Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mitä voimme oppia Jeesuksen perheestä?

Mitä voimme oppia Jeesuksen perheestä?

Mitä voimme oppia Jeesuksen perheestä?

MITÄ sinä tiedät perheestä, jonka parissa Jeesus eli kasteeseensa saakka, maanpäällisen elämänsä ensimmäiset 30 vuotta? Mitä evankeliumeissa kerrotaan? Mitä voimme oppia hänen perheensä jäsenistä? Katsaus heidän elämäänsä voi hyödyttää meitä.

Syntyikö Jeesus niin sanotusti hopealusikka suussa? Hänen ottoisänsä Joosef oli puuseppä. Puusepän ammatti merkitsi raskasta ruumiillista työtä, ja puutavarakin oli usein hankittava kaatamalla puut itse. Kun Jeesuksen vanhemmat menivät Jerusalemiin noin 40 päivää hänen syntymänsä jälkeen, he esittivät Laissa määrätyn uhrilahjan. Uhrasivatko he pässin sekä turturikyyhkyn tai kyyhkysen, kuten Laki vaati? Eivät. Heillä ei nähtävästi ollut varaa tällaisiin uhreihin. Laissa kuitenkin esitettiin köyhille vaihtoehto, ja Joosef ja Maria uhrasivat sen mukaisesti ”parin turturikyyhkyjä tai kaksi kyyhkysenpoikaa”. Halvempien eläinten valinta osoitti, että heidän perheensä oli vähävarainen. (Luukas 2:22–24; 3. Mooseksen kirja 12:6, 8.)

Jeesus Kristus, koko ihmiskunnan tuleva hallitsija, syntyi siis alhaison pariin – sellaisten ihmisten joukkoon, joiden täytyi työskennellä kovasti hankkiakseen elämän välttämättömyydet. Hänestä tuli ottoisänsä tavoin puuseppä (Matteus 13:55; Markus 6:3). Raamattu kertoo Jeesuksesta, että ”vaikka hän oli rikas” voimakkaana henkiolentona taivaassa, ”hän tuli köyhäksi” meidän tähtemme. Hän tuli alhaisempaan asemaan ihmiseksi ja kasvoi tavalliseen kansaan kuuluvassa perheessä. (2. Korinttilaisille 8:9; Filippiläisille 2:5–9; Heprealaisille 2:9.) Koska Jeesus ei syntynyt varakkaaseen perheeseen, joidenkuiden on saattanut olla helpompi lähestyä häntä. Heidän huomionsa ei kohdistunut hänen asemaansa, vaan he saattoivat arvostaa häntä hänen opetustensa, vetoavien ominaisuuksiensa ja suurenmoisten tekojensa vuoksi. (Matteus 7:28, 29; 9:19–33; 11:28, 29.) Se että Jehova Jumala antoi Jeesuksen syntyä tavalliseen perheeseen, on selvästikin osoitus hänen viisaudestaan.

Tarkastellaanpa nyt Jeesuksen perheen jäseniä nähdäksemme, mitä voimme oppia heistä.

Joosef – vanhurskas mies

Kun Joosef sai tietää, että hänen morsiamensa Maria oli raskaana ”ennen kuin he liittyivät yhteen”, hänen on täytynyt käydä mielessään kovaa kamppailua: toisaalta hän rakasti Mariaa, mutta toisaalta pelkkä ajatuskin moraalittomuudesta on varmasti ollut hänelle vastenmielinen. Koko tilanne näytti loukkaavan hänen oikeuksiaan Marian tulevana aviomiehenä. Kihlatun naisen katsottiin tuolloin olevan jo ikään kuin naimisissa. Harkittuaan asiaa tarkkaan Joosef päätti erota Mariasta salaa, jottei Mariaa kivitettäisi avionrikkojana. (Matteus 1:18; 5. Mooseksen kirja 22:23, 24.)

Tällöin enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: ”Älä pelkää ottaa luoksesi Mariaa, vaimoasi, sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on pyhästä hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” Joosef noudatti heti tätä Jumalalta saamaansa ohjetta ja otti Marian luokseen. (Matteus 1:20–24.)

