Ilmaisetko odottavasi Jumalaa?

”Millaisia pitäisikään teidän olla pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa odottaessanne Jehovan päivän läsnäoloa ja pitäessänne sen läheisenä mielessänne!” (2. PIETARIN KIRJE 3:11, 12)

1, 2. Miten voisimme havainnollistaa sitä, että ilmaisemme odottavamme Jehovan päivää?

KUVITTELE tilannetta, jossa perhe odottaa vieraita päivälliselle. Heidän saapumisaikansa lähestyy nopeasti. Äiti viimeistelee vielä ateriaa. Isä ja lapset auttavat huolehtimalla siitä, että paikat ovat järjestyksessä. Kaikki ovat innoissaan. Koko perhe odottaa kovasti vieraiden saapumista ja tilaisuutta nauttia herkullisesta ateriasta ja mukavasta seurasta.

² Kristittyinä me odotamme jotain vielä tärkeämpää. Me kaikki odotamme ”Jehovan päivää”. Kunnes se koittaa, meidän täytyy toimia kuin profeetta Miika, joka sanoi: ”Minä puolestani tähyilen Jehovaa. Tahdon ilmaista odottavani pelastukseni Jumalaa.” (Miika 7:7.) Merkitseekö se joutilaisuutta? Ei, sillä tehtävää on paljon.

3. Millainen asenne kristityillä pitäisi 2. Pietarin kirjeen 3:11, 12:n mukaan olla?

³ Apostoli Pietari auttaa meitä asennoitumaan odottamiseen oikein. Hän sanoo: ”Millaisia pitäisikään teidän olla pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa odottaessanne Jehovan päivän läsnäoloa ja pitäessänne sen läheisenä mielessänne!” (2. Pietarin kirje 3:11, 12.) Huomaa, että kyseessä on huudahdus. Pietari ei esittänyt kysymystä. Hän kuvaili kahdessa Jumalan henkeyttämässä kirjeessään, millaisia kristittyjen pitäisi olla. Hän kehotti heitä myös pitämään kiinni ”pyhistä käytöstavoista” ja jatkamaan ”jumalisen antaumuksen tekojen” tekemistä. Vaikka oli kulunut noin 30 vuotta siitä, kun Jeesus Kristus oli antanut ”asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkin”, kristityt eivät saaneet menettää valppauttaan (Matteus 24:3). Heidän oli ’odotettava’ Jehovan päivän läsnäoloa ja ’pidettävä se läheisenä mielessään’.

4. Mitä sisältyy siihen, että ’pitää Jehovan päivän läsnäolon läheisenä mielessään’?

⁴ Tässä vastineella ”pitäessänne – – läheisenä mielessänne” käännetty kreikkalainen sana merkitsee kirjaimellisesti ’jouduttaessanne’. Emme tietenkään pysty kirjaimellisesti ’jouduttamaan’ Jehovan päivää. Emme sitä paitsi edes tiedä ”päivää ja hetkeä”, jolloin Jeesus Kristus tulee panemaan täytäntöön tuomion Isänsä vihollisille (Matteus 24:36; 25:13). Eräässä hakuteoksessa selitetään, että ilmauksen ”jouduttaessanne” kantaverbi merkitsee  tässä ”’pitää kiirettä’ ja liittyy siten läheisesti siihen, että ’on innokas, aktiivinen, kiinnostunut jostakin’”. Pietari kehotti siis uskonveljiään ’hartaasti toivomaan’ Jehovan päivän läsnäoloa. He saattoivat tehdä tämän pitämällä sen alituisesti mielessään. (2. Pietarin kirje 3:12, engl. viitelaitoksen alaviite.) Koska ”Jehovan suuri ja pelottava päivä” on nyt hyvin lähellä, meillä pitäisi olla sama asenne (Joel 2:31).

Noudata ”pyhiä käytöstapoja”

5. Miten voimme osoittaa, että ’toivomme hartaasti’ näkevämme ”Jehovan päivän”?

⁵ Jos ’toivomme hartaasti’ säilyvämme elossa Jehovan päivästä, osoitamme sen ”pyhillä käytöstavoilla ja jumalisen antaumuksen teoilla”. Ilmaus ”pyhät käytöstavat” voi palauttaa mieleemme Pietarin kehotuksen: ”Tottelevaisina lapsina älkää enää muovautuko niiden halujen mukaan, joita teillä ennen oli tietämättömyydessänne, vaan sen Pyhän mukaan, joka teidät kutsui, tulkaa tekin kaikessa käytöksessänne pyhiksi, koska on kirjoitettu: ’Teidän on oltava pyhiä, koska minä olen pyhä.’” (1. Pietarin kirje 1:14–16.)

