Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Jumala on rakkaus”

”Jumala on rakkaus”

”Jumala on rakkaus”

”Joka ei rakasta, ei ole tullut tuntemaan Jumalaa, koska Jumala on rakkaus.” (1. JOHANNEKSEN KIRJE 4:8)

1–3. a) Mitä Raamattu sanoo Jehovan rakkaudesta, ja mikä tuossa toteamuksessa on poikkeuksellista? b) Miksi Raamattu sanoo, että ”Jumala on rakkaus”?

KAIKKI Jehovan ominaisuudet ovat oivallisia, täydellisiä ja vetoavia. Rakkaus on Jehovan ominaisuuksista kuitenkin kaikkein ihastuttavin. Mikään ei vedä meitä yhtä voimakkaasti Jehovan puoleen kuin hänen rakkautensa. Rakkaus on onneksi myös hänen vallitseva ominaisuutensa. Mistä tiedämme sen?

2 Raamattu sanoo rakkaudesta jotain sellaista, mitä se ei sano Jehovan muista pääominaisuuksista. Se ei sano, että Jumala on voima, oikeudenmukaisuus tai edes viisaus. Hänellä on nämä ominaisuudet, ja hän on kaikkien kolmen korkein lähde. Rakkaudesta kuitenkin sanotaan jotain syvällisempää 1. Johanneksen kirjeen 4:8:ssa: ”Jumala on rakkaus.” Rakkaus on tosiaan hyvin syvällä Jehovassa. Se on hänen sisin olemuksensa eli luontonsa. Voitaisiin ajatella yleisesti, että voimansa ansiosta Jehova pystyy toimimaan, oikeudenmukaisuus ja viisaus ohjaavat häntä hänen toiminnassaan, mutta rakkaus motivoi häntä toimimaan. Hänen rakkautensa vaikuttaa myös aina taustalla, kun hän ilmaisee muita ominaisuuksiaan.

3 Usein sanotaan, että Jehova on rakkauden personoituma. Jos siis haluamme oppia tuntemaan rakkauden, meidän täytyy oppia tuntemaan Jehova. Tarkastellaanpa nyt joitakin Jehovan verrattoman rakkauden piirteitä.

Suurin rakkaudenteko

4, 5. a) Mikä on kaikkien aikojen suurin rakkaudenteko? b) Miksi voidaan sanoa, että Jehovaa ja hänen Poikaansa yhdistää vahvin rakkauden side, mitä koskaan on ollut?

4 Jehova on osoittanut rakkautta monin tavoin, mutta yksi niistä kohoaa kaikkien muiden yläpuolelle: se, että hän lähetti Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamme. Meillä on täysi syy sanoa, että tämä on kaikkien aikojen suurin rakkaudenteko. Miksi voimme sanoa niin?

5 Jeesusta sanotaan Raamatussa ”koko luomakunnan esikoiseksi” (Kolossalaisille 1:15). Jehovan Poika oli siis olemassa jo ennen aineellista maailmankaikkeutta. Kuinka kauan Isä ja Poika sitten olivat yhdessä? Jotkut tutkijat arvioivat maailmankaikkeuden iäksi 13 miljardia vuotta. Vaikka ikäarvio pitäisi paikkansakin, se ei edes koko pituudessaan riittäisi edustamaan Jehovan Esikoispojan elämän pituutta! Mitä hän teki noina lukemattomina vuosina? Poika palveli iloiten Isänsä ”mestarityöntekijänä”. (Sananlaskut 8:30; Johannes 1:3.) Jehova ja hänen Poikansa työskentelivät yhdessä saattaessaan kaiken muun olemassaoloon. Miten jännittävää ja onnellista aikaa se onkaan ollut! Kuka meistä voisi ymmärtää alkuunkaan sellaisen siteen vahvuutta, joka on ollut olemassa mittaamattomia aikoja? Jehova Jumalaa ja hänen Poikaansa selvästikin yhdistää vahvin rakkauden side, mitä koskaan on ollut.