Tämän päätöksen vuoksi vanhurskaalla ja uskollisella Joosefilla oli oma osuutensa niiden sanojen täyttymyksessä, jotka Jehova oli puhunut profeetta Jesajan välityksellä: ”Katso! Neito on tuleva raskaaksi ja synnyttää pojan ja on antava hänelle nimen Immanuel.” (Jesaja 7:14.) Joosef oli varmasti hengellinen mies, joka piti Messiaan ottoisäksi tulemista kunniana, vaikka Marian esikoispoika ei olisikaan hänen omansa.

Joosef pidättyi olemasta sukupuolisuhteissa Marian kanssa, kunnes tämä oli synnyttänyt poikansa (Matteus 1:25). Pidättyvyys ei välttämättä ollut näille vastanaineille helppoa, mutta ilmeisesti he eivät halunneet mitään epäselvyyttä siitä, kuka lapsen Isä oli. Miten hieno esimerkki itsehillinnästä! Joosef pani hengelliset arvot luonnollisten halujensa edelle.

Joosef sai neljä kertaa enkelin välityksellä ohjeita ottopoikansa kasvattamisesta. Kolmella kerralla ohjeet liittyivät siihen, missä pojan piti varttua. Lapsen henki riippui ripeästä toiminnasta. Joka kerta Joosef totteli heti, ja vei lapsen ensin Egyptiin ja sitten takaisin Israeliin. Näin Jeesus säästyi Herodeksen toimeenpanemalta pikkulasten joukkomurhalta. Joosefin tottelevaisuus johti myös eräiden Messiasta koskevien ennustusten täyttymiseen. (Matteus 2:13–23.)

Joosef opetti Jeesukselle ammatin, jotta tämä voisi elättää itsensä. Jeesusta ei tunnettukaan vain ”puusepän poikana” vaan myös ”puuseppänä” (Matteus 13:55; Markus 6:3). Apostoli Paavali kirjoitti, että Jeesus koeteltiin ”kaikissa suhteissa samoin kuin mekin”. Tähän sisältyi luonnollisesti kovan työn tekeminen perheen toimeentulon hyväksi. (Heprealaisille 4:15.)

Viimeisestä kertomuksesta, jossa Joosef mainitaan Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, käy ilmi hänen omistautumisensa tosi palvontaan. Joosef vei perheensä Jerusalemiin viettämään pesah-juhlaa. Vain miehiä vaadittiin osallistumaan sen viettoon, mutta Joosefilla oli tapana ottaa mukaan koko perheensä ”vuosittain”. Hän teki suuria uhrauksia, koska heidän piti kävellä Nasaretista Jerusalemiin noin sata kilometriä. Sillä matkalla, josta kerrotaan Raamatussa, Jeesus joutui kuitenkin eroon muusta seurueesta. Hänet löydettiin temppelistä kuuntelemasta Lain opettajia ja kyselemästä heiltä. Vaikka Jeesus oli vasta 12-vuotias, hän osoitti suurta viisautta ja tunsi Jumalan sanan erinomaisesti. Tästä tapauksesta havaitsemme, että Jeesuksen vanhempien on täytynyt opettaa häntä hyvin ja kasvattaa hänestä hengellismielinen poika. (Luukas 2:41–50.) Nähtävästi Joosef kuoli jonkin aikaa tämän jälkeen, sillä häntä ei mainita enää myöhemmin.

Joosef oli tosiaan vanhurskas mies, joka piti perheestään hyvää huolta sekä hengellisesti että aineellisesti. Panetko sinä Joosefin tavoin hengelliset asiat etusijalle elämässäsi, kun havaitset, mikä Jumalan tahto on nykyään? (1. Timoteukselle 2:4, 5.) Noudatatko alttiisti sitä, mitä Jumala sanoo Raamatussa, niin kuin Joosef totteli Jumalan ääntä? Opetatko lapsiasi niin, että he voivat käydä toisten kanssa sisällökkäitä hengellisiä keskusteluja?

Maria – epäitsekäs Jumalan palvelija

Jeesuksen äiti Maria oli erinomainen Jumalan palvelija. Kun enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että hän saisi lapsen, hän oli yllättynyt. Hän oli neitsyt, eikä hänellä ollut ollut ”suhdetta mieheen”. Saatuaan tietää, että lapsen syntymä johtuisi pyhästä hengestä, hän otti sanoman nöyrästi vastaan ja sanoi: ”Katso: Jehovan orjatar! Tapahtukoon minulle julistuksesi mukaan.” (Luukas 1:30–38.) Hän piti tätä hengellistä etuoikeutta niin suuressa arvossa, että oli valmis kohtaamaan mitä tahansa vaikeuksia, joita hänen päätöksestään saattaisi koitua.

