Hengelliset keskustelut rakentavat

”Älköön suustanne lähtekö mitään mätää puhetta, vaan sellaista, mikä on tarpeen mukaan hyvää rakennukseksi, jotta se antaisi sitä, mikä on suotuisaa kuulijoille.” (EFESOLAISILLE 4:29)

1, 2. a) Miten suuriarvoinen puhekyky on? b) Miten Jehovan palvelijat haluavat käyttää kieltään?

”IHMISEN puhe on salaisuus; se on Jumalan lahja, ihme.” Näin kirjoitti sanakirjantekijä Ludwig Koehler. Saatamme pitää tätä Jumalan arvokasta lahjaa itsestään selvänä (Jaakobin kirje 1:17). Mutta ajattele, miten suuri aarre menetetään, kun halvaus vie meille läheiseltä ihmiseltä kyvyn puhua ymmärrettävästi. ”Viestintä toimi välillämme erittäin hyvin”, selittää Joan, jonka aviomies halvaantui äskettäin. ”Miten kaipaankaan keskustelujamme!”

² Keskustelut voivat lujittaa ystävyyssuhteita, selvittää väärinkäsityksiä, rohkaista masentuneita, vahvistaa uskoa ja rikastuttaa elämää – mutta eivät koskaan automaattisesti. Viisas kuningas Salomo totesi: ”Joku puhuu ajattelemattomasti kuin miekan pistoin, mutta viisaiden kieli on lääkitystä.” (Sananlaskut 12:18.) Jehovan palvelijoina haluamme, että keskustelumme ovat parantavia ja rakentavia, eivät loukkaavia ja repiviä. Haluamme myös käyttää kieltämme Jehovan ylistykseksi niin julkisessa sananpalveluksessamme kuin yksityisissä keskusteluissammekin. Psalmista lauloi: ”Jumalan vuoksi me tahdomme esittää ylistystä kaiken päivää, ja sinun nimeäsi me kiitämme ajan hämärään asti.” (Psalmit 44:8.)

3, 4. a) Minkä puhetta koskevan ongelman me kaikki kohtaamme? b) Miksi puheellamme on merkitystä?

³ ”Kieltä ei kukaan ihmisistä voi kesyttää”, varoittaa opetuslapsi Jaakob. Hän muistuttaa: ”Me kaikki kompastumme monta kertaa. Jos joku ei kompastu sanassa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee pitämään kurissa myös koko ruumiinsa.” (Jaakobin kirje 3:2, 8.) Kukaan meistä ei ole täydellinen. Huolimatta parhaista aikomuksistammekin puheemme ei siksi aina rakenna toisia eikä tuota ylistystä Luojallemme. Meidän täytyy siis oppia kiinnittämään huomiota siihen, mitä sanomme. Sitä paitsi Jeesus sanoi: ”Jokaisesta hyödyttömästä sanasta, jonka ihmiset puhuvat, he tekevät tilin tuomiopäivänä, sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi ja sanoistasi sinulle langetetaan tuomio.” (Matteus 12:36, 37.) Tosi Jumala pitää meitä tilivelvollisina sanoistamme.

⁴ Parhaita tapoja karttaa vahingollista puhetta on ottaa tavaksi keskustella hengellisistä asioista. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, miten voimme tehdä sen, millaisista aiheista voimme puhua ja mitä hyötyä voimme saada rakentavasta puheesta.

Kiinnitä huomiota sydämeen

5. Miten sydämellä on tärkeä osa siinä, ovatko keskustelumme rakentavia?

⁵ Kehittäessämme tapaa käydä rakentavia keskusteluja meidän täytyy ensinnäkin tajuta, että puheemme heijastaa sitä, mitä on sydämessämme. Jeesus sanoi: ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu.” (Matteus 12:34.) Yksinkertaisesti sanottuna haluamme puhua  siitä, mikä on meille tärkeää. Meidän täytyy siis kysyä itseltämme: ”Mitä keskusteluni paljastavat sydämentilastani? Kun olen perheeni tai uskonveljieni seurassa, puhunko ensisijaisesti hengellisistä asioista, vai kääntyykö keskustelu poikkeuksetta urheiluun, vaatteisiin, elokuviin, ruokaan, viimeisiin ostoksiin tai joihinkin muihin vähäpätöisiin asioihin?” Elämämme ja ajatuksemme ovat ehkä tahtomattamme alkaneet keskittyä toisarvoisiin asioihin. Tärkeysjärjestyksemme korjaaminen parantaa niin keskustelujamme kuin elämäämmekin (Filippiläisille 1:10).

