Lempeys – olennaisen tärkeä kristillinen ominaisuus
Lempeys – olennaisen tärkeä kristillinen ominaisuus
”Pukeutukaa – – lempeyteen.” (KOLOSSALAISILLE 3:12)
1. Mikä tekee lempeydestä huomattavan ominaisuuden?
LEMPEÄ tuuli tuntuu hyvältä, miellyttävältä. Lempeän ihmisen seurassa on nautittavaa olla. Toisaalta, kuten viisas kuningas Salomo sanoi, ”lempeä kieli voi murtaa luun” (Sananlaskut 25:15). Lempeys on huomattava ominaisuus, jossa miellyttävyys yhdistyy voimaan.
2, 3. Mitä yhteyttä on lempeydellä ja pyhällä hengellä, ja mitä tarkastelemme tässä kirjoituksessa?
2 Apostoli Paavali sisällytti lempeyden ”hengen hedelmään”, jonka piirteitä hän luetteli Galatalaiskirjeen 5:22, 23:ssa. Jakeen 23 kreikkalainen sana, jonka vastineena Uuden maailman käännöksessä on ”lempeys”, käännetään muissa raamatunkäännöksissä usein ”sävyisyydeksi”. Useimmissa kielissä on oikeastaan vaikea löytää tälle kreikkalaiselle sanalle täsmällistä vastinetta, koska alkuperäinen sana ei kuvaile ulkoista sävyisyyttä vaan sisäistä lempeyttä; ei ihmisen käyttäytymistapaa vaan mielen ja sydämen tilaa.
3 Ymmärtääksemme selvemmin lempeyden merkityksen ja arvon tarkastelemme nyt neljää Raamatun esimerkkiä (Roomalaisille 15:4). Näin opimme paitsi sen, millainen tämä ominaisuus on, myös sen, miten voimme kehittää ja ilmaista sitä kaikissa toimissamme.
”Suuriarvoinen Jumalan silmissä”
4. Mistä tiedämme, että Jehova antaa arvoa lempeydelle?
4 Koska lempeys kuuluu Jumalan hengen hedelmään, on johdonmukaista odottaa sen liittyvän läheisesti Jumalan suurenmoiseen persoonallisuuteen. Apostoli Pietari kirjoitti, että ”hiljainen ja lempeä henki” on ”suuriarvoinen Jumalan silmissä” (1. Pietarin kirje 3:4). Lempeys on tosiaan jumalinen ominaisuus, ja Jehova antaa sille suuren arvon. Jo tämänkin vuoksi kaikkien Jumalan palvelijoiden tulee kehittää lempeyttä. Miten sitten kaikkivaltias Jumala, kaikkeuden korkein Valtias, osoittaa lempeyttä?
5. Mikä odote meillä on Jehovan lempeyden ansiosta?
5 Kun ensimmäiset ihmiset, Aadam ja Eeva, eivät totelleet Jumalan selvää kieltoa, joka koski syömistä hyvän ja pahan tiedon puusta, kyseessä oli tahallinen teko (1. Mooseksen kirja 2:16, 17). Tämä tahallinen tottelemattomuus aiheutti heille ja heidän tuleville jälkeläisilleen synnin, kuoleman ja vieraantumisen Jumalasta (Roomalaisille 5:12). Vaikka Jehovalla oli täysi oikeus langettaa tuomio, hän ei raa’asti pyyhkäissyt ihmissukua pois olemassaolosta, ikään kuin se olisi ollut läpeensä parantumaton ja lunastuskelvoton (Psalmit 130:3). Sitä vastoin Jehova suosiollisuudessaan ja halussaan pidättyä olemasta ankara ja vaativa – ilmauksia lempeydestä – järjesti keinot, joiden välityksellä syntinen ihmiskunta voi tulla hänen luokseen ja saada hänen suosionsa. Antamalla Poikansa Jeesuksen Kristuksen lunastusuhriksi Jehova mahdollisti sen, että voimme lähestyä hänen ylhäistä valtaistuintaan tuntematta pelkoa tai kauhua. (Roomalaisille 6:23; Heprealaisille 4:14–16; 1. Johanneksen kirje 4:9, 10, 18.)
