jehovaan?” Jos jotakuta pelottaa saarnata hyvää uutista tai asennoitua epäsuositulle kannalle, hänen on hyvä muistaa neuvo, jonka Jehova antoi Joosualle: ”Ole rohkea ja luja.” Älä koskaan unohda, että merkitystä ei ole työ- tai koulutovereittemme mielipiteellä, vaan sillä, mitä Jehova ja Jeesus Kristus ajattelevat (Galatalaisille 1:10).
Miten kehittää rohkeutta?
8, 9. a) Miten varhaiskristittyjen rohkeus pantiin kerran koetukselle? b) Miten Pietari ja Johannes suhtautuivat uhkauksiin, ja mitä he ja heidän veljensä kokivat?
8 Miten voimme kehittää sellaista rohkeutta, joka auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuutemme näinä vaikeina aikoina? Miten varhaiskristityt kehittivät rohkeutta? Mietihän, mitä tapahtui Jerusalemissa, kun ylipapit ja vanhimmat käskivät Pietaria ja Johannesta lopettamaan saarnaamisen Jeesuksen nimessä. Opetuslapset kieltäytyivät, heitä uhkailtiin ja sitten heidät vapautettiin. Sen jälkeen he palasivat veljiensä pariin, ja he kaikki rukoilivat yhdessä sanoen: ”Jehova, ota huomioon heidän uhkauksensa ja suo orjiesi puhua jatkuvasti sanaasi täysin rohkeasti.” (Apostolien teot 4:13–29.) Vastaukseksi Jehova vahvisti heitä pyhällä hengellä, ja kuten juutalaiset johtajat myöhemmin todistivat, he ’täyttivät Jerusalemin’ opetuksellaan (Apostolien teot 5:28).
9 Eritelläänpä tapahtumien kulkua. Kun juutalaiset johtajat uhkailivat opetuslapsia, näille ei tullut mieleenkään antaa periksi painostukselle. Sen sijaan opetuslapset rukoilivat rohkeutta jatkaa saarnaamista. Sitten he toimivat sopusoinnussa rukouksensa kanssa, ja Jehova vahvisti heitä hengellään. Heidän kokemuksensa osoittaa, että se mitä Paavali kirjoitti joitakin vuosia myöhemmin eräässä muussa yhteydessä, soveltuu kristittyihin, kun näitä vainotaan. Paavali sanoi: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen välityksellään, joka voimistaa minua.” (Filippiläisille 4:13.)
10. Miten Jeremian kokemus auttaa niitä, jotka ovat luonteeltaan ujoja?
10 Mutta entä jos joku on luonteeltaan ujo? Voiko hän kuitenkin palvella Jehovaa rohkeasti vastustuksesta huolimatta? Varmasti voi! Muista, miten Jeremia reagoi, kun Jehova nimitti hänet profeetaksi. Tuo nuori mies sanoi: ”Olen vain poikanen.” Hän ei selvästikään tuntenut olevansa riittävän pätevä. Silti Jehova rohkaisi häntä sanomalla: ”Älä sano: ’Olen vain poikanen’, vaan sinun tulee mennä kaikkien niiden luo, joiden luokse sinut lähetän, ja sinun tulee puhua kaikki, mitä käsken sinun puhua. Älä pelkää heidän kasvojensa takia, sillä ’minä olen sinun kanssasi vapauttaakseni sinut’.” (Jeremia 1:6–10.) Jeremia luotti Jehovaan, ja niinpä hän Jehovan voimassa voitti epäröintinsä ja hänestä tuli Israelissa huomattavan rohkea todistaja.
11. Mikä auttaa nykyajan kristittyjä olemaan Jeremian kaltaisia?
11 Voidelluilla kristityillä on nykyään samanlainen tehtävä kuin Jeremialla, ja ”muiden lampaiden” ”suuren joukon” tuella he jatkavat Jehovan tarkoitusten julistamista silloinkin, kun he kohtaavat välinpitämättömyyttä, pilkkaa ja vainoa (Ilmestys 7:9; Johannes 10:16). Heitä rohkaisee se, mitä Jehova sanoi Jeremialle: ”Älä pelkää.” He eivät koskaan unohda, että he ovat saaneet tehtävänsä Jumalalta ja saarnaavat hänen sanomaansa (2. Korinttilaisille 2:17).