6. Miten mietiskely vaikuttaa keskusteluihimme?

⁶ Voimme nostaa puheemme tasoa myös määrätietoisen mietiskelyn avulla. Jos pyrimme tietoisesti ajattelemaan hengellisiä asioita, huomaamme keskustelujemme olevan luonnostaan hengellisiä. Kuningas Daavid tajusi tämän yhteyden. Hän lauloi: ”Tulkoot suuni sanat ja sydämeni mietteet edessäsi mieluisiksi, oi Jehova.” (Psalmit 19:14.) Ja psalmista Asaf sanoi Jumalalle: ”Olen mietiskelevä kaikkea toimintaasi, ja sinun menettelyissäsi tahdon antaa ajatusteni askarrella.” (Psalmit 77:12.) Kun Jumalan sanan totuudet ovat hyvin lähellä sydäntä ja mieltä, suusta pulppuaa luonnostaan ylistettäviä asioita. Jeremia ei voinut pidättyä puhumasta siitä, mitä Jehova oli opettanut hänelle (Jeremia 20:9). Sama voi pitää paikkansa meistä, jos mietimme säännöllisesti hengellisiä asioita (1. Timoteukselle 4:15).

7, 8. Mistä aiheista voi keskustella rakentavasti?

⁷ Hyvän hengellisen rutiinin ansiosta meillä on paljon aiheita rakentaviin keskusteluihin (Filippiläisille 3:16). Konventeista, seurakunnan kokouksista, ajankohtaisista julkaisuista sekä päivän tekstistä ja tuon raamatunkohdan painetuista selityksistä löydämme hengellisiä helmiä, joita voimme jakaa toisille (Matteus 13:52). Myös kristillisessä sananpalveluksessa saamamme kokemukset voivat olla hengellisesti virkistäviä.

⁸ Kuningas Salomoa kiinnostivat ne monenlaiset puut, linnut, kalat ja muut eläimet, joita hän näki Israelissa (1. Kuninkaiden kirja 4:33). Hänelle tuotti iloa keskustella Jumalan luomisteoista. Mekin voimme puhua niistä. Jehovan palvelijat keskustelevat mielellään monenlaisista asioista, mutta hengelliset aiheet hallitsevat aina hengellisyyteen taipuvaisten ihmisten keskusteluja (1. Korinttilaisille 2:13).

”Sitä kaikkea ajatelkaa jatkuvasti”

9. Minkä kehotuksen Paavali antoi filippiläisille?

⁹ Puhummepa mistä tahansa, keskustelumme rakentavat toisia, jos noudatamme kehotusta, jonka apostoli Paavali antoi Filippin seurakunnalle: ”Mikä on totta, mikä ansaitsee vakavaa huomiota, mikä on vanhurskasta, mikä on siveellisesti puhdasta, mikä on rakastettavaa, mistä puhutaan hyvää, jos on jotakin hyvettä ja jos on jotakin ylistettävää, sitä kaikkea ajatelkaa jatkuvasti.” (Filippiläisille 4:8.) Paavalin mainitsemat asiat ovat niin tärkeitä, että hän kehottaa ajattelemaan niitä jatkuvasti. Meidän pitäisi täyttää niillä mielemme ja sydämemme. Katsotaanpa siis, miten huomion kiinnittäminen kuhunkin noista kahdeksasta Paavalin mainitsemasta asiasta voi parantaa keskustelujamme.

