Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Opi olemaan hienotunteinen

Opi olemaan hienotunteinen

Opi olemaan hienotunteinen

PEGGY huomasi, että hänen poikansa puhui ilkeästi pikkuveljelleen. ”Oliko tuo sinun mielestäsi paras tapa puhua veljellesi?” hän kysyi. ”Katso, miten paha mieli hänelle tuli.” Miksi Peggy sanoi näin? Hän yritti opettaa poikaansa olemaan hienotunteinen ja ottamaan huomioon toisten tunteet.

Apostoli Paavali kannusti nuorta toveriaan Timoteusta olemaan ”hienotunteinen kaikkia kohtaan”. Silloin Timoteus ei loukkaisi toisten tunteita. (2. Timoteukselle 2:24, engl. viitelaitoksen alaviite.) Mitä hienotunteisuus on? Miten voit edistyä sen osoittamisessa? Entä miten voit auttaa toisia kehittämään tätä taitoa?

Mitä hienotunteisuus on?

Hienotunteisuus merkitsee sitä, että tajuaa tilanteen ja osaa toimia tai puhua siihen parhaiten sopivalla tavalla. ”Hienotunteisuus” tulee sanasta, joka viittaa tuntoaistiin. Aivan niin kuin herkät sormet tuntevat, onko jokin tahmeaa, pehmeää, sileää, kuumaa tai karvaista, hienotunteinen ihminen aistii toisten ihmisten tunteet ja tajuaa, miten hänen sanansa tai tekonsa vaikuttavat heihin. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä taito, vaan ihmisen täytyy aidosti haluta olla loukkaamatta toisia.

Raamatun kertomuksessa profeetta Elisan palvelijasta Gehasista näemme esimerkin ihmisestä, joka ei ollut hienotunteinen. Eräs sunemilainen nainen oli tulossa tapaamaan Elisaa saadakseen lohdutusta, sillä hänen poikansa oli juuri kuollut hänen syliinsä. Kun häneltä kysyttiin, oliko kaikki hyvin, hän vastasi: ”Kaikki on hyvin.” Mutta kun hän pääsi Elisan eteen, ”Gehasi tuli lähelle työntääkseen hänet pois”. Elisa sitä vastoin sanoi: ”Anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on hänessä katkera.” (2. Kuninkaiden kirja 4:17–20, 25–27.)

Miten Gehasi saattoi toimia niin ajattelemattomasti ja tahdittomasti? On totta, ettei nainen kysyttäessä ilmaissut tunteitaan, mutta useimmat ihmiset eivät paljastakaan tunteitaan kenelle tahansa. Kaikesta huolimatta hänen tunteensa näkyivät varmasti jollakin tavoin. Elisa ilmeisesti havaitsi ne, mutta Gehasi ei, tai sitten hän päätti jättää ne huomiotta. Tästä käy hyvin ilmi yksi yleinen syy tahdittomaan käytökseen. Kun ihminen pitää tehtäväänsä kovin tärkeänä, muiden tarpeet voivat helposti jäädä häneltä huomaamatta tai hän ei ehkä edes välitä niistä. Hän on kuin linja-autonkuljettaja, jolle aikataulussa pysyminen on niin tärkeää, ettei hän pysähdy ottamaan matkustajia kyytiin.

Ollaksemme hienotunteisia, toisin kuin Gehasi, meidän tulisi yrittää olla ihmisille huomaavaisia, sillä emme tiedä, miltä heistä todella tuntuu. Meidän tulisi panna aina valppaasti merkille ihmisen tunteista kertovat merkit ja omasta puolestamme tehdä tai sanoa jotakin huomaavaista. Miten voit hioa tällaisia taitoja?

