Mitä Raamatussa tarkoitetaan kurilla?

MITÄ sana ”kuri” tuo mieleesi? Nykysuomen sanakirjan mukaan se merkitsee muun muassa kurittamista eli rankaisemista kasvatustarkoituksessa. Vaikka kuri merkitsee toki muutakin, niin nykyään monille kaikki kuriin ja kurittamiseen liittyvä tuo mieleen kielteisiä ajatuksia.

Raamatussa kuri kuitenkin esitetään erilaisessa valossa. ”Oi poikani, älä hylkää Jehovan kuria”, kirjoitti viisas kuningas Salomo (Sananlaskut 3:11). Nämä sanat eivät viittaa kuriin yleensä vaan ”Jehovan kuriin”, toisin sanoen hänen yleviin periaatteisiinsa perustuvaan kuriin. Ainoastaan tällainen kuri on hengellisesti hedelmällistä ja hyödyllistä – jopa toivottavaa. Sitä vastoin kuri, joka perustuu Jehovan ylevien periaatteiden vastaiseen inhimilliseen ajatteluun, on usein vahingollista ja loukkaavaa. Tämä selittää sen, miksi monet suhtautuvat kuriin kielteisesti.

Miksi meitä kehotetaan ottamaan Jehovan kuri vastaan? Raamatun mukaan Jumalalta tuleva kuri on ilmaus hänen rakkaudestaan ihmisluomuksiaan kohtaan. Niinpä Salomo sanoi edelleen: ”Jota Jehova rakastaa, sitä hän ojentaa, niin kuin isä poikaa, josta hän saa mielihyvää.” (Sananlaskut 3:12.)

Onko kyse kurista vai rangaistuksesta?

Raamatussa sanalla kuri on monia piirteitä: opastus, opetus, valmennus, ojennus, oikaisu ja jopa rankaiseminen. Jehovan kurin vaikuttimena on kuitenkin aina rakkaus, ja sen tavoitteena on hyödyttää sen vastaanottajaa. Jehovan oikaisevan kurin tarkoitus ei ole koskaan yksinomaan rangaista.

Toisaalta kun Jumala rankaisee, tarkoitus ei aina ole oikaista tai opettaa. Esimerkiksi Aadam ja Eeva alkoivat kärsiä tottelemattomuutensa seurauksista samana päivänä kuin he tekivät syntiä. Jehova karkotti heidät Eedenin paratiisipuutarhasta, ja epätäydellisyys, sairaus ja vanhuus alkoivat tehdä heissä työtään. Satojen vuosien tuskallisen kamppailun jälkeen he kuolivat iäksi. Kaikki tämä oli todellisuudessa Jumalan rangaistus, mutta se ei ollut oikaisevaa kuria. Koska Aadam ja Eeva olivat tahallisia ja katumattomia synnintekijöitä, heidän saamisestaan oikealle tielle ei ollut toivoa.

Jehova rankaisi tottelemattomia myös aiheuttaessaan Nooan päivien vedenpaisumuksen, tuhotessaan Sodoman ja Gomorran ja hävittäessään Egyptin armeijan Punaisessameressä. Jehovan tarkoitus ei ollut opastaa, opettaa eikä valmentaa niitä, jotka kuolivat. Apostoli Pietari kirjoitti näistä Jumalan toimeenpanemista rangaistuksista: ”[Hän ei] pidättynyt rankaisemasta muinaista maailmaa, mutta varjeli Nooan, vanhurskauden saarnaajan, sekä seitsemän muuta tuottaessaan vedenpaisumuksen jumalattomien maailmalle, ja polttamalla Sodoman ja Gomorran kaupungit poroksi langetti niille tuomion ja asetti siten jumalattomille mallin tulevaisista.” (2. Pietarin kirje 2:5, 6.)