10. Miten keskustelumme voivat sisältää sitä, mikä on totta?

¹⁰ Siihen mikä on totta, sisältyy enemmän kuin asiat, jotka pitävät paikkansa eivätkä ole valhetta. Sillä tarkoitetaan sellaista, mikä on oikeaa ja luotettavaa, kuten Jumalan sanan totuutta. Kun siis puhumme toisille Raamatun totuuksista, jotka ovat tehneet meihin vaikutuksen, puheista, jotka ovat rakentaneet meitä, tai raamatullisista neuvoista, jotka ovat auttaneet meitä, ajattelemme sitä, mikä on totta. Toisaalta hylkäämme aineiston, ”jota valheellisesti nimitetään ’tiedoksi’”, joka ainoastaan näyttää totuudelliselta (1. Timoteukselle 6:20). Lisäksi vältämme jatkamasta juoruja tai kertomasta kyseenalaisia kokemuksia, joiden todenperäisyyttä ei voida vahvistaa.

11. Mitä sellaista, mikä ansaitsee vakavaa huomiota, voimme sisällyttää keskusteluihimme?

¹¹ Vakavaa huomiota ansaitsevat sellaiset  asiat, jotka ovat arvokkaita ja tärkeitä, eivät merkityksettömiä pikkuasioita. Ne liittyvät esimerkiksi kristilliseen palvelukseemme, nykyisiin kriittisiin aikoihin ja siihen, että meidän tulee säilyttää käytöksemme hyvänä. Kun keskustelemme tällaisista vakavista asioista, vahvistamme päätöstämme pysyä hengellisesti hereillä, säilyttää nuhteettomuutemme ja jatkaa hyvän uutisen saarnaamista. Kiinnostavat kokemukset, joita saamme sananpalveluksessa, ja ajankohtaiset tapahtumat, jotka muistuttavat meitä siitä, että elämme viimeisissä päivissä, antavat meille monenlaisia aiheita innostaviin keskusteluihin (Apostolien teot 14:27; 2. Timoteukselle 3:1–5).

12. Mitä Paavalin neuvo ajatella sitä, mikä on vanhurskasta ja siveellisesti puhdasta, velvoittaisi meidät välttämään?

¹² Sana vanhurskas merkitsee oikeaa Jumalan silmissä, hänen normiensa mukaista. Siveellisesti puhdas kertoo ajatuksen ja käytöksen puhtaudesta. Panettelulla, rivolla leikinlaskulla tai kaksimielisyyksillä ei ole sijaa keskusteluissamme (Efesolaisille 5:3; Kolossalaisille  3:8). Jos keskustelut työpaikalla tai koulussa kääntyvät tällaiseen suuntaan, kristittyjen on viisasta poistua paikalta.

13. Mainitse esimerkkejä sellaisista asioista, jotka ovat rakastettavia ja joista puhutaan hyvää.

¹³ Suositellessaan rakastettavien asioiden ajattelemista Paavali viittaa asioihin, jotka ovat miellyttäviä ja herättävät rakkautta, vastakohtana asioille, jotka herättävät vihaa, katkeruutta tai riitaa. Se mistä puhutaan hyvää, viittaa tietoon, joka on arvossa pidettyä tai hyvämaineista. Tällaista hyvää aineistoa ovat uskollisten veljien ja sisarten elämäkerrat, joita julkaistaan säännöllisesti Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdissä. Miksipä et kertoisi muille siitä, miten näiden uskoa vahvistavien kirjoitusten lukeminen on vaikuttanut sinuun? On lisäksi hyvin rohkaisevaa kuulla, mitä toiset ovat saaneet aikaan hengellisellä saralla. Tällaiset keskustelut kehittävät rakkautta ja ykseyttä seurakunnassa.

14. a) Mitä hyveen ilmaiseminen vaatii meiltä? b) Miten voimme sisällyttää puheeseemme ylistettäviä asioita?

¹⁴ ”Jos on jotakin hyvettä”, sanoo Paavali. Hyve viittaa hyvyyteen tai moraaliseen oivallisuuteen. Meidän täytyy pitää huoli siitä, että puhettamme ohjaavat Raamatun periaatteet ja että se ei poikkea pois siitä, mikä on vanhurskasta, siveellisesti puhdasta ja hyveellistä. Ylistettävä merkitsee ’kiitettävää’. Jos kuulet hyvän puheen tai huomaat jonkun seurakunnassa osoittavan esimerkillistä uskollisuutta, puhu siitä – sekä asianomaiselle että toisille. Apostoli Paavali ylisti usein uskonveljiensä hyviä ominaisuuksia (Roomalaisille 16:12; Filippiläisille 2:19–22; Filemonille 4–7). Ja tietysti Luojamme kätten työt ovat todella ylistettäviä. Niistä löydämme runsaasti aiheita rakentaviin keskusteluihin. (Sananlaskut 6:6–8; 20:12; 26:2.)