Toisten tunteiden ymmärtäminen

Jeesus havaitsi herkästi toisten tunteet ja tajusi, miten kohdella heitä mahdollisimman huomaavaisesti. Kerran kun hän oli aterialla Simon-nimisen fariseuksen talossa, häntä lähestyi nainen, ”joka tunnettiin kaupungissa syntiseksi”. Tämäkään nainen ei sanonut mitään, mutta hänen käyttäytymisensä puhui puolestaan. ”Hän toi alabasteripullon hyvänhajuista öljyä, ja asetuttuaan taakse – – [Jeesuksen] jalkojen ääreen hän itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojaan kyynelillään ja pyyhki niitä pois päänsä hiuksilla. Hän myös suuteli hellästi hänen jalkojaan ja siveli niihin hyvänhajuista öljyä.” Jeesus tajusi, mitä tämä kaikki tarkoitti. Ja vaikka Simon ei sanonut mitään, Jeesus havaitsi, mitä hän ajatteli itsekseen: ”Jos tämä mies olisi profeetta, niin hän tietäisi, kuka ja millainen nainen tuo on, joka häneen koskee: että hän on syntinen.” (Luukas 7:37–39.)

Voitko kuvitella, millaista vahinkoa olisi aiheutunut, jos Jeesus olisi työntänyt naisen pois tai sanonut Simonille: ”Sinä ymmärtämätön mies! Etkö huomaa, että nainen katuu?” Sen sijaan Jeesus esitti hienotunteisesti Simonille vertauksen miehestä, joka antoi yhdelle miehelle anteeksi suuren velan ja toiselle paljon pienemmän velan. ”Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?” Jeesus kysyi. Näin Jeesus ei niinkään tuominnut Simonia, vaan saattoi kiittää häntä oikeasta vastauksesta. Sitten hän auttoi ystävällisesti Simonia havaitsemaan naisen todellisista tunteista kertovat merkit ja hänen katumuksensa. Jeesus kääntyi naisen puoleen ja osoitti hänelle huomaavaisesti, että hän ymmärsi, miltä hänestä tuntui. Hän sanoi naiselle, että hänen syntinsä olivat anteeksi annetut, ja lisäsi vielä: ”Sinun uskosi on pelastanut sinut; lähde matkaasi rauhassa.” Nuo hienotunteiset sanat ovat varmasti vahvistaneet entisestään naisen päätöstä toimia oikein. (Luukas 7:40–50.) Jeesus osasi olla hienotunteinen, koska hän pani merkille ihmisten tunteet ja osoitti myötätuntoa.

Samoin kuin Jeesus auttoi Simonia, mekin voimme oppia ja auttaa myös toisia ymmärtämään sanattomia viestejä. Kokeneet sananpalvelijat voivat joskus opettaa tämän taidon uudemmille. Kun he ovat hyvää uutista kertoessaan käyneet jonkun luona, he voivat eritellä merkkejä, jotka kertoivat tuon ihmisen tunteista. Oliko hän arka, epäileväinen, närkästynyt tai kiireinen? Mikä olisi huomaavaisin tapa auttaa häntä? Vanhimmat voivat olla avuksi myös veljille ja sisarille, jotka ovat saattaneet tahdittomasti loukata toisiaan. Auttakaa kumpaakin osapuolta ymmärtämään toisen tunteet. Tunteeko hän, että häntä on loukattu tai hänet on jätetty huomiotta tai ymmärretty väärin? Miten ystävällisyys voisi saada hänet paremmalle mielelle?

Vanhempien on hyvä opettaa lapsiaan olemaan myötätuntoisia, koska se saa heidät toimimaan hienotunteisesti. Alussa mainittu Peggyn poika huomasi pikkuveljensä punaiset kasvot, lurpottavat huulet ja itkuiset silmät ja tajusi, miten pahalta tästä tuntui. Aivan niin kuin äiti oli toivonutkin, poikaa kadutti ja hän päätti muuttaa tapojaan. Peggyn molemmat pojat panivat nuo lapsena hankitut taidot hyvään käyttöön, ja vuosia myöhemmin heistä tuli kristilliseen seurakuntaan tuotteliaita opetuslasten tekijöitä ja paimenia.