6. Mitä meidän täytyy tehdä ollaksemme pyhiä?

⁶ Ollaksemme pyhiä meidän täytyy säilyttää fyysinen, henkinen, moraalinen ja hengellinen puhtaus. Valmistaudummeko ”Jehovan päivään” pitämällä itsemme pyhinä Jehovan nimeä kantavina ihmisinä? Sellaista puhtautta ei ole nykyään helppo säilyttää, koska maailman moraalinormit kaiken aikaa rappeutuvat (1. Korinttilaisille 7:31; 2. Timoteukselle 3:13). Havaitsemmeko omien moraalinormiemme ja maailman normien välisen kuilun levenevän? Ellemme havaitse, meillä on syytä huoleen. Voisiko olla niin, että vaikka omat normimme ovat korkeammat kuin maailman, ne kaiken aikaa madaltuvat? Siinä tapauksessa meidän täytyy päättäväisesti korjata tilanne voidaksemme miellyttää Jumalaa.

7, 8. a) Miten voisimme menettää näkyvistämme sen, miten tärkeää on noudattaa ”pyhiä käytöstapoja”? b) Mitä meidän on ehkä tehtävä tilanteen korjaamiseksi?

⁷ Pornografian tulo Internetiin ja mahdollisuus katsella sitä omassa rauhassa on erään lääkärin mukaan johtanut siihen, että jotkut, joiden saatavissa ei aiemmin ollut tällaista moraalitonta aineistoa, löytävät nykyään ”rajattomasti mahdollisuuksia sukupuolisuutensa toteuttamiseen”. Jos etsisimme sellaisia epäpuhtaita Internetin sivuja, jättäisimme varmasti huomiotta Raamatun varoituksen: ”Älkää koskeko mihinkään epäpuhtaaseen.” (Jesaja 52:11.) Pitäisimmekö näin menetellessämme tosiaan ”Jehovan päivän läsnäolon – – läheisenä” mielessämme? Vai lykkäisimmekö ehkä ajatuksissamme tuota päivää järkeillen, että vaikka saastutammekin mieltämme likaisella aineistolla, meillä on vielä aikaa puhdistautua? Jos meillä on tällainen ongelma, meidän on kiireellisen tärkeää pyytää Jehovaa ’kääntämään silmämme pois näkemästä arvotonta ja varjelemaan meidät elossa omalla tiellään’ (Psalmit 119:37).

⁸ Valtaosa Jehovan todistajista, niin nuorista kuin vanhoistakin, pitää kiinni Jumalan korkeista moraalinormeista ja karttaa tämän maailman moraalittomia houkutuksia. Koska he ovat selvillä aikojemme kiireellisyydestä ja siitä Pietarin varoituksesta, että ”Jehovan päivä tulee niin kuin varas”, he jatkavat ”pyhien käytöstapojen” noudattamista (2. Pietarin kirje 3:10). Heidän toimintansa osoittaa, että he ’odottavat Jehovan päivän läsnäoloa ja pitävät sen läheisenä mielessään’. *

 Tee ”jumalisen antaumuksen tekoja”

9. Mitä jumalisen antaumuksen pitäisi saada meidät tekemään?

⁹ Voidaksemme pitää Jehovan päivän mielessä on hyvin tärkeää, että myös teemme ”jumalisen antaumuksen tekoja”. ”Jumaliseen antaumukseen” sisältyy Jumalaa kohtaan tunnettava kunnioitus, joka saa meidät tekemään sitä, mikä on mieluista hänen silmissään. Voima, joka motivoi tällaisiin jumalisen antaumuksen tekoihin, on uskollinen kiintymys Jehovaan. Hänen tahtonsa on, että ”kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat ja tulisivat totuuden täsmälliseen tuntemukseen” (1. Timoteukselle 2:4). Jumala ”ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen” (2. Pietarin kirje 3:9). Eikö jumalisen antaumuksemme pitäisi siksi kannustaa meitä tehostamaan yrityksiämme auttaa ihmisiä saamaan tietoa Jehovasta ja jäljittelemään häntä? (Efesolaisille 5:1.)

