Lisää tietoosi itsehillintää
Lisää tietoosi itsehillintää
”Lisätkää – – tietoonne itsehillintää.” (2. PIETARIN KIRJE 1:5–8)
1. Mistä monet ihmisten ongelmat johtuvat?
ERÄÄN suuren huumeidenvastaisen kampanjan aikana yhdysvaltalaisnuoria kehotettiin: ”Sano yksinkertaisesti ’ei’.” Miten paljon paremmin asiat olisivatkaan, jos kaikki sanoisivat ”ei” paitsi huumeidenkäytölle myös juopottelulle, epäviisaille tai moraalittomille elämäntavoille, epärehellisille liiketavoille sekä ”lihan haluille”! (Roomalaisille 13:14.) Se ei kuitenkaan ole aina helppoa.
2. a) Mitkä Raamatun esimerkit osoittavat, etteivät tilanteet, joissa on vaikea sanoa ”ei”, ole mitään uutta? b) Mitä näiden esimerkkien pitäisi kannustaa meitä tekemään?
2 Koska itsensä hillitseminen tuottaa kaikille epätäydellisille ihmisille vaikeuksia, meidän pitäisi olla kiinnostuneita keinoista, joilla voimme voittaa eteemme tulevat kamppailut. Raamatussa kerrotaan ihmisistä, jotka aikoinaan pyrkivät palvelemaan Jumalaa mutta joiden oli joskus vaikea sanoa ”ei”. Palauta mieleesi, miten Daavid syyllistyi syntiin, kun hän teki aviorikoksen Batseban kanssa. Se johti kahden viattoman ihmisen, heidän aviorikoksessa siinneen lapsensa ja Batseban aviomiehen, kuolemaan. (2. Samuelin kirja 11:1–27; 12:15–18.) Ajattele myös apostoli Paavalia, joka tunnusti avoimesti: ”Sitä hyvää, mitä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, sitä minä harjoitan.” (Roomalaisille 7:19.) Tunnetko sinäkin toisinaan turhautuvasi? Paavali jatkoi: ”Minä todella tunnen iloa Jumalan laista sen ihmisen mukaan, joka olen sisäisesti, mutta näen jäsenissäni toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan ja johtaa minua jäsenissäni olevan synnin lain vankina. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tämän kuoleman alaisesta ruumiista?” (Roomalaisille 7:22–24.) Raamatun esimerkkien pitäisi vahvistaa päätöstämme kamppailla hellittämättä, jotta pystyisimme yhä paremmin hillitsemään itsemme.
Itsehillintää täytyy opetella
3. Miksi emme voi otaksua, että itsehillinnän ilmaiseminen olisi helppoa?
3 Itsehillintä, johon sisältyy kyky sanoa ”ei”, mainitaan 2. Pietarin kirjeen 1:5–7:ssä uskon, hyveen, tiedon, kestävyyden, jumalisen antaumuksen, veljellisen kiintymyksen ja rakkauden ohella. Mikään näistä muistakaan toivottavista ominaisuuksista ei ole täysin luontainen ihmiselle. Niitä täytyy kehittää. Niiden ilmaiseminen merkittävässä määrin vaatii päättäväisyyttä ja vaivannäköä. Miksi siis itsehillinnän osoittaminen olisi sen helpompaa?
4. Miksi monet ajattelevat, ettei itsensä hillitseminen ole heille mikään ongelma, mutta mitä tämä osoittaa?
4 Miljoonat ihmiset saattavat tosin ajatella, ettei itsensä hillitseminen ole heille mikään ongelma. He elävät omien mielihalujensa mukaan noudattaen tieten tai tietämättään epätäydellisen lihansa ohjausta ja välittämättä juuri lainkaan siitä, millaisia seurauksia siitä on heille itselleen tai muille (Juudaan kirje 10). Kyvyttömyys ja haluttomuus sanoa ”ei” on nykyään ilmeisempää kuin koskaan aiemmin. Se osoittaa, että tosiaan elämme ”viimeisiä päiviä”, joista Paavali puhui ennustaessaan: ”Tulee olemaan kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, pöyhkeitä, rienaajia, – – vailla itsehillintää.” (2. Timoteukselle 3:1–3.)