6. Miten Jehova ilmaisi tunteensa Poikaansa kohtaan, kun tämä meni kasteelle?

6 Tästä huolimatta Jehova lähetti Poikansa maan päälle, jotta tämä syntyisi ihmislapseksi. Jehova oli ollut läheisessä kanssakäymisessä rakkaan Poikansa kanssa taivaassa, ja nyt hänen täytyi luopua siitä muutamaksi vuosikymmeneksi. Syvää kiinnostusta tuntien hän seurasi taivaasta Jeesuksen kasvua täydelliseksi ihmiseksi. Noin 30-vuotiaana Jeesus meni kasteelle. Tuossa tilaisuudessa Isä itse puhui taivaasta: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (Matteus 3:17.) Nähdessään, että Jeesus täytti uskollisesti kaiken, mitä oli ennustettu, ja teki kaiken, mitä häneltä pyydettiin, hänen Isänsä on varmasti tuntenut mielihyvää (Johannes 5:36; 17:4).

7, 8. a) Mitä Jeesus joutui kokemaan 14. nisankuuta vuonna 33, ja miten tämä vaikutti hänen taivaalliseen Isäänsä? b) Miksi Jehova antoi Poikansa kärsiä ja kuolla?

7 Mutta miltä Jehovasta tuntui 14. nisankuuta vuonna 33, kun Jeesus kavallettiin ja vihainen ihmisjoukko tuli pidättämään hänet? Kun häntä pilkattiin, hänen päälleen syljettiin ja häntä lyötiin nyrkeillä? Kun häneltä ruoskittiin selkä riekaleille? Kun hänet naulittiin käsistään ja jaloistaan puupaaluun ja jätettiin roikkumaan siihen ihmisten herjatessa häntä? Miltä Isästä tuntui, kun hänen rakas Poikansa huusi hänen puoleensa kuolintuskissaan? Miltä Jehovasta tuntui, kun Jeesus veti viimeisen henkäyksensä ja ensimmäistä kertaa koko luomakunnan alun jälkeen Hänen rakasta Poikaansa ei ollut olemassa? (Matteus 26:14–16, 46, 47, 56, 59, 67; 27:26, 38–44, 46; Johannes 19:1.)

8 Koska Jehovalla on tunteita, hänen on täytynyt tuntea Poikansa kuoleman johdosta niin suurta tuskaa, ettemme pysty sitä sanoin edes ilmaisemaan. Sitä vastoin me voimme pukea sanoiksi sen, miksi Jehova salli tämän tapahtua. Miksi Isä altisti itsensä tällaiselle tuskalle? Jehova paljastaa suurenmoisen asian Johanneksen 3:16:ssa – raamatunjakeessa joka on niin tärkeä, että sitä on sanottu pienoisevankeliumiksi. Se kuuluu: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Jumala teki tämän siis rakkaudesta. Suurempaa rakkautta ei ole koskaan osoitettu.

Miten Jehova vakuuttaa meille rakkauttaan?

9. Mitä Saatana haluaa meidän uskovan Jehovan suhtautumisesta meihin, mutta mitä Jehova vakuuttaa?

9 Herää kuitenkin tärkeä kysymys: rakastaako Jumala meitä henkilökohtaisesti? Jotkut saattavat kyllä uskoa, että Jumala rakastaa ihmiskuntaa yleensä, kuten Johanneksen 3:16:ssa sanotaan, mutta heistä tuntuu, ettei Jumala voisi mitenkään rakastaa juuri heitä yksilöinä. Tosiasiassa Saatana Panettelija haluaa kovasti saada meidät uskomaan, että Jehova ei rakasta meitä eikä arvosta meitä. Toisaalta vaikka saatamme itse uskoa, ettei meitä voi rakastaa tai että olemme arvottomia, Jehova vakuuttaa meille, että jokainen hänen uskollinen palvelijansa on arvokas hänelle.