Jäljittelemisen arvoisia rohkeuden esimerkkejä
12. Minkä erinomaisen esimerkin rohkeudesta Jeesus antoi, ja miten hän rohkaisi seuraajiaan?
12 Meidän voi olla helpompi kehittää rohkeutta, jos mietimme muiden sellaisten esimerkkejä, jotka ovat Jeremian tavoin toimineet rohkeasti (Psalmit 77:12). Tarkastellessamme esimerkiksi Jeesuksen palvelusta meihin tekee vaikutuksen se rohkeus, jota hän osoitti, kun Saatana kiusasi häntä ja kun hän kohtasi juutalaisten johtajien itsepintaista vastustusta (Luukas 4:1–13; 20:19–47). Jeesus oli järkkymätön Jehovan voimassa, ja hän sanoi vähän ennen kuolemaansa opetuslapsilleen: ”Maailmassa teillä on ahdistusta, mutta rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” (Johannes 16:33; 17:16.) Jos Jeesuksen opetuslapset noudattaisivat hänen esimerkkiään, hekin olisivat voittajia (1. Johanneksen kirje 2:6; Ilmestys 2:7, 11, 17, 26). Mutta heidän olisi tarpeen ’rohkaista mielensä’.
13. Miten Paavali rohkaisi filippiläisiä?
13 Joitakin vuosia Jeesuksen kuoleman jälkeen Paavali ja Silas heitettiin vankilaan Filippissä. Myöhemmin Paavali rohkaisi Filippin seurakuntaan kuuluvia pysymään ”lujina yhdessä hengessä” ja ponnistelemaan ”yhtenä sieluna rinta rinnan hyvän uutisen uskon puolesta ja missään suhteessa vastustajia säikähtämättä”. Vahvistaakseen heitä tässä Paavali sanoi: ”Juuri tämä [kristittyjen vaino] on todistus tuhosta heille [vainoojille] mutta pelastuksesta teille, ja tämä osoitus on Jumalalta, sillä teille annettiin Kristuksen puolesta etu sekä uskoa häneen että myös kärsiä hänen puolestaan.” (Filippiläisille 1:27–29.)
14. Mihin Paavalin rohkeus johti Roomassa?
14 Kirjoittaessaan Filippin seurakunnalle Paavali oli jälleen vankilassa, tällä kertaa Roomassa. Silti hän saarnasi edelleen rohkeasti toisille. Millaisin tuloksin? Hän kirjoitti: ”Kahleeni ovat tulleet julkisesti tunnetuiksi Kristuksen yhteydessä koko pretoriaanikaartin ja kaikkien muiden keskuudessa, ja useimmat veljistä Herrassa, koska he tuntevat luottamusta vankilakahleitteni takia, osoittavat yhä suurempaa rohkeutta puhua Jumalan sanaa pelottomasti.” (Filippiläisille 1:13, 14.)
15. Mistä voimme löytää erinomaisia uskon esimerkkejä, jotka vahvistavat päätöstämme olla rohkeita?
15 Paavalin esimerkki rohkaisee meitä. Samoin rohkaisee niiden nykyajan kristittyjen erinomainen esimerkki, jotka ovat kestäneet vainoa diktaattorien tai papiston hallitsemissa maissa. Monia tällaisia kertomuksia on julkaistu Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdissä sekä Jehovan todistajien Vuosikirjoissa. Muista näitä kertomuksia lukiessasi, että kyseessä olivat meidän kaltaisemme tavalliset ihmiset. Jehova kuitenkin antoi heille hyvin vaikeissa olosuhteissa voimaa, joka ylittää tavanomaisen, niin että he kestivät. Voimme luottaa siihen, että hän antaa tuota voimaa myös meille, jos olosuhteet sitä vaativat.
Rohkea asenteemme miellyttää Jehovaa ja tuottaa hänelle kunniaa
16, 17. Miten voimme nykyään kehittää rohkeutta?
16 Seisominen lujana totuuden ja vanhurskauden puolesta kertoo rohkeudesta. Se että joku toimii niin, vaikka häntä pelottaa, osoittaa vielä suurempaa rohkeutta. Kuka tahansa kristitty voi tosiaan olla rohkea, jos hän todella haluaa tehdä Jehovan tahdon, jos hän on päättänyt pysyä uskollisena, jos hän turvautuu alituisesti Jumalaan ja jos hän muistaa aina, että Jehova on menneisyydessä vahvistanut lukemattomia hänen kaltaisiaan ihmisiä. Lisäksi kun tajuamme, että rohkea asenteemme miellyttää Jehovaa ja tuottaa hänelle kunniaa, haluamme sitäkin päättäväisemmin pysyä lujina. Olemme valmiit kestämään pilkkaa tai pahempaakin, koska rakastamme häntä syvästi (1. Johanneksen kirje 2:5; 4:18).