5. Miksi itsehillintä kiinnostaa Jehovan todistajia, ja mikä neuvo pätee yhä?
5 Jehovan todistajat tietävät hyvin, millaista haastetta itsehillinnän tarve merkitsee. He ovat Paavalin tavoin selvillä siitä, millaisessa ristiriidassa ovat halu miellyttää Jumalaa elämällä hänen normiensa mukaan ja epätäydellisen lihan houkutusten seuraaminen. Tämän vuoksi heitä on pitkään kiinnostanut tietää, miten tässä köydenvedossa voi voittaa. Jo vuonna 1916 eräässä tämän lehden varhaisessa numerossa puhuttiin ”oikeasta menettelystä, jota meidän tulee noudattaa oppiaksemme hillitsemään itseämme, ajatuksiamme, sanojamme ja käytöstämme”. Kirjoituksessa kehotettiin pitämään mielessä Filippiläiskirjeen 4:8. Tuossa raamatunkohdassa oleva Jumalan neuvo pätee edelleen, vaikka se esitettiin alun perin noin 2000 vuotta sitten, ja sitä on nykyään luultavasti vaikeampi noudattaa kuin oli silloin tai vuonna 1916. Kristityt ponnistelevat kuitenkin kovasti sanoakseen ”ei” maailmallisille haluille, sillä he tietävät, että näin he sanovat ”kyllä” Luojalleen.
6. Miksi meidän ei ole syytä luopua toivosta, kun kehitämme itsehillintää?
6 Itsehillintä mainitaan Galatalaiskirjeen 5:22, 23:ssa osana pyhän ”hengen hedelmää”. Jos ilmaisemme tätä ominaisuutta samoin kuin ”rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa” ja ”lempeyttä”, hyödymme suuresti. Siten meistä ei tule, kuten Pietari selitti, ”enempää toimettomia kuin hedelmättömiäkään” Jumalan palveluksessamme (2. Pietarin kirje 1:8). Meidän ei kuitenkaan pidä luopua toivosta eikä tuomita itseämme, jos emme pysty ilmaisemaan näitä ominaisuuksia niin nopeasti ja niin täysin määrin kuin haluaisimme. Olet varmaan huomannut, että koulussakin joku oppilas edistyy nopeammin kuin toinen. Samoin työelämässä joku oppii uuden tehtävän nopeammin kuin työtoverinsa. Vastaavasti jotkut oppivat ilmaisemaan kristillisiä ominaisuuksia ripeämmin kuin toiset. Tärkeintä on, että kehitämme jatkuvasti jumalisia ominaisuuksia parhaan kykymme mukaan. Voimme tehdä sen käyttämällä täysin hyväksemme sitä apua, jota Jehova antaa Sanansa ja seurakunnan välityksellä. Nopeus, jolla saavutamme tavoitteemme, on vähemmän tärkeää kuin se, että ponnistelemme määrätietoisesti edistyäksemme jatkuvasti.
7. Mikä havainnollistaa itsehillinnän tärkeyttä?
7 Vaikka itsehillintä mainitaan viimeisenä ominaisuuksista, joita henki tuottaa, se ei ole suinkaan vähemmän tärkeä kuin muut. Päinvastoin. On syytä muistaa, että jos osaisimme hillitä itsemme täydellisesti, voisimme karttaa kaikkia ”lihan tekoja”. Epätäydelliset ihmiset ovat kuitenkin taipuvaisia lankeamaan joihinkin ”lihan tekoihin”, joita ovat ”haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot” (Galatalaisille 5:19, 20). Meidän täytyy siksi taistella alituisesti ja juuria päättäväisesti pois kielteisiä taipumuksia sekä sydämestä että mielestä.
Joillekuille kamppailu on erityisen vaikeaa
8. Mitkä seikat tekevät itsensä hillitsemisen erityisen vaikeaksi joillekuille?
8 Joidenkin kristittyjen on vaikeampi hillitä itseään kuin toisten. Mistä se johtuu? Tilanteeseen saattaa vaikuttaa vanhemmilta saatu valmennus tai menneet kokemukset. Jos meistä tuntuu siltä, ettei itsehillinnän kehittäminen ja ilmaiseminen ole tuottanut meille ongelmia, meillä on syytä iloita. Mutta meidän pitäisi varmasti kohdella myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti niitä, joille se on vaikeampaa. Tämä pitää paikkansa silloinkin, kun heidän itsehillinnän puutteensa aiheuttaa meille epämukavuutta. Koska me itsekin olemme epätäydellisiä, niin kenelläpä meistä olisi aihetta omavanhurskauteen? (Roomalaisille 3:23; Efesolaisille 4:2.)
