Ajattele järkevästi – toimi viisaasti

KUVITTELE seuraavaa tilannetta: Jeesus Kristus selittää, että uskonnolliset viholliset tulevat Jerusalemissa aiheuttamaan hänelle paljon tuskaa ja sitten tappamaan hänet. Hänen läheinen ystävänsä apostoli Pietari ei voi uskoa sitä. Hän ottaakin Jeesuksen sivuun ja nuhtelee häntä. Pietari on selvästikin vilpitön ja aidosti huolissaan. Mutta mitä mieltä Jeesus on Pietarin ajattelusta? ”Väisty taakseni, Saatana!” Jeesus sanoo. ”Sinä olet minulle kompastuskivi, koska sinä et ajattele Jumalan ajatuksia, vaan ihmisten.” (Matteus 16:21–23.)

Miten tämän onkaan täytynyt järkyttää Pietaria! Hän ei ollutkaan tässä tilanteessa apuna ja tukena vaan ”kompastuskivi” rakkaalle Herralleen. Miksi näin kävi? Pietari oli saattanut langeta inhimillisessä ajattelussa yleiseen virheeseen: uskomaan vain sen, minkä hän halusi uskoa.

Älä ole kovin itsevarma

Yksi vaara, joka uhkaa kykyämme ajatella järkevästi, on taipumus itsevarmuuteen. Apostoli Paavali varoitti muinaisessa Korintissa asuvia kristittyjä: ”Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.” (1. Korinttilaisille 10:12.) Miksi Paavali sanoi näin? Ilmeisesti siksi, että hän tiesi ihmisten ajattelun helposti vääristyvän: jopa kristittyjen mieli saattoi ”turmeltua pois siitä vilpittömyydestä ja siitä siveellisestä puhtaudesta, jotka kuuluvat Kristukselle” (2. Korinttilaisille 11:3).

Näin oli käynyt Paavalin esivanhempien kokonaiselle sukupolvelle. Jehova oli silloin sanonut heille: ”Teidän ajatuksenne eivät ole minun ajatuksiani eivätkä minun tieni teidän teitänne.” (Jesaja 55:8.) Heistä oli tullut ”viisaita omissa silmissään” – tuhoisin seurauksin (Jesaja 5:21). Varmasti kannattaa siis tutkia, miten voimme ajatella aina järkevästi ja siten välttyä samanlaisilta seurauksilta.

Varo lihallista ajattelua

Lihallinen ajattelu vaikutti kielteisesti joihinkin korinttilaisiin (1. Korinttilaisille 3:1–3). He panivat enemmän painoa ihmisten filosofioille kuin Jumalan sanalle. Epäilemättä senaikaiset kreikkalaiset ajattelijat olivat hyvin älykkäitä. Jumalan silmissä he yhtä kaikki olivat typeriä. Paavali sanoi: ”On kirjoitettu: ’Minä saatan viisaiden viisauden häviämään, ja älykkäiden älyn minä työnnän  syrjään.’ Missä on viisas? Missä kirjanoppinut? Missä tämän asiainjärjestelmän väittelijä? Eikö Jumala tehnyt maailman viisautta tyhmyydeksi?” (1. Korinttilaisille 1:19, 20.) Näitä älyniekkoja ohjasi ”maailman henki”, ei Jumalan (1. Korinttilaisille 2:12). Heidän filosofiansa ja ajatuksensa eivät olleet sopusoinnussa Jehovan ajatusten kanssa.

Tällaisen lihallisen ajattelun perimmäinen lähde on Saatana Panettelija, joka vietteli käärmeen avulla Eevan (1. Mooseksen kirja 3:1–6; 2. Korinttilaisille 11:3). Onko hän edelleen meille vaaraksi? On! Jumalan sanan mukaan Saatana ”on sokaissut” ihmisten mielet siinä määrin, että hän nykyään ”eksyttää koko asuttua maata” (2. Korinttilaisille 4:4; Ilmestys 12:9). Miten tärkeää onkaan pysyä valppaana hänen suunnitelmiensa suhteen! (2. Korinttilaisille 2:11.)