17 Älä koskaan unohda, että uskomme vuoksi kohtaamamme kärsimykset eivät johdu siitä, että olisimme toimineet jotenkin väärin (1. Pietarin kirje 3:17). Me kärsimme siksi, että kannatamme Jehovan suvereeniutta, teemme hyvää ja pysymme erossa maailmasta. Apostoli Pietari sanoi tästä: ”Jos kestätte, kun teette hyvää ja kärsitte, niin se on mieluista Jumalan edessä.” Lisäksi Pietari sanoi: ”Jättäkööt siis myös ne, jotka kärsivät sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa, jatkuvasti sielunsa uskollisen Luojan huomaan tehdessään hyvää.” (1. Pietarin kirje 2:20; 4:19.) Uskomme miellyttää rakkaudellista Jumalaamme Jehovaa ja tuottaa hänelle kunniaa. Se on painava syy olla rohkea!
Viranomaisille puhuminen
18, 19. Kun omaksumme rohkean asenteen tuomarin edessä, niin millaisen sanoman tosiasiassa välitämme?
18 Kertoessaan seuraajilleen, että heitä tultaisiin vainoamaan, Jeesus sanoi myös: ”[Ihmiset] luovuttavat teitä paikallisiin oikeusistuimiin, ja he ruoskivat teitä synagogissaan. Viedäänpä teitä käskynhaltijoiden ja kuninkaidenkin eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja kansakunnille.” (Matteus 10:17, 18.) Tuomarin tai hallitsijan eteen meneminen väärien syytösten vuoksi vaatii rohkeutta. Silti kun käytämme rohkeasti nuo mahdollisuudet heille todistamiseen, käännämme vaikean tilanteen tilaisuudeksi tehdä jotain merkittävää. Tosiasiassa välitämme meitä tuomitseville psalmiin 2 kirjoitetut Jehovan sanat: ”Nyt, oi kuninkaat, olkaa ymmärtäväisiä, antakaa oikaista itseänne, oi maan tuomarit. Palvelkaa Jehovaa peläten.” (Psalmit 2:10, 11.) Usein kun Jehovan todistajia on syytetty väärin oikeudessa, tuomarit ovat pitäneet yllä palvontavapautta, ja me arvostamme tätä. Jotkut tuomarit ovat kuitenkin antaneet vastustajien vaikuttaa itseensä. Heille Raamattu sanoo: ”Antakaa oikaista itseänne.”
19 Tuomarien pitäisi tajuta, että Jehova Jumalan laki on korkein. Heidän pitäisi muistaa, että kaikki ihmiset, myös tuomarit, ovat tilivelvollisia Jehova Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle (Roomalaisille 14:10). Mitä meihin tulee, niin saammepa oikeutta ihmistuomarin käsissä tai emme, meillä on kaikki syyt olla rohkeita, koska Jehova tukee meitä. Raamatussa sanotaan: ”Onnellisia ovat kaikki häneen turvautuvat.” (Psalmit 2:12.)
20. Miksi voimme olla onnellisia, jos joudumme kestämään vainoa ja panettelua?
20 Jeesus sanoi vuorisaarnassa: ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa; sillä siten he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.” (Matteus 5:11, 12.) Vaino ei tietenkään itsessään ole miellyttävää, mutta kun pysymme lujina huolimatta vainosta, myös tiedotusvälineiden panettelusta, meillä on aihetta iloon. Se merkitsee sitä, että miellytämme Jehovaa ja tulemme saamaan palkan. Rohkea asenteemme osoittaa, että meillä on aito usko, ja se antaa meille varmuuden Jumalan hyväksynnästä. Se tosiaan osoittaa, että luotamme täysin Jehovaan. Sellainen luottamus on kristitylle elintärkeää, kuten käy ilmi seuraavasta kirjoituksesta.
Mitä opit?
• Mitkä tilanteet vaativat nykyään rohkeutta?
• Miten voimme kehittää rohkeutta?
• Mainitse joitakin erinomaisia rohkeuden esimerkkejä.
• Miksi haluamme toimia rohkeasti?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 9]
Simone Arnold (nykyään Liebster) Saksassa, Widdas Madona Malawissa ja Lidija ja Oleksi Kurdas Ukrainassa osoittivat rohkeutta ja vastustivat paholaista
[Kuvat s. 10]
Emme häpeä hyvää uutista
[Kuva s. 11]
Paavalin vankilassa osoittama rohkeus edisti suuresti hyvän uutisen leviämistä
[Kuva s. 12]
Jos selitämme tuomarille rohkeasti raamatullista kantaamme, välitämme tärkeän sanoman