Gileadista valmistuneita kannustettiin puhumaan ”Jumalan suurenmoisuuksista”

PERÄTI 6635 henkeä 52 maasta oli läsnä Vartiotornin raamattukoulu Gileadin 115. kurssin päättäjäisohjelmassa 13. syyskuuta 2003.

He kuulivat, kun kurssin 48 oppilasta saivat raamatullista kannustusta lähteä kertomaan ”Jumalan suurenmoisuuksista” 17 maahan (Apostolien teot 2:11). Kurssilta valmistuneet toimisivat noissa maissa lähetystyöntekijöinä.

Jehovan todistajien hallintoelimen jäsen ja päättäjäisohjelman puheenjohtaja Stephen Lett muistutti oppilaita avaussanoissaan: ”Kun nyt lähdette määräalueellenne, niin menettepä minne hyvänsä tai millaisiin oloihin tahansa, niitä, jotka ovat teidän kanssanne, on enemmän kuin niitä, jotka ovat teitä vastaan.” Hän käytti 2. Kuninkaiden kirjan 6. luvussa olevaa kertomusta muistuttaakseen oppilaita siitä, että he voivat luottaa Jehova Jumalan ja myriadien enkelien tukeen tehdessään tunnetuksi ”Jumalan suurenmoisuuksia”. (2. Kuninkaiden kirja 6:15, 16.) Ensimmäisen vuosisadan kristityt kohtasivat saarnatessaan ja opettaessaan vastustusta ja välinpitämättömyyttä, ja sama on nykyisten kristittyjen lähetystyöntekijöiden edessä. He voivat kuitenkin luottaa siihen, että he saavat tukea sekä taivaasta että Jehovan maanpäälliseltä järjestöltä (Psalmit 34:7; Matteus 24:45).

Puhukaa ”Jumalan suurenmoisuuksista”

Puheenjohtajan avaussanojen jälkeen Yhdysvaltojen haaratoimistokomiteaan kuuluva Harold Corkern puhui aiheesta ”Realistiset odotukset – iloisen ja menestyksekkään palveluksen avain”. Veli Corkern tähdensi sitä, että toteutumattomat toiveet voivat johtaa pettymykseen, kuten Sananlaskujen 13:12 osoittaa. Monesti pettymys johtuu kuitenkin toteutumatta jääneistä epärealistisista odotuksista. Kurssilta valmistuneilla tulee olla tasapainoinen, realistinen näkemys itsestään ja muista. He voivat odottaa tekevänsä virheitä, mutta niiden ei pitäisi murehduttaa heitä liiaksi, kun he yrittävät auttaa muita arvostamaan ”Jumalan suurenmoisuuksia”. Veli Corkern kannusti uusia lähetystyöntekijöitä luottamaan Jehovaan, ”niiden palkitsijaan, jotka hartaasti etsivät häntä” (Heprealaisille 11:6).

Seuraavaksi hallintoelimen jäsen Daniel Sydlik puhui aiheesta ”Mitä kristilliseen toivoon sisältyy?” Hän sanoi: ”Toivo on kristillinen hyve. Se on arvokas ominaisuus, joka tuo hyvän suhteen Jumalaan. Ei-kristityn on mahdotonta omata sellaista toivoa kuin meillä on.” Veli Sydlik kuvaili edelleen kristillisen toivon eri piirteitä, jotka auttavat säilyttämään myönteisen näkemyksen vaikeina aikoina. ”Toivo antaa meille päivittäiseen elämään uutta tarmoa ja voittoisan hengen.” Kristityn toivo auttaa häntä näkemään, että Jehova on tarkoituksen Jumala, ja iloitsemaan hänen palvelemisestaan. (Roomalaisille 12:12.)