Osoita että ymmärrät

Hienotunteisuus on erityisen tärkeää, jos sinulla on valituksen syytä toista vastaan. Toisen omanarvontuntoa on niin helppo loukata. Ensin on aina hyvä kiittää jostakin. Älä arvostele tuota ihmistä, vaan keskity ongelmaan. Selitä, miten hänen toimintansa vaikuttaa sinuun ja minkälaisia muutoksia tarkalleen kaipaisit. Ole sitten valmis kuuntelemaan. Kenties olet ymmärtänyt hänet väärin.

Ihmiset haluavat yleensä nähdä, että ymmärrät heidän kantansa, vaikket olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä. Jeesus puhui hienotunteisesti ja osoitti ymmärtävänsä Martan harmin. Hän sanoi: ”Martta, Martta, sinä olet huolissasi ja levoton monista asioista.” (Luukas 10:41.) Kun ihminen siis puhuu jostakin ongelmasta, sen sijaan että tarjoaisit ratkaisua ennen kuin olet kuunnellut loppuun saakka, osoita, että ymmärrät. Hienotunteinen ja huomaavainen tapa osoittaa tämä on toistaa ongelma tai tyytymättömyyden syy omin sanoin.

Huomaa mitä ei pidä sanoa

Kun kuningatar Ester halusi pyytää miestään tekemään tyhjäksi juonen, jonka Haman oli punonut juutalaisten tuhoamiseksi, hän järjesti tahdikkaasti tilanteen, jossa hänen miehensä olisi hyvällä tuulella. Vasta silloin hän otti esille tämän arkaluonteisen aiheen. On kuitenkin valaisevaa panna merkille, mitä hän ei sanonut. Hän jätti hienotunteisesti mainitsematta, että hänen miehensä oli osavastuussa juonesta. (Ester 5:1–8; 7:1, 2; 8:5.)

Samalla tavoin kun olet käymässä kristityn sisaren ei-uskovan miehen luona, mitä jos et heti ottaisi esiin Raamattua, vaan aloittaisit hienotunteisesti kyselemällä hänen kiinnostuksen kohteistaan? Kun valtakunnansalille tulee vapaa-ajanvaatteisiin pukeutunut vieras tai joku palaa pitkän poissaolon jälkeen, älä huomauta hänen asustaan tai poissaolostaan, vaan toivota hänet mieluummin lämpimästi tervetulleeksi. Tai kun huomaat, että jollakulla vastakiinnostuneella on väärä näkemys, voi olla parasta, ettet oikaise häntä heti (Johannes 16:12). Hienotunteisuuteen sisältyy sen huomaaminen, mitä ei pidä sanoa.

Puhe joka parantaa

Se että opit puhumaan hienotunteisesti, auttaa sinua säilyttämään hyvät suhteet toisiin silloinkin, kun joku on ymmärtänyt vaikuttimesi väärin ja on vihainen ja loukkaantunut. Esimerkiksi kun Efraimin miehet ”yrittivät kiivaasti käydä riitelemään” Gideonin kanssa, hän selitti hienotunteisessa vastauksessaan selvästi, mitä todellisuudessa oli tapahtunut, ja kiitti efraimilaisia vilpittömästi heidän saavutuksistaan. Tämä oli hienotunteista, koska hän tajusi, miksi he olivat näreissään, ja hänen vaatimattomuutensa sai heidät paremmalle mielelle. (Tuomarit 8:1–3; Sananlaskut 16:24.)

Yritä aina ajatella, miten sanasi vaikuttavat toisiin ihmisiin. Kun pyrit olemaan hienotunteinen, voit kokea sen ilon, jota kuvaillaan Sananlaskujen 15:23:ssa: ”Miehellä on ilo suunsa vastauksesta, ja oi miten hyvä onkaan sana oikeaan aikaan!”

[Kuva s. 31]

Kokeneet sananpalvelijat voivat opettaa uudempia olemaan hienotunteisia

[Kuva s. 31]

Vanhemmat voivat opettaa lapsensa olemaan myötätuntoisia