Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Voiko keneenkään luottaa?

Voiko keneenkään luottaa?

Voiko keneenkään luottaa?

BERLIININ muurin kaaduttua vuonna 1989 paljastui monia huolellisesti varjeltuja salaisuuksia. Esimerkiksi Lydialle * selvisi, että Itä-Saksan sosialistisen hallinnon aikainen turvallisuuspoliisi Stasi oli koonnut tietoja hänen yksityiselämästään. Jos Lydia oli yllättynyt tästä, niin hän oli tyrmistynyt saadessaan tietää, kuka oli toimittanut tiedot Stasille – hänen miehensä. Ihminen, johon hänen olisi pitänyt voida luottaa täysin, oli pettänyt hänet.

Robert oli ikääntynyt herrasmies, joka suhtautui lääkäriinsä ”äärimmäisen kunnioittavasti, ihaillen ja luottavaisesti”, kertoo Lontoossa ilmestyvä The Times. Lääkärin sanottiin olevan ”ystävällinen ja sympaattinen”. Sitten Robert kuoli yllättäen. Saiko hän sydänkohtauksen tai aivohalvauksen? Ei. Viranomaiset tulivat siihen tulokseen, että lääkäri oli tehnyt Robertin luokse kotikäynnin ja antanut Robertille tämän itsensä ja perheenjäsenten tietämättä tappavan ruiskeen. Robertin ilmeisesti murhasi ihminen, johon hän luotti täysin.

Sekä Lydian että Robertin luottamusta oli käytetty törkeästi väärin – vakavin seurauksin. Kaikissa tapauksissa seuraukset eivät ole yhtä kohtalokkaat, mutta jonkun luotetun tuottama pettymys ei sinänsä ole harvinainen kokemus. Eräs johtava saksalainen mielipidetutkimuskeskus raportoi tutkimuksesta, jossa 86 prosenttia vastanneista ilmoitti, että joku, johon he olivat luottaneet, oli pettänyt heidät (Allensbacher Jahrbuch der Demoskopie 1998-2002). Kenties sinullekin on käynyt näin. Ei siis ole yllätys, että sveitsiläinen sanomalehti Neue Zürcher Zeitung kirjoitti vuonna 2002, että ”teollistuneissa länsimaissa ihmisten keskinäinen luottamus on vuosikymmenten mittaan vähentynyt”.

Saavutetaan hitaasti, menetetään nopeasti

Jos ihminen luottaa toiseen, hän uskoo, että tämä on rehellinen eikä yritä tahallisesti vahingoittaa häntä. Tällainen luottamus saavutetaan hitaasti, mutta voidaan menettää hetkessä. Kun niin moni tuntee, että hänen luottamustaan on käytetty väärin, niin onko mikään ihme, että ihmiset ovat haluttomia luottamaan muihin? Erään Saksassa vuonna 2002 julkaistun tutkimuksen mukaan ”vähemmän kuin joka kolmas nuori suhtautuu yleensä luottavaisesti toisiin ihmisiin”.

Saatamme pohtia itseksemme, voimmeko todella luottaa keneenkään ja kannattaako meidän luottaa toisiin siitä huolimatta, että voimme joutua pettymään.

[Alaviite]

^ kpl 2 Nimet on muutettu.

[Huomioteksti s. 3]

Eräässä tutkimuksessa 86 prosenttia vastanneista ilmoitti, että joku, johon he olivat luottaneet, oli pettänyt heidät