Käy rakentavia keskusteluja

15. Mikä raamatullinen käsky velvoittaa vanhemmat käymään lastensa kanssa antoisia keskusteluja?

¹⁵ Viidennen Mooseksen kirjan 6:6, 7:ssä sanotaan: ”Näiden sanojen, jotka minä tänään annan sinulle käskyiksi, on oltava sydämelläsi, ja sinun on teroitettava niitä pojillesi ja puhuttava niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi ja maata mennessäsi ja ylös noustessasi.” Tämä käsky selvästikin tarkoittaa sitä, että vanhemmat käyvät lastensa kanssa antoisia, hengellisiä keskusteluja.

16, 17. Mitä kristityt vanhemmat voivat oppia Jehovan ja Abrahamin esimerkeistä?

¹⁶ Voimme kuvitella, millaisia pitkiä keskusteluja Jeesuksen on täytynyt käydä taivaallisen Isänsä kanssa, kun he pohtivat Jeesuksen maan päällä hoidettavaksi tulevaa tehtävää. ”Isä itse, joka on lähettänyt minut, on antanut minulle käskyn siitä, mitä minun pitää sanoa ja mitä puhua”, Jeesus sanoi opetuslapsilleen (Johannes 12:49; 5. Mooseksen kirja 18:18). Patriarkka Abraham puhui varmasti tuntikausia pojalleen Iisakille siitä, miten Jehova oli siunannut heitä ja heidän esi-isiään. Tällaiset keskustelut epäilemättä auttoivat sekä Jeesusta että Iisakia alistumaan nöyrästi Jumalan tahtoon (1. Mooseksen kirja 22:7–9; Matteus 26:39).

¹⁷ Myös meidän lapsemme tarvitsevat rakentavia keskusteluja. Vanhempien täytyy löytää kiireisestä ohjelmastaan aikaa lastensa kanssa puhumiseen. Järjestäkää mikäli  mahdollista niin, että syötte yhdessä perheenä ainakin kerran päivässä. Noiden aterioiden aikana ja jälkeen on tilaisuuksia rakentaviin keskusteluihin, jotka voivat osoittautua hyvin tärkeiksi perheen hengellisen terveyden kannalta.

18. Kerro kokemus, joka osoittaa vanhempien ja lasten välisen hyvän ajatustenvaihdon hyödyllisyyden.

¹⁸ Vähän yli 20-vuotias tienraivaaja Alejandro muistaa, että hänellä oli 14-vuotiaana epäilyksiä. Hän kertoo: ”Koulutoverieni ja opettajieni vaikutuksen vuoksi en ollut enää varma Jumalan olemassaolosta ja Raamatun luotettavuudesta. Vanhempani yrittivät tuntikausia kärsivällisesti perustella minulle asioita. Nämä keskustelut auttoivat minua sekä voittamaan epäilykseni tuona vaikeana aikana että tekemään hyviä ratkaisuja elämässäni.” Entä millainen on tilanne nykyään? Alejandro jatkaa: ”Asun yhä kotona. Mutta kiireisten aikataulujemme vuoksi meidän on vaikea keskustella isän kanssa kahden kesken. Siksi syömme kerran viikossa kahdestaan hänen työpaikallaan. Nämä keskustelut ovat minulle todella kallisarvoisia.”

19. Miksi me kaikki tarvitsemme hengellisiä keskusteluja?

¹⁹ Emmekö arvostakin tilaisuuksia käydä antoisia hengellisiä keskusteluja myös uskonveljiemme kanssa? Meillä on siihen mahdollisuus kokouksissa, kenttäpalveluksessa, vierailuilla ja matkoilla. Paavali odotti tilaisuutta keskustella Rooman kristittyjen kanssa. Hän kirjoitti heille: ”Kaipaan nähdä teitä – –, että keskuudessanne kukin saisi keskinäistä rohkaisua toisen uskon välityksellä, sekä teidän että minun.” (Roomalaisille 1:11, 12.) ”Hengelliset keskustelut toisten kristittyjen kanssa täyttävät hyvin tärkeän tarpeen”, sanoo Johannes, joka on kristitty vanhin. ”Ne lämmittävät sydäntä ja keventävät jokapäiväistä kuormaa. Pyydän usein iäkkäitä ihmisiä kertomaan minulle elämästään ja siitä, mikä on auttanut heitä pysymään uskollisina. Olen vuosien mittaan keskustellut monien kanssa, ja jokaiselta olen kuullut joitakin viisauden tai tiedon sanoja, jotka ovat rikastuttaneet elämääni.”