9. Mitä heikkouksia joillakuilla on, ja milloin ne voitetaan täysin?
9 Valaisemme asiaa: Saatamme tietää, että jotkut uskonveljemme, jotka ovat luopuneet tupakoinnista tai huumeiden käytöstä, voivat yhä toisinaan tuntea voimakasta vetoa niihin. Joidenkuiden on puolestaan vaikea asettaa rajat ruoan tai alkoholijuomien nauttimiselle. Toisilla on ongelmia kielensä hillitsemisessä, ja siksi he kompastuvat usein sanassa. Jotta tällaiset heikkoudet pysyisivät kurissa, on sitkeästi kehitettävä itsehillintää. Minkä vuoksi? Jaakobin kirjeen 3:2:ssa myönnetään realistisesti: ”Me kaikki kompastumme monta kertaa. Jos joku ei kompastu sanassa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee pitämään kurissa myös koko ruumiinsa.” Toiset taas tuntevat voimakasta pelihimoa, tai heidän on ehkä vaikea säilyttää malttiaan. Voi viedä aikaa, ennen kuin oppii pitämään kurissa näitä tai muita vastaavia heikkouksia. Vaikka voimmekin edistyä melkoisesti nykyään, väärät halut juuritaan pysyvästi pois vasta sitten, kun saavutamme täydellisyyden. Se että pyrimme hillitsemään itsemme, auttaa siihen saakka välttämään sitä, että luisuisimme takaisin syntiseen elämäntapaan. Samalla kun jatkamme kamppailua, haluamme auttaa toisiamme pysymään lujina (Apostolien teot 14:21, 22).
10. a) Miksi itsensä hillitseminen sukupuoliasioissa on joillekuille erityisen haastavaa? b) Minkä suuren muutoksen eräs veli teki? (Ks. sivun 16 tekstiruutua.)
10 Yksi asia, jota joidenkuiden on vaikea hillitä, on sukupuolivietti. Jehova Jumala pani tuon vietin ihmiseen. Joidenkuiden on kuitenkin hyvin vaikea pitää sukupuoliasioita niille kuuluvalla paikalla ja noudattaa Jumalan normeja. Heidän ongelmaansa saattaa pahentaa se, että heidän sukupuoliset halunsa ovat epätavallisen voimakkaat. Me elämme seksihullussa maailmassa, joka tahtoo monin tavoin lietsoa intohimon liekkejä. Tämä voi tuottaa melkoisia ongelmia kristityille, jotka haluavat pysyä naimattomina – ainakin jonkin aikaa – palvellakseen Jumalaa vapaana avioliiton mukana tulevista huolista (1. Korinttilaisille 7:32, 33, 37, 38). Raamatussa kuitenkin sanotaan, että ”parempi on mennä naimisiin kuin olla intohimon tulessa”, ja siksi he saattavat päättää mennä naimisiin, mikä on täysin kunniallista. Samalla he pitävät lujasti kiinni päätöksestään mennä naimisiin ”vain Herrassa”, kuten Raamattu neuvoo. (1. Korinttilaisille 7:9, 39.) Voimme luottaa siihen, että Jehova iloitsee heidän halustaan noudattaa hänen vanhurskaita periaatteitaan. Heidän uskonveljilleen tuottaa iloa olla tosi palvojien yhteydessä, jotka pitävät kiinni näin korkeista moraalinormeista ja ovat nuhteettomia.