10, 11. Miten Jeesuksen kuvaus varpusista osoittaa, että me olemme arvokkaita Jehovan silmissä?

10 Ajattele esimerkiksi niitä Jeesuksen sanoja, jotka on merkitty muistiin Matteuksen 10:29–31:een. Jeesus valaisi opetuslastensa arvoa sanomalla: ”Eikö kaksi varpusta myydä vähäarvoisesta kolikosta? Silti yksikään niistä ei putoa maahan Isänne tietämättä. Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut. Älkää siis pelätkö: te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” Mietitäänpä, mitä nämä sanat merkitsivät Jeesuksen kuulijoille ensimmäisellä vuosisadalla.

11 Jeesuksen päivinä varpunen oli halvin ravinnoksi myytävä lintu. Yhdellä vähäarvoisella kolikolla sai kaksi varpusta. Myöhemmin Jeesus kuitenkin sanoi Luukkaan 12:6, 7:n mukaan, että jos käytti kaksi kolikkoa, sai neljän sijasta viisi varpusta. Ylimääräinen lintu annettiin kaupanpäällisiksi ikään kuin sillä ei olisi ollut mitään arvoa. Varpuset olivat ehkä arvottomia ihmisten silmissä, mutta miten Luoja suhtautui niihin? Jeesus sanoi: ”Yhtäkään niistä [edes ylimääräistä lintua] ei ole unohdettu Jumalan edessä.” Jeesuksen opetuksen ydin alkaa nyt avautua. Koska Jehova pitää yhtä varpustakin näin arvokkaana, niin miten paljon enemmän arvoa on ihmisellä! Jeesus sanoi, että Jehova tuntee meidät jokaista yksityiskohtaa myöten. Jopa päämme hiukset ovat luetut!

12. Miksi voimme olla varmoja siitä, että Jeesus oli realistinen sanoessaan, että päämme hiukset ovat luetut?

12 Joku voisi ajatella, että Jeesus liioitteli. Mutta ajatellaanpa ylösnousemusta. Jehovan täytyy tuntea meidät hyvin läheisesti voidakseen luoda meidät uudelleen. Hän arvostaa meitä niin paljon, että muistaa meistä jokaisen yksityiskohdan, mukaan lukien monimutkaisen geneettisen koodimme sekä kaikki elinvuotemme ja niihin liittyvät muistot ja kokemukset. Siihen verrattuna ei olisi urakka eikä mikään lukea hiuksemme, joita ihmisellä on keskimäärin satatuhatta. Jeesuksen sanat vakuuttavat meille todella kauniisti, että Jehova pitää meitä yksilöinä tärkeinä.

13. Miten kuningas Josafatin tapaus osoittaa, että Jehova etsii meissä olevaa hyvää, vaikka olemmekin epätäydellisiä?

13 Raamatussa paljastetaan lisäksi jotakin muuta sellaista, mikä tekee meidät vakuuttuneiksi Jehovan rakkaudesta. Hän etsii meistä hyvää ja arvostaa sitä. Ajatellaanpa esimerkiksi hyvän kuninkaan Josafatin tapausta. Kun hän kerran toimi typerästi, Jehovan profeetta sanoi hänelle: ”Tämän vuoksi on sinua vastaan närkästys Jehovan kasvojen luota.” Miten vakavoittava ajatus! Mutta Jehovan sanoma ei päättynyt tähän. Se jatkui: ”Kuitenkin sinussa on havaittu hyvää.” (2. Aikakirja 19:1–3.) Vanhurskas suuttumus ei siis sokaissut Jehovaa näkemästä sitä hyvää, mitä Josafatissa oli. Eikö ole rauhoittavaa tietää, että Jumalamme etsii meissä olevaa hyvää, vaikka olemmekin epätäydellisiä?