Missä mielessä nämä rangaistukset asettivat ”jumalattomille mallin tulevaisista”? Tessalonikalaiskirjeessään Paavali viittaa meidän päiviimme puhuessaan ajasta, jolloin Jumala tuottaa Poikansa Jeesuksen  Kristuksen välityksellä ”koston niille, jotka eivät tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivät tottele – – hyvää uutista”. Paavali lisää: ”Juuri nämä joutuvat kärsimään ikuisen tuhon rangaistustuomion.” (2. Tessalonikalaisille 1:8, 9.) On selvää, että tätä rangaistusta ei ole tarkoitettu opettamaan tai jalostamaan sen saajia. Toisaalta kun Jehova kehottaa palvojiaan ottamaan vastaan hänen kurinsa, hän ei viittaa katumattomien syntisten rankaisemiseen.

On merkittävää, että Raamattu ei kuvaile Jehovaa ensisijaisesti rankaisijaksi. Pikemminkin häntä kuvaillaan useimmiten rakkaudelliseksi opettajaksi ja kärsivälliseksi valmentajaksi (Job 36:22; Psalmit 71:17; Jesaja 54:13). Oikaisutarkoituksessa annettavaan jumaliseen kuriin liittyy siis aina rakkaus ja kärsivällisyys. Ymmärtäessään kurin tarkoituksen kristityt voivat helpommin ottaa vastaan ja antaa kuria oikeassa hengessä.

Rakkaudellisten vanhempien kuri

Kaikkien niin perhepiirissä kuin kristillisessä seurakunnassakin täytyy ymmärtää kurin tarkoitus. Tämä pitää paikkansa erityisesti niistä, joilla on asemansa vuoksi valtaa, esimerkiksi lasten vanhemmista. Sananlaskujen 13:24:ssä sanotaan: ”Joka keppiä säästää, vihaa poikaansa, mutta joka häntä rakastaa, se todella tarkkaa häntä kuria käyttäen.”

Miten vanhempien tulee antaa kuria? Raamatussa selitetään: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.” (Efesolaisille 6:4.) Tämä kehotus esitetään myös seuraavin sanoin: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” (Kolossalaisille 3:21.)

Kristityt vanhemmat, jotka ymmärtävät kurin tarkoituksen, eivät kohtele lapsiaan ankarasti. * 2. Timoteuksen kirjeen 2:24:n periaatetta voidaan soveltaa tapaan, jolla vanhemmat antavat kuria. Paavali kirjoitti: ”Herran orjan ei tarvitse taistella, vaan hänen täytyy olla hellävarainen kaikkia kohtaan, pätevä opettamaan.” Hysteeriset suuttumuksen purkaukset, huutaminen ja loukkaavat tai halventavat tokaisut eivät varmasti ole rakkaudellista kuria, eikä niillä ole sijaa kristityn elämässä (Efesolaisille 4:31; Kolossalaisille 3:8).

Vanhempien ei tule oikaista lapsiaan vain rankaisemalla heitä pikaisesti ja lujasti.  Useimpia lapsia täytyy neuvoa toistuvasti, ennen kuin he oikaisevat ajattelunsa. Vanhempien täytyy näin ollen käyttää runsaasti aikaa heidän ohjaamiseensa, osoittaa kärsivällisyyttä ja kiinnittää paljon huomiota siihen, miten he antavat kuria. Heidän täytyy muistaa, että lapsia on kasvatettava ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”. Kyseessä on useita vuosia kestävä valmennuskurssi.

Kristityt paimenet kurittavat lempeästi

Samat periaatteet soveltuvat kristittyihin vanhimpiin. He pyrkivät rakkaudellisina paimenina vahvistamaan laumaa antamalla opetusta ja ohjausta sekä tarvittaessa ojennusta. Samalla he muistavat, mikä on kurin todellinen tarkoitus. (Efesolaisille 4:11, 12.) Jos he keskittyisivät vain rankaisemaan, he asian hoidettuaan yksinkertaisesti jättäisivät hairahtuneen oman onnensa nojaan. Jumaliseen kuriin sisältyy kuitenkin paljon enemmän. Rakkaus saa vanhimmat jatkamaan henkilön auttamista kärsivällisesti ja hellittämättä. Koska he välittävät hänestä aidosti, he järjestävät usein monia rohkaisu- ja valmennustilaisuuksia.