6. Miten lempeys näkyi tavasta, jolla Jumala kohteli Kainia?
6 Kauan ennen Jeesuksen tuloa maan päälle Jehovan lempeys ilmeni silloin kun Aadamin pojat Kain ja Abel esittivät uhreja Jumalalle. Koska Jehova pystyi näkemään heidän sydämeensä, hän hylkäsi Kainin uhrin mutta ”katsoi suopeasti” Abelia ja hänen uhriaan. Jumalan suosiollinen suhtautuminen uskollista Abelia ja hänen uhriaan kohtaan herätti pahaa verta Kainissa. Raamatussa kerrotaan, että ”Kain suuttui kovasti, ja hänen kasvonsa alkoivat synkistyä”. Miten Jehova suhtautui? Loukkaantuiko hän Kainin huonosta asenteesta? Ei, vaan hän kysyi Kainilta lempeästi, miksi tämä oli niin vihainen. Jehova jopa selitti, miten Kain voisi saada ”korotuksen”. (1. Mooseksen kirja 4:3–7.) Jehova on tosiaankin lempeyden ruumiillistuma (2. Mooseksen kirja 34:6).
Lempeys vetää puoleensa ja virkistää
7, 8. a) Mikä auttaa meitä ymmärtämään Jehovan lempeyttä? b) Mitä Matteuksen 11:27–29:n sanat paljastavat Jehovasta ja Jeesuksesta?
7 Parhaita tapoja ymmärtää Jehovan verrattomia ominaisuuksia on tutkia Jeesuksen Kristuksen elämää ja sananpalvelusta (Johannes 1:18; 14:6–9). Ollessaan saarnaamiskampanjansa toisena vuonna Galileassa Jeesus teki monia voimatekoja Korasinissa, Betsaidassa, Kapernaumissa ja näiden lähiseuduilla. Useimmat ihmiset olivat kuitenkin ylpeitä ja välinpitämättömiä, ja he kieltäytyivät uskomasta. Miten Jeesus suhtautui tähän? Vaikka hän muistutti heitä vakavasti heidän uskottomuutensa seurauksista, hän liikuttui säälistä heidän keskuudessaan olevan ʽam ha·ʼaʹrets -luokan, vaatimattomien, tavallisten ihmisten, hengellisesti kurjan tilan vuoksi. (Matteus 9:35, 36; 11:20–24.)
8 Jeesuksen myöhemmät toimet osoittivat, että hän ’tunsi täysin Isän’ ja jäljitteli häntä. Jeesus esitti tavallisille ihmisille lämpimän kutsun: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne.” Nuo sanat varmasti lohduttivat ja virkistivät ihmisiä, jotka olivat maahan poljettuja ja sorrettuja! Ne vetoavat meihinkin vielä nykyään. Jos vilpittömästi pukeudumme lempeyteen, olemme niiden joukossa, joille ”Poika haluaa – – ilmaista” Isän. (Matteus 11:27–29.)
9. Mikä ominaisuus liittyy lempeyteen, ja miten Jeesus on tässä suhteessa hyvä esimerkki?
9 Lempeyteen liittyy läheisesti vaatimattomuus, se että on ”nöyrä sydämeltä”. Toisaalta ylpeys johtaa itsensä korottamiseen ja voi usein saada ihmisen kohtelemaan toisia tylysti ja tunteettomasti (Sananlaskut 16:18, 19). Jeesus osoitti nöyryyttä koko maan päällä suorittamansa palveluksen ajan. Silloinkin kun hän ratsasti Jerusalemiin kuusi päivää ennen kuolemaansa ja häntä tervehdittiin juutalaisten Kuninkaana, hän poikkesi suuresti maailman hallitsijoista. Hän täytti Sakarjan messiaanisen ennustuksen: ”Katso! Kuninkaasi on tulossa luoksesi, lempeämielisenä ja istuen aasin, niin, varsan, juhdan jälkeläisen, selässä.” (Matteus 21:5; Sakarja 9:9.) Uskollinen profeetta Daniel näki näyn, jossa Jehova uskoi hallitusvaltaa Pojalleen. Sitä varhaisemmassa ennustuksessa hän kuitenkin kuvaili Jeesusta ”ihmisistä alhaisimmaksi”. Lempeys ja nöyryys kulkevat tosiaankin käsi kädessä. (Daniel 4:17; 7:13, 14.)