Jumala joka on ”altis antamaan anteeksi”

14. Kun teemme syntiä, millaiset tunteet voivat painaa meitä, mutta miten voimme hyötyä Jehovan anteeksiannosta?

14 Kun teemme syntiä, pettymyksen, häpeän ja syyllisyyden tunteemme voivat saada meidät ajattelemaan, ettemme ole arvollisia palvelemaan Jehovaa. Muista kuitenkin, että Jehova on ”altis antamaan anteeksi” (Psalmit 86:5). Jos tosiaan kadumme syntejämme ja yritämme kovasti olla toistamatta niitä, voimme hyötyä Jehovan anteeksiannosta. Tarkastellaanpa, miten Raamattu kuvailee tätä Jehovan rakkauden suurenmoista piirrettä.

15. Kuinka kauas meistä Jehova siirtää syntimme?

15 Psalmista Daavid kuvaili Jehovan anteeksiantoa seuraavalla havainnollisella ilmauksella: ”Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.” (Kursivointi meidän; Psalmit 103:12, vuoden 1938 kirkkoraamattu.) Kuinka kaukana itä on lännestä? Eräässä mielessä itä on aina äärettömän etäällä lännestä; nuo kaksi pistettä eivät missään kohtaa toisiaan. Erään tutkijan mukaan tämä ilmaus merkitsee ”niin kaukana kuin mahdollista, niin kaukana kuin vain voimme kuvitella”. Daavidin henkeytetyt sanat osoittavat, että kun Jehova antaa anteeksi, hän siirtää syntimme niin kauas meistä kuin vain voimme kuvitella.

16. Kun Jehova antaa syntimme anteeksi, miksi voimme luottaa siihen, että hän pitää meitä sen jälkeen puhtaina?

16 Oletko koskaan yrittänyt poistaa tahraa vaaleasta vaatteesta? Et ehkä saanut sitä kokonaan pois, vaikka teit kaikkesi. Huomaa, miten Jehova kuvailee kykyään antaa anteeksi: ”Vaikka teidän syntinne osoittautuisivat helakanpunaisiksi, ne tehdään valkoisiksi niin kuin lumi; vaikka ne olisivat punaiset kuin karmosiininvärinen kangas, ne tulevat sellaisiksi kuin villa.” (Jesaja 1:18.) Sana ”helakanpunainen” viittaa kirkkaanpunaiseen väriin. * ”Karmosiini” oli yksi värjättyjen materiaalien syvistä väreistä. Emme mitenkään pysty omin neuvoin poistamaan synnin tahraa. Jehova voi kuitenkin muuttaa helakanpunaiset ja karmosiininväriset synnit valkoisiksi kuin lumi tai värjäämätön villa. Kun Jehova antaa syntimme anteeksi, meidän ei siis tarvitse ajatella, että kannamme niiden tahraa loppuelämämme.

17. Missä mielessä Jehova heittää syntimme selkänsä taakse?

17 Hiskia sanoi Jehovalle koskettavassa kiitoslaulussa, jonka hän sepitti, kun hänet oli parannettu hengenvaarallisesta sairaudesta: ”Olet – – heittänyt kaikki syntini selkäsi taakse.” (Jesaja 38:17.) Jehovan kuvataan tässä ottavan katuvan väärintekijän synnit ja heittävän ne taakseen, jolloin Hän ei näe niitä eikä kiinnitä niihin enää huomiota. Erään hakuteoksen mukaan ajatus voitaisiin ilmaista seuraavasti: ”Olet tehnyt – – [syntini] sellaisiksi kuin niitä ei olisi tehtykään.” Eikö olekin lohduttava tieto?