20. Mitä voimme tehdä, jos keskustelukumppanimme on ujo?

²⁰ Entä jos joku ei tunnu osoittavan vastakaikua, kun otat esiin jonkin hengellisen aiheen? Älä luovuta. Kenties hetki on otollisempi myöhemmin. ”Kuin kultaomenoita hopeisissa kaiverrustöissä on oikeaan aikaan puhuttu sana”, sanoi Salomo (Sananlaskut 25:11). Osoita ymmärrystä niitä kohtaan, jotka ovat ujoja. ”Neuvo miehen sydämessä on kuin syvät vedet, mutta tarkkanäköinen mies sen ammentaa esiin.” * (Sananlaskut 20:5.) Ennen kaikkea älä koskaan anna toisten asenteiden estää sinua puhumasta siitä, mikä on koskettanut sinun sydäntäsi.

Hengelliset keskustelut ovat antoisia

21, 22. Miten hengellisiin keskusteluihin osallistuminen hyödyttää meitä?

²¹ Paavali neuvoi: ”Älköön suustanne lähtekö mitään mätää puhetta, vaan sellaista, mikä on tarpeen mukaan hyvää rakennukseksi, jotta se antaisi sitä, mikä on suotuisaa kuulijoille.” (Efesolaisille 4:29; Roomalaisille 10:10.) Keskustelujen ohjaaminen oikeaan suuntaan voi vaatia vaivannäköä, mutta siitä saa suuren palkan. Hengellisten keskustelujen ansiosta  voimme kertoa uskostamme toisille ja lujittaa veljeyttämme.

²² Käyttäkäämme siis puheen lahjaa toisten rakennukseksi ja Jumalan ylistykseksi. Tällaiset keskustelut tuovat meille tyydytystä ja rohkaisevat toisia. Ennen kaikkea ne ilahduttavat Jehovan sydämen, koska hän kiinnittää huomiota keskusteluihimme ja nauttii siitä, että käytämme kieltämme oikealla tavalla (Psalmit 139:4; Sananlaskut 27:11). Kun keskustelumme ovat hengellisiä, voimme luottaa siihen, että Jehova ei unohda meitä. Raamatussa sanotaan niistä, jotka palvelevat Jehovaa meidän aikanamme: ”Silloin Jehovaa pelkäävät puhuivat toinen toiselleen, kukin toverinsa kanssa, ja Jehova kiinnitti huomiota ja kuunteli. Ja muistokirjaa alettiin kirjoittaa hänen edessään niiden hyväksi, jotka pelkäävät Jehovaa, ja niiden, jotka ajattelevat hänen nimeään.” (Malakia 3:16; 4:5.) Miten tärkeää onkaan, että keskustelumme ovat hengellisesti rakentavia!

[Alaviite]

Miten vastaisit?

• Mitä keskustelumme paljastavat meistä?

• Mistä rakentavista asioista voimme puhua?

• Mikä tärkeä osa keskusteluilla on perhepiirissä ja kristillisessä seurakunnassa?

• Mitä hyötyä on rakentavista keskusteluista?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 12]

Rakentavat keskustelut keskittyvät siihen,

”mikä on totta”

”mikä ansaitsee vakavaa huomiota”

”mistä puhutaan hyvää”

mikä on ”ylistettävää”

[Lähdemerkinnät]

Videon kansi, Stalin: U.S. Army photo; Luoja-kirjan kansi, Kotkan tähtisumu: J. Hester ja P. Scowen (AZ State Univ.), NASA

[Kuva s. 13]

Aterioilla on erinomaisia tilaisuuksia käydä hengellisiä keskusteluja