Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lukijoiden kysymyksiä

Lukijoiden kysymyksiä

Lukijoiden kysymyksiä

Mitä merkitsee se, että jollakulla on ”elämä itsessään”?

Raamatussa sanotaan, että Jeesuksella Kristuksella on ”elämä itsessään” ja myös että hänen seuraajillaan on ’elämä itsessään’ (Johannes 5:26; 6:53). Näillä kahdella raamatunkohdalla on kuitenkin eri merkitys.

Jeesus sanoi: ”Niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin hän on suonut Pojallekin sen, että hänellä on elämä itsessään.” Ennen näiden merkittävien sanojen lausumista Jeesus kertoi: ”Totta totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häntä, joka on lähettänyt minut, sillä on ikuinen elämä – – tulee hetki, ja se on nyt, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja ne, jotka ovat ottaneet vaarin, tulevat elämään.” Tässä Jeesus viittasi siihen poikkeukselliseen valtaan, jonka hän oli saanut Isältään: kykyyn antaa ihmisille hyvä asema Jumalan edessä. Lisäksi Jeesus pystyy herättämään eloon ne, jotka nukkuvat kuolemassa. Jeesuksella on ”elämä itsessään” siinä mielessä, että hänelle on annettu tällaiset kyvyt. Isän tavoin Pojallakin on ”itsessään elämän lahja”. (Johannes 5:24–26; engl. viitelaitoksen alaviite.) Miten on hänen seuraajiensa laita?

Noin vuotta myöhemmin Jeesus sanoi kuulijoilleen: ”Totta totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” (Johannes 6:53, 54.) Tässä Jeesus rinnastaa sen, että jollakulla on elämä itsessään, ”ikuisen elämän” saamiseen. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa on muitakin ilmauksia, joissa on sama kieliopillinen rakenne kuin ilmauksessa ”on elämä itsessään”. Tällaisia ovat esimerkiksi ”olkoon teillä suola itsessänne” ja ”saivat itseensä vastineeksi täyden palkan” (Markus 9:50; Roomalaisille 1:27). Nämä sanontatavat eivät merkitse sitä, että jollakulla olisi valta antaa toisille suolaa tai palkkaa. Niissä viitataan sen sijaan sisäiseen täydellisyyteen eli täyteyteen. Siksi ilmaus ”on elämä itsessään” merkitsee Johanneksen 6:53:ssa yksinkertaisesti elämän koko täyteyden saavuttamista.

Samalla kun Jeesus sanoi, että hänen seuraajillaan olisi elämä itsessään, hän mainitsi lihansa ja verensä. Myöhemmin asettaessaan Herran illallisen hän puhui jälleen lihastaan ja verestään ja käski seuraajiaan, jotka otettaisiin uuteen liittoon, nauttimaan vertauskuvia, happamatonta leipää ja viiniä. Tarkoittaako tämä sitä, että vain voidellut kristityt, jotka ovat uudessa liitossa Jehova Jumalan kanssa, saavuttavat elämän täyteyden? Ei tarkoita. Näiden kahden tilanteen välillä oli kulunut vuosi. Ne jotka kuulivat Johanneksen 6:53, 54:ään merkityt Jeesuksen sanat, eivät tienneet mitään vuotuisesta juhlasta, jossa käytettäisiin Kristuksen lihaa ja verta edustavia vertauskuvia.

Johanneksen kuudennen luvun mukaan Jeesus ensin vertaa lihaansa mannaan: ”Teidän esi-isänne söivät mannaa erämaassa ja silti kuolivat. Tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, jotta kuka tahansa voisi syödä sitä ja olla kuolematta. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta; jos joku syö tätä leipää, hän tulee elämään ikuisesti.” Jeesuksen liha sekä hänen verensä olivat suuriarvoisempia kuin kirjaimellinen manna. Millä tavoin? Siinä mielessä, että hänen lihansa annettiin ”maailman elämän puolesta”, mikä teki mahdolliseksi ikuisen elämän saamisen. * Näin ollen ilmaus ”on elämä itsessään” soveltuu Johanneksen 6:53:ssa kaikkiin niihin, jotka saavat ikuisen elämän – joko taivaassa tai maan päällä. (Johannes 6:48–51.)

Milloin Kristuksen seuraajat saavat elämän itseensä eli saavuttavat elämän täyteyden? Voideltujen Valtakunnan perillisten osalta tämä toteutuu silloin, kun he saavat ylösnousemuksen taivaalliseen elämään kuolemattomina henkiolentoina (1. Korinttilaisille 15:52, 53; 1. Johanneksen kirje 3:2). Jeesuksen ”muut lampaat” saavuttavat elämän täyteyden hänen tuhatvuotisen hallituskautensa jälkeen. Silloin heidät on koeteltu, todettu uskollisiksi ja julistettu vanhurskaiksi saamaan ikuinen elämä paratiisimaan päällä. (Johannes 10:16; Ilmestys 20:5, 7–10.)

[Alaviite]

^ kpl 7 Erämaassa sekä israelilaiset että ”paljo sekakansa” tarvitsivat mannaa pysyäkseen hengissä (2. Mooseksen kirja 12:37, 38; 16:13–18). Samoin elääkseen ikuisesti kaikkien kristittyjen, olivatpa he voideltuja tai eivät, täytyy käyttää hyväkseen taivaallista mannaa uskomalla Jeesuksen uhraaman lihan ja veren lunastusvoimaan. (Ks. Vartiotorni 1.2.1988 s. 30, 31.)

[Kuvat s. 31]

Kaikilla tosi kristityillä voi tulevaisuudessa olla ”elämä itsessään”