 Gilead-koulun rehtori Wallace Liverance kannusti oppilaita puheessaan ”Vaeltakaa jatkuvasti hengen mukaan” (Galatalaisille 5:16). Hän osoitti, miten Jeremian sihteeri Baruk oli vähällä lakata vaeltamasta hengen mukaan. Kerran Baruk uupui ja alkoi tavoitella itselleen suuria (Jeremia 45:3, 5). Veli Liverance puhui myös siitä, miten jotkut lakkasivat seuraamasta Jeesusta ja hylkäsivät hengellisen totuuden, joka on välttämätön pelastuksen saamiseksi. He eivät ymmärtäneet Jeesuksen opetusta ja pettyivät, koska heidän inhimilliset toiveensa jäivät tuolloin toteutumatta. (Johannes 6:26, 27, 51, 66.) Mitä lähetystyöntekijät, joiden tehtävänä on ohjata huomio Luojaan ja hänen tarkoitukseensa, voivat oppia näistä kertomuksista? Oppilaita neuvottiin olemaan tavoittelematta huomattavaa asemaa tai tunnustusta muilta ihmisiltä ja olemaan käyttämättä teokraattista tehtäväänsä oman voiton tavoitteluun.

”Tuleeko sinusta antaja vai saaja?” kysyi Gileadin opettaja Mark Noumair. Hänen puheensa perustui Tuomarien 5:2:een, jossa joitakuita israelilaisia kiitettiin siitä, että he epäitsekkäästi tarjoutuivat palvelemaan Barakin armeijassa. Gileadin oppilaita kiitettiin siitä hengestä, jota he ovat osoittaneet vastatessaan Suuremman Barakin, Jeesuksen Kristuksen, kutsuun osallistua täydemmin  hengelliseen sodankäyntiin. Kristuksen sotilaiden tulee olla kiinnostuneita siitä, että he saavat hänen hyväksyntänsä, joka heidät pestasi. Veli Noumair muistutti oppilaita: ”Kun alamme keskittyä itsemme miellyttämiseen, lakkaamme taistelemasta vihollista vastaan. – – Lähetyspalveluksessa ei ole kyse sinusta. Siinä on kyse Jehovasta, hänen suvereeniudestaan ja hänen tahtonsa täyttämisestä. Emme palvele lähetystyöntekijöinä siksi, että haluamme Jehovan tekevän meidät onnellisiksi, vaan siksi, että rakastamme häntä.” (2. Timoteukselle 2:4.)

Gileadin opettaja Lawrence Bowen piti seuraavan ohjelman, jonka teema oli ”Pyhitä heidät totuudella” (Johannes 17:17). Hän sanoi, että 115. kurssin oppilaat ovat Jumalan pyhitettyjä sananpalvelijoita. He osallistuivat kurssin aikana myös kenttäpalvelukseen ja etsivät vilpitönsydämisiä totuutta rakastavia ihmisiä. Jeesuksen ja hänen varhaisten opetuslastensa mallin mukaisesti kurssilaisetkaan eivät puhuneet ’omasta aloitteestaan’ (Johannes 12:49, 50). He esittivät palavan innokkaasti Jumalan henkeyttämää, elämää antavaa totuuden sanaa. Oppilaat esittivät todellisiin tilanteisiin perustuvia näytteitä ja kertoivat kokemuksia, jotka osoittivat, miten voimakas vaikutus Raamatulla oli heidän tapaamiinsa ihmisiin.

Toisten neuvot ja kokemus rohkaisevat

Yhdysvaltojen haaratoimiston palvelusosastolla työskentelevät Anthony Pérez ja Anthony Griffin haastattelivat haaratoimistokomiteoiden jäseniä eri puolilta maailmaa. Nämä miehet keskustelivat haasteista, joita uudet lähetystyöntekijät kohtaavat, ja antoivat käytännöllisiä, omaan kokemukseen perustuvia neuvoja. Haasteena saattavat olla kulttuurierot, ympärivuotinen trooppinen ilmasto tai vieras uskonnollinen ja poliittinen ilmapiiri. Mikä voi auttaa uusia lähetystyöntekijöitä sopeutumaan uuteen ympäristöön? Rakkaus Jehovaan, rakkaus ihmisiin ja se, ettei haikaile menneitä eikä toimi hätiköiden. Muuan haaratoimistokomitean jäsen sanoi: ”Määräalueellamme on asunut ihmisiä satoja vuosia ennen meitä, joten varmasti mekin pystyisimme elämään siellä ja sopeutumaan sinne. Aina kun kohtasimme vaikeuksia, pidimme niitä tilaisuuksina kasvattaa luonnettamme. Kun turvautuu rukoilemiseen ja Jehovan henkeen, voi havaita tosiksi Jeesuksen sanat: ’Minä olen teidän kanssanne.’” (Matteus 28:20.)