10. Miksi meidän pitäisi varoa ”rikkauden petollista voimaa”?

¹⁰ Jos etsimme ensin Jumalan valtakuntaa, teemme elämässämme runsaasti tilaa jumalisen antaumuksen teoille (Matteus 6:33). Tähän liittyy se, että suhtaudumme tasapainoisesti aineelliseen. Jeesus varoitti: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta, sillä vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luukas 12:15.) Vaikka voi olla vaikea kuvitella, että rahanrakkaus sokaisisi meidät, meidän on hyvä muistaa varoitus, jonka mukaan ”tämän asiainjärjestelmän huoli ja rikkauden petollinen voima” voivat tukahduttaa Jumalan sanan (Matteus 13:22). Ei ehkä ole helppo hankkia toimeentuloaan. Joissakin osissa maailmaa monet ajattelevat siksi, että parantaakseen elämänsä laatua heidän on muutettava johonkin rikkaampaan maahan ja ehkä jätettävä perheensä taakseen vuosikausiksi kerrallaan. Jotkut Jumalan palvelijatkin ovat järkeilleet näin. Toisesta maasta käsin he pystyvät ehkä järjestämään perheelleen nykyajan mukavuuksia. Mitä saattaa kuitenkin tapahtua heidän kotiin jääneiden omaistensa hengelliselle tilalle? Kun isä ei ole kotona ottamassa asianmukaista johtoa, pystyvätkö he pitämään yllä hengellisyyttä, jota tarvitaan Jehovan päivästä elossa säilymiseen?

11. Miten eräs siirtotyöläinen osoitti, että jumalisen antaumuksen teot ovat tärkeämpiä kuin rikkaudet?

¹¹ Eräs filippiiniläinen siirtotyöläinen oppi Raamatun totuuden Jehovan todistajilta Japanissa. Saatuaan tietää johtoasemaa koskevista raamatullisista velvollisuuksista hän tajusi, että hänen piti auttaa perheensä jäseniä tulemaan Jehovan palvojiksi (1. Korinttilaisille 11:3). Kotona vaimo vastusti jyrkästi miehensä vasta löytämää uskoa. Hän halusi tämän mieluummin lähettävän edelleen rahaa kuin palaavan kotiin opettamaan perheelleen Raamattuun perustuvaa vakaumustaan. Aikojen kiireellisyys ja huoli läheisistä sai miehen kuitenkin palaamaan kotiin. Se että hän osoitti kärsivällisyyttä kohtelemalla rakkaudellisesti perheensä jäseniä, palkittiin. Aikanaan hänen perheensä yhdistyi tosi palvonnassa, ja hänen vaimonsa ryhtyi kokoaikaiseen sananpalvelukseen.

12. Miksi meidän tulee asettaa hengelliset asiat ensi sijalle elämässämme?

¹² Tilannettamme voitaisiin verrata palavassa talossa olevien ihmisten tilanteeseen. Olisiko viisasta säntäillä kuumeisesti ympäriinsä pelastaakseen tavaroita rakennuksesta, joka on ilmiliekeissä ja romahtamaisillaan? Eikö olisi paljon  tärkeämpää pelastaa ihmishenkiä: omamme, perheemme jäsenten ja muiden talossa olevien? Tämä jumalaton asiainjärjestelmä on nopeasti menossa kohti romahdustaan, ja ihmisten elämä on vaarassa. Kun ymmärrämme tämän, meidän tulee varmasti asettaa hengelliset asiat ensi sijalle ja keskittyä innokkaasti elämää pelastavaan Valtakunnan saarnaamistyöhön. (1. Timoteukselle 4:16.)

Meidän tulee olla ”tahrattomia”

13. Millaisessa tilassa meidän pitäisi haluta olla, kun Jehovan päivä koittaa?

¹³ Pietari korostaa odottavan asenteen tärkeyttä, kun hän sanoo: ”Rakkaat, koska odotatte näitä, niin tehkää kaikkenne, jotta hän [Jumala] lopulta toteaisi teidän olevan tahrattomia ja moitteettomia ja rauhassa.” (2. Pietarin kirje 3:14.) Sen lisäksi, että Pietari kehottaa noudattamaan pyhiä käytöstapoja ja tekemään jumalisen antaumuksen tekoja, hän tähdentää sen tärkeyttä, että Jehova toteaa meidät lopulta ihmisiksi, jotka Jeesuksen kallisarvoinen veri on puhdistanut (Ilmestys 7:9, 14). Tämä vaatii sitä, että uskoo Jeesuksen uhriin ja ryhtyy Jehovan vihkiytyneeksi ja kastetuksi palvelijaksi.

