Arvostatko iäkkäitä uskonveljiä?

KUN muinainen Israel oli liittosuhteessa Jumalan kanssa, sitä käskettiin: ”Sinun tulee nousta harmaahapsisen edessä, ja sinun on otettava vanhus huomioon, ja sinun on pelättävä Jumalaasi.” (3. Mooseksen kirja 19:32.) Iäkkäiden kunnioittaminen oli siis pyhä velvollisuus, joka liittyi Jumalalle osoitettavaan alamaisuuteen. Vaikka nykyajan kristityt eivät ole enää Mooseksen lain alaisuudessa, tuo laki muistuttaa meitä siitä, että Jehova pitää iäkkäitä palvelijoitaan kallisarvoisina (Sananlaskut 16:31; Heprealaisille 7:18). Onko meillä samanlainen näkemys kuin Jehovalla? Arvostammeko iäkkäitä kristittyjä veljiämme ja sisariamme?

Hän arvosti iäkkäämpää ystäväänsä

Yksi Raamatun kertomus, joka tähdentää kunnioituksen osoittamista iäkkäämpiä ihmisiä kohtaan, on 2. Kuninkaiden kirjassa. Siinä kuvaillaan, miten profeetta Elisasta tuli häntä iäkkäämmän profeetta Elian seuraaja. Mietihän, mitä tapahtui Elian ollessa viimeistä päivää Israelin kymmenen heimon valtakunnan profeettana.

Tuona päivänä Jehova käski tätä iäkästä profeettaa kulkemaan Gilgalista Beteliin, Betelistä Jerikoon ja Jerikosta Jordanille (2. Kuninkaiden kirja 2:1, 2, 4, 6). Tuolla lähes 50 kilometrin matkalla Elia käski kolmesti Elisaa, että tämä lakkaisi seuraamasta häntä. Mutta samoin kuin nuori Ruut oli satoja vuosia aiemmin päättäväisesti kieltäytynyt jättämästä Noomia, Elisa kieltäytyi jättämästä iäkästä Eliaa (Ruut 1:16, 17). Elisa sanoi kolmesti: ”Niin totta kuin Jehova elää ja niin totta kuin sinun sielusi elää, minä en sinua jätä.” (2. Kuninkaiden kirja 2:2, 4, 6.) Siinä vaiheessa Elisa oli auttanut Eliaa jo noin kuusi vuotta. Hän halusi kuitenkin palvella Eliaa niin pitkään kuin mahdollista. Kertomuksessa lisätäänkin: ”Tapahtui, että kun he kävelivät eteenpäin ja puhelivat kävellessään, niin katso, – – Elia lähti nousemaan.” (Jae 11.) Elia ja Elisa keskustelivat siihen hetkeen saakka, kun Elian palvelus Israelissa päättyi. Nuorempi profeetta halusi ilmeisesti kuulla niin monia opetuksen ja rohkaisun sanoja iäkkäämmältä ja kokeneemmalta profeetalta kuin suinkin mahdollista. Hän selvästikin arvosti vanhempaa ystäväänsä.

’Kuin isiä ja äitejä’

Ei ole vaikea nähdä, miksi Elisa rakasti iäkkäämpää profeettaa ystävänä – jopa hengellisenä  isänä (2. Kuninkaiden kirja 2:12). Juuri ennen kuin Elian tehtävämääräys Israelissa päättyi, hän sanoi Elisalle: ”Pyydä, mitä tekisin hyväksesi, ennen kuin minut otetaan pois luotasi.” (Jae 9.) Elia osoitti siis aivan loppuun saakka olevansa kiinnostunut seuraajansa hengellisestä hyvinvoinnista ja Jumalan työn jatkumisesta.

Nykyään on sydäntä lämmittävää nähdä, että iäkkäät kristityt veljemme ja sisaremme osoittavat samaa isällistä ja äidillistä kiinnostusta jakaessaan nuoremmille auliisti tietoaan ja viisauttaan. Esimerkiksi vapaaehtoiset, jotka ovat palvelleet pitkään Jehovan todistajien haaratoimistoissa, auttavat halukkaasti Betel-perheen uusia jäseniä hankkimaan taitoja, joita nämä tarvitsevat palveluksessaan. Samoin kokeneet matkavalvojat ja heidän vaimonsa, jotka ovat vierailleet seurakunnissa vuosien ajan, valmentavat mielellään uusia toimimaan matkustavina sananpalvelijoina. Lisäksi Jehovan todistajien seurakunnissa kautta maailman on iäkkäitä veljiä ja sisaria, jotka ovat palvelleet Jehovaa uskollisesti kymmenien vuosien ajan ja jotka ovat iloisia, jos seurakunnan uudemmat jäsenet voivat hyötyä heidän käytännöllisestä viisaudestaan ja kokemuksestaan (Sananlaskut 2:7; Filippiläisille 3:17; Titukselle 2:3–5).

Koska nämä rakkaat iäkkäät kristityt ovat ilmaisseet lämmintä kiinnostusta toisiin, on todella ilo osoittaa heitä kohtaan kunnioitusta. Siksi haluamme jäljitellä Elisan esimerkkiä ja osoittaa syvää arvostusta iäkkäitä uskonveljiämme kohtaan. Kuten apostoli Paavali muistuttaa, kohdelkaamme jatkuvasti ”vanhempaa miestä – – kuin isää” ja ”vanhempia naisia kuin äitejä” (1. Timoteukselle 5:1, 2). Näin myötävaikutamme siihen, että kristillinen seurakunta toimii asianmukaisesti ja edistyy kautta maailman.

[Kuva s. 30]

Elisa halusi palvella Elian kanssa mahdollisimman pitkään

[Kuvat s. 31]

Nuoremmat hyötyvät suuresti iäkkäiden kristittyjen seurasta