18. Miten profeetta Miika osoittaa, että kun Jehova antaa anteeksi, Hän poistaa syntimme pysyvästi?

18 Profeetta Miika ilmaisi eräässä ennallistuslupauksessa olevansa varma, että Jehova antaisi anteeksi katuvalle kansalleen: ”Kuka on sinun kaltaisesi Jumala, joka – – sivuuttaa perintönsä jäännöksen rikkomuksen? – – Ja sinä heität meren syvyyksiin kaikki heidän syntinsä.” (Miika 7:18, 19.) Kuvittelehan, mitä nuo sanat merkitsivät Raamatun aikoina eläneille ihmisille. Oliko mitään mahdollisuutta saada takaisin esinettä, joka oli singottu ”meren syvyyksiin”? Miikan sanat siis osoittavat, että kun Jehova antaa anteeksi, hän poistaa syntimme pysyvästi.

”Jumalamme hellä sääli”

19, 20. a) Mitä merkitsee ilmauksilla ”osoittaa armoa” ja ”sääliä” käännetty heprean verbi? b) Miten Raamattu opettaa, mitä Jehovan sääli on, niiden tunteiden välityksellä, joita äiti tuntee lastaan kohtaan?

19 Myös sääli on yksi Jehovan rakkauden piirre. Mitä sääli on? Raamatussa sääli ja armo liittyvät läheisesti toisiinsa. Säälin merkitys välittyy useista heprean ja kreikan sanoista. Esimerkiksi heprean verbi ra·ḥamʹ käännetään usein ilmauksilla ”osoittaa armoa” tai ”sääliä”. Tämä heprealainen sana, jota Jehova käyttää itsestään, on sukua ”kohtua” vastaavalle sanalle, ja sitä voidaan kuvailla ”äidilliseksi sääliksi”.

20 Raamattu opettaa Jehovan säälin merkitystä niiden tunteiden välityksellä, joita äidillä on lastaan kohtaan. Jesajan 49:15:ssä sanotaan: ”Voiko vaimo unohtaa imeväisensä, niin ettei säälisi [ra·ḥamʹ] kohtunsa poikaa? Jopa nämä naiset voivat unohtaa, mutta minä en unohda sinua.” On vaikea kuvitella, että äiti unohtaisi ruokkia imeväisensä ja huolehtia siitä. Lapsi on avuton; se tarvitsee äitinsä huomiota ympäri vuorokauden. Ikävä kyllä äitien välinpitämättömyys ei kuitenkaan ole ennenkuulumatonta, varsinkaan näinä ”kriittisinä aikoina” (2. Timoteukselle 3:1, 3). ”Mutta minä en unohda sinua”, ilmoittaa Jehova. Hänen hellä säälinsä palvelijoitaan kohtaan on mittaamattoman paljon voimakkaampaa kuin hellin luonnollinen tunne, mitä voimme kuvitella: sääli jota äiti normaalisti tuntee pienokaistaan kohtaan.

21, 22. Mitä israelilaiset kokivat muinaisessa Egyptissä, ja miten Jehova vastasi heidän huutoihinsa?

21 Miten Jehova osoittaa sääliä rakkaudellisen isän tavoin? Tämä ominaisuus näkyy selvästi siitä, miten hän kohteli muinaista Israelia. Miljoonat israelilaiset elivät 1500-luvun lopulla eaa. orjina Egyptissä, ja heitä sorrettiin kovalla kädellä (2. Mooseksen kirja 1:11, 14). Ahdingossaan israelilaiset huusivat Jehovaa. Miten sääliväinen Jumala vastasi?

22 Tilanne kosketti Jehovan sydäntä. Hän sanoi: ”Olen totisesti nähnyt Egyptissä olevan kansani ahdistuksen, ja olen kuullut heidän huutonsa – – tiedän hyvin heidän kärsimänsä tuskat.” (2. Mooseksen kirja 3:7.) Jehova ei voinut katsella kansansa kärsimyksiä eikä kuunnella heidän huutojaan tuntematta myötätuntoa heitä kohtaan. Hän on empaattinen Jumala. Empatia – kyky myötäelää, kun toinen tuntee tuskaa – on läheistä sukua säälille. Jehova ei kuitenkaan ainoastaan tuntenut myötätuntoa kansaansa kohtaan, vaan hän myös ryhtyi toimiin heidän hyväkseen. Jesajan 63:9:ssä sanotaan: ”Rakkaudessaan ja säälissään hän heidät lunasti.” Hän pelasti israelilaiset Egyptistä ”voimakkaalla kädellä” (5. Mooseksen kirja 4:34). Sen jälkeen hän antoi heille ihmeen välityksellä ruokaa ja ohjasi heidät hedelmälliseen maahan, josta tuli heidän omansa.