14. Mitä sisältyy siihen, että olemme ”tahrattomia”?

¹⁴ Pietari kehottaa meitä tekemään kaikkemme, jotta meidät todettaisiin ”tahrattomiksi”. Pidämmekö kristillisen käytöksemme ja persoonallisuutemme puhtaina maailman tahroista? Kun huomaamme vaatteissamme tahran, yritämme heti poistaa sen. Jos kyseessä on meille hyvin mieluinen vaate, puhdistamme sen erityisen huolellisesti. Ajattelemmeko samoin, jos kristilliset vaatteemme ikään kuin tahraantuvat jonkin persoonallisuudessamme tai käytöksessämme olevan heikkouden vuoksi?

15. a) Miksi israelilaisten piti tehdä ripsureunat vaatteittensa liepeisiin? b) Miksi Jehovan nykyiset palvelijat erottuvat maailmasta?

¹⁵ Israelilaisten piti tehdä ”ripsureunat vaatteittensa liepeisiin” ja panna ”liepeen ripsureunan yläpuolelle sininen nauha”. Minkä vuoksi? Jotta he muistaisivat Jehovan käskyt, noudattaisivat niitä ja ’osoittautuisivat pyhiksi’ Jumalalleen (4. Mooseksen kirja 15:38–40). Me Jehovan nykyiset palvelijat erotumme maailmasta, koska noudatamme Jumalan lakeja ja periaatteita. Me esimerkiksi säilytämme moraalisen puhtauden, kunnioitamme veren pyhyyttä ja kartamme kaikenlaista epäjumalanpalvelusta (Apostolien teot 15:28, 29). Luja päätöksemme pysyä saastumattomina herättää monissa kunnioitusta (Jaakobin kirje 1:27).

Meidän täytyy olla ”moitteettomia”

16. Mitä sisältyy siihen, että pidämme itsemme ”moitteettomina”?

¹⁶ Pietari sanoo lisäksi, että meidät täytyy todeta ”moitteettomiksi”. Miten se on mahdollista? Tahra voidaan yleensä pyyhkiä tai puhdistaa pois, mutta ’moitittavassa’ on kyse jostain pahemmasta. Tuo sana viittaa siihen, että pintaa syvemmällä on jotain väärää, jotain vialla. Apostoli Paavali kehotti Filippissä asuvia kristittyjä veljiään: ”Tehkää jatkuvasti kaikki nurisematta ja väittelyittä, jotta teistä tulisi moitteettomia ja viattomia, virheettömiä Jumalan lapsia kieron ja vääristyneen sukupolven keskuudessa, jonka joukossa te loistatte valaisijoina maailmassa.” (Filippiläisille 2:14, 15.) Jos noudatamme tätä kehotusta, kartamme nurinoita ja väittelyjä ja palvelemme Jumalaa puhtaasta vaikuttimesta. Saarnaamme ”tätä valtakunnan hyvää uutista” rakkaudesta Jehovaan ja lähimmäisiimme (Matteus 22:35–40; 24:14). Lisäksi jatkamme hyvän uutisen julistamista, vaikka  useimmat eivät ehkä ymmärrä, miksi käytämme vapaaehtoisesti aikaamme auttaaksemme toisia saamaan tietoa Jumalasta ja hänen Sanastaan, Raamatusta.

17. Minkä pitäisi olla vaikuttimenamme, kun tavoittelemme palvelustehtäviä kristillisessä seurakunnassa?

¹⁷ Koska haluamme, että meidät todettaisiin ”moitteettomiksi”, meidän on hyvä tutkia vaikuttimiamme kaikessa, mitä teemme. Olemme luopuneet maailman itsekkäistä toimintatavoista, esimerkiksi pyrkimyksestä hankkia rikkauksia tai valtaa. Jos tavoittelemme palvelustehtäviä kristillisessä seurakunnassa, meidän tulee tehdä se aina puhtaista vaikuttimista, rakkaudesta Jehovaan ja toisiin. On virkistävää nähdä, että hengelliset miehet ’tavoittelevat valvojan virkaa’ tuntien iloa ja nöyrää halua palvella Jehovan ja uskonveljiensä orjina. (1. Timoteukselle 3:1; 2. Korinttilaisille 1:24.) Veljet, jotka ovat kelvollisia palvelemaan vanhimpina, paimentavat ”Jumalan laumaa – – halukkaasti, eikä epärehellisen voiton rakkaudesta, vaan alttiisti, eikä herroina halliten niitä, jotka ovat Jumalan perintö, vaan tulemalla laumalle esimerkeiksi” (1. Pietarin kirje 5:1–4).