Päättäjäisohjelma huipentui hallintoelimen jäsenen Samuel Herdin puheeseen ”Puhukaa jatkuvasti Jumalan suurenmoisuuksista”. Pyhän hengen vuodattaminen vuoden 33 helluntaina antoi Jeesuksen opetuslapsille voimaa puhua ”Jumalan suurenmoisuuksista”. Mikä voi nykyään auttaa uusia lähetystyöntekijöitä puhumaan yhtä innokkaasti Jumalan valtakunnasta? Tuo sama pyhä henki. Veli Herd kannusti kurssilaisia olemaan ”hengestä palavia”, suhtautumaan innostuneesti tehtäväänsä ja muistamaan aina sen valmennuksen, jota he ovat saaneet (Roomalaisille 12:11). ”Raamattu on yksi Jumalan suurenmoisuuksista”, veli Herd sanoi. ”Älkää koskaan aliarvioiko sitä. Sen sanoma on elävä. Se menee aina asian ytimeen. Käyttäkää sitä asioiden oikaisemiseen elämässänne. Antakaa sen muuttaa ajattelutapaanne. Varjelkaa ajattelukykyänne tutkimalla, lukemalla ja mietiskelemällä Raamatun kirjoituksia – – Pyrkikää päättäväisesti käyttämään Gileadissa saamaanne valmennusta ’Jumalan suurenmoisuuksista’ puhumiseen.”

Kun sitten oli luettu eri puolilta maailmaa saapuneet tervehdykset ja kurssilaiset olivat saaneet diplominsa, eräs vasta valmistuneista oppilaista luki kirjeen, jossa luokka kiitti saamastaan opetuksesta. Veli Lett päätti tämän iloisen tilaisuuden lainaamalla 2. Aikakirjan 32:7:ää ja 5. Mooseksen kirjan 20:1, 4:ää. Hän liitti loppusanansa avauspuheenvuoroonsa sanomalla: ”Rakkaat uudet lähetystyöntekijät: kun menette eteenpäin, kun marssitte hengelliseen taisteluun uusilla määräalueillanne, muistakaa, että Jehova marssii teidän kanssanne. Älkää koskaan unohtako, että niitä, jotka ovat teidän kanssanne, on enemmän kuin niitä, jotka ovat teitä vastaan.”

[Tekstiruutu s. 25]

TILASTOTIETOJA KURSSISTA

Edustettuina olleita maita: 7

Määrämaita: 17

Oppilaita: 48

Keski-ikä: 33,7

Keskimäärin vuosia totuudessa: 17,8

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa: 13,5

[Kuva s. 26]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 115. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Brown, T.; Goller, C.; Hoffman, A.; Bruzzese, J.; Trahan, S. 2) Smart, N.; Cashman, F.; Garcia, K.; Lojan, M.; Seyfert, S.; Gray, K. 3) Beckett, M.; Nichols, S.; Smith, K.; Gugliara, A.; Rappenecker, A. 4) Gray, S.; Vacek, K.; Fleming, M.; Bethel, L.; Hermansson, T.; Hermansson, P. 5) Rappenecker, G.; Lojan, D.; Dickey, S.; Kim, C.; Trahan, A.; Washington, A.; Smart, S. 6) Goller, L.; Burghoffer, T.; Gugliara, D.; Nichols, R.; Washington, S.; Kim, J. 7) Beckett, M.; Dickey, J.; Smith, R.; Garcia, R.; Hoffman, A.; Seyfert, R.; Brown, H. 8) Fleming, S.; Bruzzese, P.; Burghoffer, W.; Bethel, T.; Cashman, J.; Vacek, K.