23. a) Miten psalmistan sanat vakuuttavat, että Jehova on syvästi kiinnostunut meistä yksilöinä? b) Millä tavoin Jehova auttaa meitä?

23 Jehova ei osoita sääliä palvelijoitaan kohtaan ainoastaan ryhmänä. Rakkaudellinen Jumalamme on syvästi kiinnostunut meistä yksilöinä. Hän on täysin perillä siitä, mitä joudumme kärsimään. Psalmista sanoi: ”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan. Jehova on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on musertunut henki.” (Psalmit 34:15, 18.) Miten Jehova auttaa meitä yksilöinä? Hän ei välttämättä poista kärsimyksemme syytä, mutta hän on järjestänyt runsaasti apua niille, jotka huutavat häntä avukseen. Hänen Sanansa tarjoaa käytännöllisiä neuvoja, jotka voivat vaikuttaa tilanteeseen olennaisesti. Seurakunnassa on hengellisesti päteviä valvojia, jotka pyrkivät heijastamaan hänen sääliään auttaessaan toisia (Jaakobin kirje 5:14, 15). ”Rukouksen Kuulijana” Jehova antaa ”pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä” (Psalmit 65:2; Luukas 11:13). Kaikki tällainen apu kertoo ”Jumalamme hellästä säälistä” (Luukas 1:78).

24. Miten vastaat Jehovan rakkauteen?

24 Eikö ole sykähdyttävää miettiä taivaallisen Isämme rakkautta? Edellisessä kirjoituksessa meitä muistutettiin siitä, että Jehova on osoittanut voimaansa, oikeudenmukaisuuttaan ja viisauttaan rakkaudellisin tavoin meidän hyväksemme. Ja tässä kirjoituksessa olemme nähneet, että Jehova on ilmaissut nimenomaisesti rakkauttaan ihmiskuntaa – ja meitä yksilöitä – kohtaan merkittävillä tavoilla. Jokaisen meistä on nyt hyvä kysyä, miten vastaan Jehovan rakkauteen. Toivottavasti vastaat siihen rakastamalla häntä koko sydämestäsi, mielestäsi, sielustasi ja voimastasi (Markus 12:29, 30). Kuvastakoon elämäntapasi joka päivä sydämestä lähtevää halua päästä yhä lähemmäksi Jehovaa. Ja tulkoon Jehova, Jumala joka on rakkaus, yhä lähemmäksi sinua – kautta koko ikuisuuden! (Jaakobin kirje 4:8.)

[Alaviite]

^ kpl 16 Eräs tutkija sanoo, että helakanpunainen ”oli pysyvä eli kiinteä väri. Se ei lähtenyt kosteudessa, sateessa, pesussa eikä pitkäaikaisessa käytössä.”

Muistatko?

Mistä tiedämme, että rakkaus on Jehovan vallitseva ominaisuus?

Miksi sitä, että Jehova lähetti Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamme, voidaan sanoa suurimmaksi rakkaudenteoksi, mitä koskaan on tehty?

Miten Jehova vakuuttaa meille, että hän rakastaa meitä yksilöinä?

Millä havainnollisilla tavoilla Raamattu kuvailee Jehovan anteeksiantoa?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 15]

”Jumala – – antoi ainosyntyisen Poikansa”

[Kuva s. 16, 17]

”Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta”

[Lähdemerkintä]

© J. Heidecker/VIREO

[Kuva s. 18]

Äidin tunteet lastaan kohtaan voivat opettaa meille, mitä Jehovan sääli on