11. Miten voimme auttaa veljeä tai sisarta, joka haluaisi mennä naimisiin mutta ei ole voinut mennä?
11 Entä jos sopivaa puolisoa ei löydy? Miten turhauttavalta saattaakaan tuntua ihmisestä, joka haluaisi mennä naimisiin mutta ei ole voinut mennä! Hän saattaa nähdä, miten hänen ystävänsä avioituvat ja ovat onnellisia samalla kun hän itse edelleen etsii sopivaa puolisoa. Tuossa tilanteessa voi epäpuhtaasta masturbaatiotavasta tulla joillekuille itsepintainen ongelma. Missään tapauksessa kukaan kristitty ei halua epähuomiossa masentaa toista, joka kamppailee pysyäkseen siveellisesti puhtaana. Voisimme tahattomasti aiheuttaa masennusta, jos kysyisimme epähienosti: ”Milloin oikein aiot mennä naimisiin?” Kysyjä ei ehkä tarkoita pahaa, mutta miten paljon parempi onkaan ilmaista itsehillintää valvomalla kieltään! (Psalmit 39:1.) Ne joukostamme, jotka pysyvät naimattomina ja säilyttävät samalla siveellisen puhtauden, ansaitsevat lämpimät kiitoksemme. Masentamisen sijasta meidän pitäisi pyrkiä rohkaisemaan heitä. Voisimme esimerkiksi yrittää sisällyttää naimattomia mukaan, kun pieni ryhmä kypsiä julistajia kokoontuu aterialle tai nauttimaan tervehenkisestä kristillisestä seurasta.
Itsehillintä avioliitossa
12. Miksi itsehillintää vaaditaan myös avioliitossa olevilta?
12 Naimisissa oleminen ei itsessään poista tarvetta hillitä itsensä sukupuoliasioissa. Esimerkiksi aviomiehen ja vaimon sukupuoliset tarpeet voivat olla hyvin erilaiset. Toisinaan puolison fyysinen tila voi tehdä normaalit sukupuolisuhteet vaikeiksi tai jopa mahdottomiksi. Aviopuolison saattaa kenties aiempien kokemusten vuoksi olla vaikea noudattaa kehotusta: ”Antakoon mies vaimolleen hänelle kuuluvan, mutta samoin myös vaimo miehelleen.” Sellaisessa tilanteessa toiselta puolisolta vaaditaan ehkä enemmän itsehillintää. Molempien on kuitenkin hyvä muistaa se rakkaudellinen neuvo, jonka Paavali antoi avioliitossa oleville kristityille: ”Älkää evätkö sitä toisiltanne paitsi keskinäisestä sopimuksesta määräajaksi, jotta omistaisitte aikaa rukoukseen ja tulisitte jälleen yhteen, jottei Saatana jatkuvasti kiusaisi teitä itsehillinnän puutteenne vuoksi.” (1. Korinttilaisille 7:3, 5.)
13. Mitä voimme tehdä niiden hyväksi, jotka kamppailevat hillitäkseen itsensä?
13 Aviopuolisot voivat olla todella kiitollisia, jos kumpikin on oppinut harjoittamaan asianmukaista itsehillintää tässä hyvin läheisessä suhteessa. Samalla heidän on hyvä osoittaa ymmärtämystä niitä uskonveljiään kohtaan, jotka yhä kamppailevat osoittaakseen sitä tällä alueella. Meidän ei tulisi koskaan unohtaa rukoilla, että Jehova antaisi hengellisille veljillemme ymmärrystä, rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta he voivat jatkaa taisteluaan itsehillinnän ilmaisemiseksi ja ryhtyä toimiin sopimattomien halujen voittamiseksi (Filippiläisille 4:6, 7).
Auta jatkuvasti toisia
14. Miksi meidän pitäisi kohdella toisia kristittyjä myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti?
14 Aika ajoin meidän voi olla vaikea kohdella ymmärtäväisesti toisia kristittyjä, jotka kamppailevat hillitäkseen itsensä alueilla, jotka eivät tuota meille ongelmia. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Jotkut ovat enemmän tunneihmisiä kuin toiset. Jotkut pystyvät suhteellisen helposti hillitsemään itsensä. Toisille se on vaikeampaa. Muista kuitenkin, että ihminen, joka kamppailee heikkoutensa voittamiseksi, ei ole paha. Uskonveljemme tarvitsevat meiltä ymmärtämystä ja myötätuntoa. Kyseessä on myös oma onnellisuutemme, kun osoitamme jatkuvasti armoa niitä kohtaan, jotka kamppailevat edelleen pystyäkseen paremmin hillitsemään itsensä. Voimme nähdä tämän siitä, mitä Jeesus sanoi Matteuksen 5:7:ssä.