10. Miksi kristillinen lempeys ei merkitse heikkoutta?
10 Jehovan ja Jeesuksen osoittama miellyttävä lempeys vetää osaltaan meitä heidän luokseen (Jaakobin kirje 4:8). Lempeys ei tietenkään merkitse heikkoutta. Kaukana siitä! Jehovasta, kaikkivaltiaasta Jumalasta, heijastuu valtava dynaaminen energia ja voima. Hänen suuttumuksensa leimahtaa epävanhurskaita kohtaan. (Jesaja 30:27; 40:26.) Jeesus ilmaisi samoin päättäneensä pysyä tinkimättömän lujana silloinkin, kun Saatana Panettelija hyökkäsi häntä vastaan. Hän kieltäytyi suvaitsemasta oman aikansa uskonnollisten johtajien luvatonta kaupankäyntiä. (Matteus 4:1–11; 21:12, 13; Johannes 2:13–17.) Silti hän säilytti lempeytensä käsitellessään opetuslastensa puutteita ja sieti kärsivällisesti heidän heikkouksiaan (Matteus 20:20–28). Eräs raamatunoppinut kuvaili osuvasti lempeyttä seuraavasti: ”Hellävaraisuuden takana on teräksenlujuutta.” Osoittakaamme mekin Kristuksen tavoin lempeyttä.
Aikansa lempein ihminen
11, 12. Miksi Mooseksen lempeys oli huomattava, kun otetaan huomioon hänen kasvatuksensa?
11 Kolmanneksi tarkastelemme sitä, mitä voimme oppia Mooseksesta. Häntä kuvaillaan Raamatussa ”lempeämielisimmäksi” ”kaikista ihmisistä, joita maan pinnalla oli” (4. Mooseksen kirja 12:3; engl. viitelaitoksen alaviite). Tämä kuvaus kirjoitettiin Jumalan hengen vaikutuksesta. Huomattavan lempeytensä vuoksi Mooses oli altis noudattamaan Jehovan ohjausta.
12 Mooses sai epätavallisen kasvatuksen. Jehova varmisti sen, että tämä uskollisten heprealaisten vanhempien poika säilyi elossa aikana, jolloin ihmisiä kavallettiin ja murhattiin. Ensimmäiset vuotensa Mooses vietti äitinsä hoivissa, ja hän sai tämän antaman tunnollisen opetuksen ansiosta tietoa tosi Jumalasta Jehovasta. Myöhemmin poika vietiin kotoaan mahdollisimman erilaiseen ympäristöön. ”Moosekselle opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta”, kertoi varhaiskristitty marttyyri Stefanos. Mooses ”oli todella voimallinen sanoissaan ja teoissaan”. (Apostolien teot 7:22.) Hänen uskonsa kävi ilmeiseksi, kun hän huomasi, miten epäoikeudenmukaisesti faraon orjapiiskurit kohtelivat hänen veljiään. Mooses tappoi egyptiläisen, jonka hän oli nähnyt lyövän erästä heprealaista, ja joutui siksi pakenemaan Egyptistä Midianin maahan. (2. Mooseksen kirja 1:15, 16; 2:1–15; Heprealaisille 11:24, 25.)
13. Miten 40 vuoden oleskelu Midianissa vaikutti Moosekseen?
13 Mooses joutui 40-vuotiaana elättämään itsensä erämaassa. Midianissa hän tapasi Reuelin seitsemän tytärtä ja auttoi heitä ammentamaan vettä isänsä suurelle katraalle. Palatessaan kotiin nuo nuoret naiset selittivät iloisina isälleen, että ”eräs egyptiläinen” oli vapauttanut heidät heille vaikeuksia aiheuttaneiden paimenten käsistä. Reuelin kutsusta Mooses asettui asumaan perheen pariin. Hänen kärsimänsä vastoinkäymiset eivät olleet katkeroittaneet häntä, eivätkä ne myöskään estäneet häntä opettelemasta sopeutumaan uuteen ympäristöön. Hänen halunsa tehdä Jehovan tahto ei koskaan horjunut. Niiden 40 pitkän vuoden kuluessa, joina Mooses huolehti Reuelin lampaista, meni naimisiin Sipporan kanssa ja kasvatti poikansa, hän kehitti ja hioi ominaisuutta, joka tuli hänelle hyvin leimalliseksi. Vastoinkäymisissä Mooses oppi lempeyttä. (2. Mooseksen kirja 2:16–22; Apostolien teot 7:29, 30.)