Varo ihmisten juonitteluja

Apostoli Paavali varoitti myös ’ihmisten juonittelusta’ (Efesolaisille 4:14). Hän kohtasi ”petollisia työntekijöitä”, jotka teeskentelivät esittävänsä totuuden mutta todellisuudessa vääristelivät sitä (2. Korinttilaisille 11:12–15). Päästäkseen tavoitteeseensa tuollaiset miehet saattavat turvautua vain itselleen edullisiin todisteisiin, tunteelliseen kielenkäyttöön, harhaanjohtaviin puolitotuuksiin, vilpilliseen vihjailuun ja jopa suoranaisiin valheisiin.

Propagandistit käyttävät usein esimerkiksi sanaa ”lahko” toisten halventamiseen. Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle esitetyssä suosituksessa sanottiin, että uusia uskonnollisia ryhmiä tutkivien viranomaisten ”olisi viisasta lakata käyttämästä tätä nimitystä”. Perustelussa esitettiin, että sanaan ”lahko” liittyy erittäin kielteinen lisämerkitys. Samoin kreikkalaiset älymystön edustajat syyttivät väärin, että apostoli Paavali oli ”lavertelija” eli ”siementen nokkija”. He antoivat näin ymmärtää, että hän oli vain joutilas lörpöttelijä, joka keräsi ja kertoili pelkkiä tiedonmuruja. Tosiasiassa Paavali ”julisti hyvää uutista Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta”. (Apostolien teot 17:18; engl. viitelaitoksen alaviite.)

Toimivatko propagandistien menetelmät? Toimivat. Paljolti niiden avulla on synnytetty etnistä ja uskonnollista vihaa vääristämällä ihmisten käsityksiä muista kansoista ja uskonnoista. Monet ovat niiden avulla kaventaneet epäsuosittujen vähemmistöjen oikeuksia. Adolf Hitler käytti tehokkaasti sellaisia menetelmiä, kun hän esitti juutalaisten ja joidenkin muiden vähemmistöjen olevan ”turmeltuneita”, ”pahoja” ja ”uhka” valtiolle. Älä koskaan anna tällaisen petoksen myrkyttää ajatteluasi (Apostolien teot 28:19–22).

Älä petä itseäsi

Me itsekin petämme helposti itsemme. Meidän on ehkä hyvin vaikeaa luopua syvään juurtuneista mielipiteistämme tai edes asettaa niitä kyseenalaisiksi, koska kiinnymme omiin näkemyksiimme. Silloin voimme pettää itseämme väärällä järkeilyllä: keksimällä syitä käsityksille, jotka ovat todellisuudessa virheellisiä ja harhaanjohtavia.

Näin kävi joillekin ensimmäisen vuosisadan kristityille. He tunsivat Jumalan sanan, mutta eivät antaneet sen ohjata ajatteluaan. Lopulta he ’pettivät itsensä väärällä järkeilyllä’ (Jaakobin kirje 1:22, 26). Lankeamisemme tällaisen itsepetoksen uhriksi voi näkyä esimerkiksi siitä, että huomaamme suuttuvamme, kun käsityksemme asetetaan kyseenalaisiksi. Suuttumisen asemesta on viisasta pitää mieli avoimena ja kuunnella huolellisesti, mitä toisilla on sanottavana – silloinkin kun uskomme varmasti olevamme oikeassa (Sananlaskut 18:17).