Meidän täytyy olla ”rauhassa”

18. Mistä ominaisuuksista Jehovan todistajat tunnetaan?

¹⁸ Lopuksi meidän pitäisi Pietarin sanojen mukaan todeta olevan ”rauhassa”. Voidaksemme elää tämän vaatimuksen mukaisesti meidän on oltava rauhassa Jehovan ja lähimmäistemme kanssa. Pietari korostaa sen tärkeyttä, että meillä on ”hellittämättömän harras rakkaus” toisiamme kohtaan ja että säilytämme rauhan uskonveljiemme kanssa (1. Pietarin kirje 2:17; 3:10, 11; 4:8; 2. Pietarin kirje 1:5–7). Jotta voisimme säilyttää rauhamme, meillä täytyy olla rakkaus keskuudessamme (Johannes 13:34, 35; Efesolaisille 4:1, 2). Rakkautemme ja rauhamme ovat erityisen ilmeisiä kansainvälisten konventtiemme yhteydessä. Costa Ricassa vuonna 1999 pidetyn konventin yhteydessä paikalliset todistajat tulivat lentokentälle toivottamaan sinne saapuvia konventin osanottajia tervetulleiksi. He olivat niin innoissaan, että peittivät epähuomiossa erään siellä työskentelevän kauppiaan myyntipaikan näkyvistä, mikä suututti tuota miestä. Toisena päivänä mies kuitenkin pani merkille, millaista rakkautta ja rauhaa osoittaen paikalliset todistajat toivottivat osanottajat tervetulleiksi, vaikka eivät tunteneetkaan näitä henkilökohtaisesti. Viimeisenä päivänä kauppiaskin liittyi vastaanottajien joukkoon ja pyysi raamatuntutkistelua.

19. Miksi on hyvin tärkeää edistää rauhaa uskonveljien kanssa?

¹⁹ Se miten vilpittömästi yritämme edistää rauhaa hengellisten veljiemme ja sisartemme kanssa, voi olla yhteydessä siihen, miten innokkaasti odotamme Jehovan päivää ja hänen luvattua uutta maailmaansa (Psalmit 37:11; 2. Pietarin kirje 3:13). Oletetaan, että meidän  on vaikea säilyttää rauha jonkun uskonveljen kanssa. Pystymmekö kuvittelemaan, että asumme hänen kanssaan rauhaisasti paratiisissa? Jos jollakulla veljellä on jotakin meitä vastaan, meidän pitäisi ripeästi ’tehdä sovinto hänen kanssaan’ (Matteus 5:23, 24). On hyvin tärkeää menetellä näin, jotta voisimme olla rauhassa Jehovan kanssa (Psalmit 35:27; 1. Johanneksen kirje 4:20).

20. Millä tavoin odottavan asenteemme pitäisi ilmetä?

²⁰ Odotammeko henkilökohtaisesti ”Jehovan päivän läsnäoloa” ja pidämmekö sen läheisenä mielessämme? Harras toivomme nähdä pahuuden loppu paljastuu siitä, että pysymme pyhinä tässä moraalittomassa maailmassa. Lisäksi kiihkeä toivomme, että Jehovan päivä tulee ja että saamme elää Valtakunnan hallinnon alaisuudessa, ilmenee jumalisen antaumuksen teoistamme. Ja odotteemme elämästä rauhaisassa uudessa maailmassa heijastuu siten, että pyrimme rauhaan palvojatovereittemme kanssa tänä aikana. Näin ilmaisemme, että odotamme Jumalaa ja että pidämme ”Jehovan päivän läsnäolon läheisenä” mielessämme.

[Alaviite]

Muistatko?

• Mitä merkitsee se, että pitää ”Jehovan päivän läsnäolon läheisenä” mielessään?

• Miten odottava asenne näkyy käytöksestämme?

• Miksi ”jumalisen antaumuksen teot” ovat hyvin tärkeitä?

• Mitä meidän täytyy tehdä, jotta Jehova toteaisi meidän olevan ”tahrattomia ja moitteettomia ja rauhassa”?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 11]

Odottava asenne heijastuu pyhistä käytöstavoista

[Kuvat s. 12]

Valtakunnan saarnaaminen pelastaa elämää

[Kuva s. 14]

Pyrkikäämme Jehovan päivää odottaessamme rauhaan toisten kanssa