14. Kuvaile, mitä sellaista tapahtui Mooseksen toimiessa Israelin johtajana, mikä osoitti hänen lempeytensä.
14 Kun Jehova oli nimittänyt Mooseksen Israelin kansan johtajaksi, tämän lempeys oli edelleen ilmeinen. Eräs nuori mies ilmoitti kerran Moosekselle, että Eldad ja Medad toimivat leirissä profeettoina, vaikka he olivat olleet poissa, kun Jehova oli vuodattanut henkensä niihin 70 vanhimpaan, joiden oli määrä toimia Mooseksen auttajina. Joosua huudahti: ”Herrani Mooses, estä heitä!” Mooses vastasi lempeästi: ”Tunnetko mustasukkaisuutta minun puolestani? Ei, kunpa koko Jehovan kansa olisi profeettoja, koska silloin Jehova panisi henkensä heihin!” (4. Mooseksen kirja 11:26–29.) Lempeyden avulla tuo kireä tilanne saatiin laukaistua.
15. Miksi Mooseksen esimerkkiä kannattaa jäljitellä, vaikka hän olikin epätäydellinen?
15 Erään kerran Mooseksen lempeys tuntuu pettäneen. Meribassa, lähellä Kadesia, hän löi laimin kunnian antamisen Jehovalle, Ihmeidentekijälle (4. Mooseksen kirja 20:1, 9–13). Vaikka Mooses oli epätäydellinen, hänen horjumaton uskonsa tuki häntä läpi elämän, ja hänen huomattava lempeytensä vetoaa meihin vielä nykyäänkin (Heprealaisille 11:23–28).
Kovuus ja lempeys vastakkain
16, 17. Minkä varoituksen saamme Nabalia ja Abigailia koskevasta kertomuksesta?
16 Yksi varoittava esimerkki on Daavidin päiviltä, heti Jumalan profeetan Samuelin kuolemaa seuranneelta ajalta. Se koskee Nabalia ja hänen vaimoaan Abigailia. Nämä kaksi toimivat aivan eri tavoilla. Abigail oli ”hyvin ymmärtäväinen”, kun taas hänen aviomiehensä oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Nabal torjui töykeästi pyynnön antaa suuhunpantavaa Daavidin miehille, jotka olivat auttaneet vartioimaan Nabalin suuria katraita varkailta. Vanhurskaan närkästyksen vallassa Daavid ja joukko hänen miehiään sitoivat miekkansa vyölleen ja lähtivät selvittämään välejään Nabalin kanssa. (1. Samuelin kirja 25:2–13.)
17 Kuultuaan tapahtumien kulusta Abigail otti nopeasti leipää, viiniä, lihaa sekä rusina- ja viikunakakkuja ja lähti Daavidia vastaan. ”Oi herrani, olkoon erhe minun päälläni”, hän anoi Daavidilta. ”Annathan orjattaresi puhua korviesi kuullen, ja kuuntele orjattaresi sanoja.” Abigailin lempeä anomus hellytti Daavidin sydämen. Kuultuaan Abigailin selityksen Daavid huudahti: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä lähettänyt sinut minua vastaan! Ja siunattu olkoon järkevyytesi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua joutumasta verivelkaan.” (1. Samuelin kirja 25:18, 24, 32, 33.) Nabal kuoli lopulta tylyytensä vuoksi. Abigail sai erinomaisten ominaisuuksiensa ansiosta aikanaan ilon tulla Daavidin vaimoksi. Tuon naisen lempeys on malli kaikille niille, jotka palvelevat Jehovaa nykyään. (1. Samuelin kirja 25:36–42.)
Pyri kehittämään lempeyttä
18, 19. a) Mitkä muutokset tulevat ilmeisiksi, kun pukeudumme lempeyteen? b) Mikä voi auttaa meitä tutkimaan tehokkaasti itseämme?