Kaiva esiin ”Jumalan tuntemusta”

Miten voimme ajatella aina järkevästi? Paljon apua on saatavissa, mutta meidän täytyy olla halukkaita työskentelemään asian hyväksi. Viisas kuningas Salomo sanoi: ”Poikani, jos otat vastaan sanani ja talletat itsellesi minun käskyni, niin että tarkkaat korvallasi viisautta, jotta taivuttaisit sydämesi tarkkanäköisyyteen,  jos lisäksi kutsut ymmärrystä ja korotat äänesi saadaksesi tarkkanäköisyyttä, jos etsit sitä jatkuvasti kuin hopeaa ja haet sitä herkeämättä kuin kätkettyjä aarteita, silloin tulet ymmärtämään Jehovan pelon ja löydät Jumalan tuntemuksen.” (Sananlaskut 2:1–5.) Jos me tosiaan henkilökohtaisesti pyrimme täyttämään mielemme ja sydämemme Jumalan sanan totuuksilla, saamme todellista viisautta, ymmärrystä ja tarkkanäköisyyttä. Tosiasiassa kaivamme esiin paljon arvokkaampia rikkauksia kuin hopeaa tai muita aineellisia aarteita (Sananlaskut 3:13–15).

Viisaus ja tieto ovat varmasti tarpeen, jotta voisi ajatella järkevästi. Jumalan sanassa sanotaan: ”Kun viisaus tulee sydämeesi ja sielullesi tulee tieto miellyttäväksi, niin ajattelukyky sinua vartioi, tarkkanäköisyys sinua varjelee, vapauttaakseen sinut pahalta tieltä, turmeltuneita puhuvasta miehestä, niistä, jotka jättävät oikeamielisyyden polut vaeltaakseen pimeyden teitä.” (Sananlaskut 2:10–13.)

On tärkeää antaa Jumalan ajatusten ohjata omaa ajatteluamme erityisesti silloin, kun meillä on stressiä tai meitä uhkaa jokin vaara. Voimakkaat tunteet, esimerkiksi suuttumus tai pelko, voivat tehdä vaikeaksi ajatella järkevästi. ”Viisaan saattaa sorto panna toimimaan mieltä vailla”, sanoo Salomo (Saarnaaja 7:7). Voimme jopa ’raivostua itse Jehovaa vastaan’ (Sananlaskut 19:3). Miten? Siten, että syytämme Jumalaa ongelmistamme ja käytämme niitä puolustuksena sille, että toimimme vastoin hänen lakejaan ja periaatteitaan. Älkäämme ajatelko, että me tiedämme aina parhaiten, vaan kuunnelkaamme nöyrästi viisaita neuvonantajia, jotka yrittävät auttaa meitä Raamatun välityksellä. Ja olkaamme tarvittaessa valmiit hylkäämään jopa lujaan piintyneet käsitykset, kun käy selväksi, että ne ovat virheellisiä. (Sananlaskut 1:1–5; 15:22.)

’Pyydä jatkuvasti Jumalalta’

Elämme hämmentäviä ja vaarallisia aikoja. Meidän täytyy rukoilla säännöllisesti Jehovan ohjausta voidaksemme ilmaista hyvää arvostelukykyä ja toimia viisaasti. Paavali kirjoitti: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” (Filippiläisille 4:6, 7.) Jos meiltä puuttuu viisautta voidaksemme selviytyä hämmentävistä ongelmista tai koettelemuksista, meidän täytyy pyytää ”jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta” (Jaakobin kirje 1:5–8).

Koska apostoli Pietari tiesi, että hänen kristittyjen veljiensä piti osoittaa viisautta, hän yritti ’herättää heidän selvää ajattelukykyään’. Hän halusi, että he muistaisivat ”pyhien profeettojen ennen puhumat sanat ja – – Herran ja Pelastajan [Jeesuksen Kristuksen] käskyn”. (2. Pietarin kirje 3:1, 2.) Jos toimimme näin ja pidämme mielemme Jehovan sanan mukaisena, ajattelemme järkevästi ja toimimme viisaasti.

[Kuvat s. 21]

Varhaiskristityt antoivat jumalisen viisauden, eivät filosofisen järkeilyn, muovata ajatteluaan

[Lähdemerkinnät]

Filosofit vasemmalta oikealle: Epikuros: valokuva otettu British Museumin luvalla; Cicero: kopioitu julkaisusta The Lives of the Twelve Caesars; Platon: Rooma, Musei Capitolini

[Kuvat s. 23]

Rukous ja Jumalan sanan tutkiminen ovat välttämättömiä