2. Timoteuksen kirjeen 2:25, 26:n kehotuksen mukaan vanhinten tulee opettaa ”lempeästi” niitäkin, jotka eivät ota kuria auliisti vastaan. Tuo raamatunkohta ilmaisee sitten kurin tarkoituksen: ”Jumala voi kenties suoda heille katumuksen, joka johtaa totuuden täsmälliseen tuntemukseen, ja he saattavat palata järkiinsä Panettelijan ansasta.”

Joskus on välttämätöntä erottaa katumattomat väärintekijät seurakunnasta (1. Timoteukselle 1:18–20). Näinkin jyrkän toimenpiteen tulee katsoa olevan kuria, ei vain rangaistus. Aika ajoin vanhimmat pyrkivät käymään niiden erotettujen luona, jotka eivät syyllisty aktiivisesti väärintekoon. Näillä käynneillä vanhimmat toimivat sopusoinnussa kurin todellisen tarkoituksen kanssa kertomalla, mitä henkilön on tehtävä palatakseen kristilliseen seurakuntaan.

Jehova on täydellinen tuomari

Vanhempien, kristittyjen paimenten ja muiden, joilla on raamatullinen valta antaa kuria, tulee suhtautua tähän velvollisuuteen vakavasti. Heillä ei ole oikeutta tuomita toisia pysyvästi parantumattomiksi. Siksi heidän kurinsa ei saa koskaan olla kostonhimoista eikä vihamielistä rankaisemista.

 Raamatussa tosin sanotaan, että Jehova panee toimeen ankaran ja lopullisen rangaistuksen. Siinä sanotaan jopa, että ”on pelottavaa joutua elävän Jumalan käsiin” (Heprealaisille 10:31). Mutta kenenkään ihmisen ei pitäisi koskaan yrittää verrata itseään Jehovaan tässä tai missään muussakaan suhteessa. Kenelläkään ei myöskään pitäisi olla syytä ajatella, että on pelottavaa joutua isän tai äidin tai jonkun seurakunnan vanhimman käsiin.

Jehova pystyy antamaan kuria täysin tasapainoisesti. Ihmiset eivät siihen pysty. Jumala osaa lukea sydäntä ja ratkaista, milloin jotakuta on mahdoton oikaista, jolloin hän ansaitsee lopullisen rangaistuksen. Ihmiset eivät toisaalta pysty langettamaan tällaista tuomiota. Siksi kun kuria täytyy antaa, valtaa käyttävien tulee aina pitää mielessä, että tarkoitus on oikaista.

Jehovan kurin ottaminen vastaan

Me kaikki tarvitsemme Jehovalta saatavaa kuria (Sananlaskut 8:33). Tosiasiassa meidän pitäisi kaivata Jumalan sanaan perustuvaa kuria. Tutkiessamme Raamattua voimme ottaa vastaan kuria, joka tulee sen välityksellä itse Jehovalta (2. Timoteukselle 3:16, 17). Toisinaan saamme kuitenkin kuria toisilta kristityiltä. On helpompi ottaa tuo kuri vastaan, kun tajuaa, missä hengessä sitä annetaan.

Apostoli Paavali myönsi: ”Mikään kuri ei tosin nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista.” Sitten hän lisäsi: ”Mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” (Heprealaisille 12:11.) Jehovan kuri on ilmaus hänen syvästä rakkaudestaan meitä kohtaan. Saammepa tai annammepa kuria, meidän on syytä muistaa aina jumalisen kurin tarkoitus ja noudattaa Raamatun viisasta neuvoa: ”Tartu kuriin, älä hellitä. Varjele sitä, sillä juuri se on elämäsi.” (Sananlaskut 4:13.)

[Alaviite]

[Kuvat s. 21]

Katumattomat syntiset saavat Jumalan rangaistustuomion, eivät hänen oikaisevaa kuriaan

[Kuvat s. 22]

Rakkaus saa vanhimmat käyttämään aikaa siihen, että he ottavat asioista selvää ja auttavat hairahtuneita

[Kuvat s. 23]

Vanhemmat kasvattavat kärsivällisesti ja rakkaudellisesti lapsiaan ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”