18 Lempeys on siis välttämätön ominaisuus. Se on enemmän kuin vain hellävaraista käytöstä; se on vetoava luonteenpiirre, joka virkistää toisia. Meillä on aiemmin voinut olla tapana puhua tylysti ja toimia epäystävällisesti. Opittuamme Raamatun totuuden olemme kuitenkin muuttuneet, ja meistä on tullut miellyttävämpiä ja sopuisampia. Paavali puhui tästä muutoksesta, kun hän kehotti uskonveljiään: ”Pukeutukaa – – sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, nöyrämielisyyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen.” (Kolossalaisille 3:12.) Raamatussa tätä muutosta verrataan siihen, että vihaisista pedoista, sudesta, leopardista, leijonasta, karhusta ja kobrasta, tulee rauhallisten kotieläinten, lampaan, vohlan, vasikan ja lehmän, kaltaisia (Jesaja 11:6–9; 65:25). Persoonallisuuden muutokset ovat niin huomattavia, että tarkkailijat ovat ihmeissään. Me kuitenkin katsomme tämän muutoksen Jumalan hengen toiminnan ansioksi, sillä sen todella huomattavaan hedelmään sisältyy lempeys.
19 Merkitseekö tämä sitä, että kun olemme tehneet tarvittavat muutokset ja vihkiytyneet Jehovalle, meidän ei enää tarvitse kehittää lempeyttä? Ei merkitse. Uusia vaatteitakin täytyy hoitaa alituisesti, jotta ne näyttäisivät edelleen puhtailta ja siisteiltä. Jumalan sanan lukeminen ja sen esimerkkien miettiminen auttavat meitä tarkastelemaan itseämme uusin silmin ja puolueettomasti. Mitä Jumalan henkeytetyn sanan peili paljastaa sinusta? (Jaakobin kirje 1:23–25.)
20. Miten voimme onnistua ilmaisemaan lempeyttä?
20 Ihmiset ovat luonteiltaan erilaisia. Joillekuille Jumalan palvelijoille lempeyden osoittaminen on helpompaa kuin toisille. Silti kaikkien kristittyjen täytyy kehittää Jumalan hengen hedelmää, lempeys mukaan luettuna. Paavali kehotti rakkaudellisesti Timoteusta: ”Pyri – – vanhurskauteen, jumaliseen antaumukseen, uskoon, rakkauteen, kestävyyteen, lempeämielisyyteen.” (1. Timoteukselle 6:11.) Sanasta ”pyri” paljastuu tarve ponnistella. Eräs raamatunkäännös ilmaisee tämän kehottamalla ’panemaan sydämensä’ näihin ominaisuuksiin (J. B. Phillipsin New Testament in Modern English). Jos näet hieman vaivaa ja mietit Jumalan sanan erinomaisia esimerkkejä, niistä voi tulla osa sinua, ikään kuin ne olisi juurrutettu sinuun. Ne muovaavat ja opastavat sinua. (Jaakobin kirje 1:21.)
21. a) Miksi meidän pitäisi pyrkiä kehittämään lempeyttä? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?
21 Tapamme kohdella toisia osoittaa, missä määrin ilmaisemme lempeyttä. ”Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän keskuudessanne?” kysyi opetuslapsi Jaakob. ”Tuokoon hän hyvästä käytöksestään näkyviin tekonsa viisauteen kuuluvalla lempeydellä.” (Jaakobin kirje 3:13.) Miten voimme osoittaa tätä kristillistä ominaisuutta kotona, kristillisessä palveluksessa ja seurakunnassa? Seuraavassa kirjoituksessa esitetään hyödyllisiä ohjeita.
Kertaukseksi
• Mitä opettaa lempeydestä esimerkki, jonka antoi
• Jehova?
• Jeesus?
• Mooses?
• Abigail?
• Miksi meidän on tarpeen pyrkiä osoittamaan lempeyttä?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 16]
Miksi Jehova katsoi suopeasti Abelin uhria?
[Kuva s. 17]
Jeesus osoitti, että lempeys ja nöyryys kulkevat käsi kädessä
[Kuva s. 18]
Mooses antoi erinomaisen esimerkin lempeydestä