15. Miksi psalmin 130:3 sanat lohduttavat, kun on kyse itsehillinnästä?
15 Emme koskaan halua tuomita väärin toista kristittyä, joka ei ehkä jossakin tilanteessa ilmaise kristillistä persoonallisuutta. On todella rohkaisevaa tietää, että vaikka Jehova näkee tilanteen, jossa olemme epäonnistuneet, hän näkee myös ne monet tilanteet, joissa olemme onnistuneet, vaikka toiset kristityt eivät ole ehkä huomanneet mitään niistä. On hyvin lohduttavaa muistaa psalmin 130:3 sanat: ”Jos sinä erheitä tarkkailisit, oi Jah, oi Jehova, kuka voisi kestää?”
16, 17. a) Miten voimme soveltaa Galatalaiskirjeen 6:2, 5:tä itsehillintään? b) Mitä itsehillintään liittyvää piirrettä tarkastellaan seuraavaksi?
16 Miellyttääksemme Jehovaa meidän kaikkien täytyy kehittää itsehillintää, mutta voimme luottaa kristittyjen veljiemme apuun. Vaikka meidän jokaisen täytyy kantaa oma vastuutaakkamme, meitä kehotetaan auttamaan toisiamme taistelemaan heikkouksia vastaan (Galatalaisille 6:2, 5). Voimme antaa suuren arvon isälle, äidille, aviopuolisolle tai ystävälle, joka estää meitä menemästä paikkoihin, joihin meidän ei pitäisi mennä, katsomasta sellaista, mitä meidän ei pitäisi katsoa, tai tekemästä sellaista, mitä meidän ei pitäisi tehdä. Hän auttaa meitä osoittamaan itsehillintää eli kykyä sanoa ”ei” ja tarkoittaa sitä!
17 Monet kristityt saattavat yhtyä siihen, mitä olemme tähän mennessä sanoneet itsehillinnästä, mutta heistä voi tuntua, että heillä itsellään on paljon parantamisen varaa. He haluaisivat hillitä itsensä paremmin, siinä määrin kuin epätäydellisiltä ihmisiltä heidän käsityksensä mukaan on järkevää odottaa. Tuntuuko sinustakin siltä? Miten sitten voit kehittää tätä Jumalan hengen hedelmän piirrettä? Entä miten se voi samalla auttaa sinua saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteitasi kristittynä? Tarkastelemme sitä seuraavassa kirjoituksessa.
Muistatko?
• Miksi kristittyjen on tärkeää kehittää itsehillintää?
• Miksi se on joillekuille erityisen vaikeaa?
• Miksi se on välttämätöntä avioliitossa?
• Miksi voimme auttaa toisiamme kehittämään itsehillintää?
[Tutkistelukysymykset]
[Tekstiruutu/Kuva s. 16]
Hän oppi sanomaan ”ei”
Eräs Saksassa asuva Jehovan todistaja työskenteli radio- ja televisiolähetysten teknisen laadun tarkkailijana. Hänen piti työssään seurata noin 30:tä televisio- ja radio-ohjelmaa. Kun niissä oli häiriöitä, hänen piti keskittyä ohjelmaan tarkemmin saadakseen selville, missä ongelma oli. Hän sanoo: ”Melkein aina häiriöitä tuntui tulevan väärään aikaan eli juuri kun kanavalla esitettiin väkivaltaa tai seksiä. Ala-arvoiset kohtaukset tuntuivat viipyvän mielessäni päivä- tai jopa viikkokausia, ikään kuin ne olisivat syöpyneet aivoihini.” Hän myöntää, että tämä vaikutti kielteisesti hänen hengellisyyteensä: ”Minulla on taipumusta äkkipikaisuuteen, ja siksi väkivaltakohtaukset tekivät minulle vaikeaksi harjoittaa itsehillintää. Seksikohtaukset aiheuttivat jännitystä minun ja vaimoni välille. Jouduin kamppailemaan näiden asioiden vuoksi päivittäin. En halunnut hävitä kamppailua, joten päätin etsiä uuden työn, vaikkei siitä maksettaisikaan yhtä hyvin. Jonkin aikaa sitten onnistuin löytämään sen. Toiveeni on toteutunut.”
[Kuvat s. 15]
Raamattua tutkimalla saatu tieto... auttaa meitä harjoittamaan itsehillintää