Tuon tehtävän vastaanottaminen todellakin muutti koko Marian elämän. Kun hän meni Jerusalemiin puhdistautumista varten, jumalaapelkäävä iäkäs mies nimeltä Simeon sanoi hänelle: ”Sinun oman sielusi läpi tulee käymään pitkä miekka.” (Luukas 2:25–35.) Simeon viittasi ilmeisesti siihen, miltä Mariasta tuntuisi, kun monet hylkäisivät Jeesuksen ja hän näkisi lopulta Jeesuksen kidutuspaaluun naulittuna.

Jeesuksen varttuessa Maria seurasi tarkasti, mitä Jeesuksen elämässä tapahtui, ja ”teki päätelmiä sydämessään” (Luukas 2:19, 51). Hän oli Joosefin tavoin hengellinen ihminen ja pani merkille, miten jotkin tapahtumat ja sanat täyttivät ennustuksia. Sen mitä enkeli Gabriel sanoi, on täytynyt syöpyä hänen mieleensä: ”Tämä tulee olemaan suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi, ja Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän hallitsee kuninkaana Jaakobin huonetta ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Luukas 1:32, 33.) Hän suhtautui Messiaan ihmisäitinä olemiseen vakavasti.

Marian hengellisyys kävi ilmi myös silloin kun hän tapasi sukulaisensa Elisabetin, joka hänkin oli tullut raskaaksi ihmeen välityksellä. Nähdessään Elisabetin Maria ylisti Jehovaa ja paljasti rakkautensa Jumalan sanaa kohtaan. Hän viittasi Hannan rukoukseen, joka on merkitty muistiin 1. Samuelin kirjan 2. lukuun, ja lainasi ajatuksia myös muualta Raamatun heprealaisista kirjoituksista. Tällainen Raamatun tuntemus osoitti, että hänestä tulisi antaumuksellinen ja jumalaapelkäävä äiti. Hän olisi yhteistoiminnassa Joosefin kanssa poikansa hengellisessä valmentamisessa. (1. Mooseksen kirja 30:13; 1. Samuelin kirja 2:1–10; Malakia 3:12; Luukas 1:46–55.)

Maria uskoi lujasti poikansa olevan Messias eikä horjunut uskossaan edes Jeesuksen kuoltua. Pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen hän oli niiden uskollisten opetuslasten joukossa, jotka kokoontuivat rukoilemaan apostolien kanssa (Apostolien teot 1:13, 14). Hän pysyi uskollisena, vaikka joutui kärsimään nähdessään rakkaan poikansa kuolevan kidutuspaalussa.

Miten sinä voit hyötyä Marian elämän tarkastelemisesta? Otatko vastaan Jumalan palvelijan tehtävän siihen liittyvistä uhrauksista huolimatta? Ymmärrätkö, miten vakava vastuu tämä on nykyään? Pidätkö mielessäsi Jeesuksen ennustukset ja vertailetko niitä nykyajan tapahtumiin ’tehden päätelmiä sydämessäsi’? (Matteus, luvut 24 ja 25; Markus, luku 13; Luukas, luku 21.) Jäljitteletkö Mariaa siinä, että opettelet tuntemaan Jumalan sanan hyvin ja käytät sitä vapaasti, kun keskustelet toisten kanssa? Säilyttäisitkö uskosi Jeesukseen, vaikka joutuisit kokemaan henkistä tuskaa siksi, että olet hänen seuraajansa?

Jeesuksen veljet – muuttuminen on mahdollista

Jeesuksen veljet eivät nähtävästi uskoneet Jeesukseen ennen hänen kuolemaansa. Ei todennäköisesti ollut sattuma, etteivät he olleet paikalla, kun hän kuoli kidutuspaalussa, ja että hänen täytyi uskoa äitinsä apostoli Johanneksen huostaan. Jeesuksen omaiset osoittivat, että he eivät arvostaneet häntä. He jopa sanoivat kerran, että hän oli ”järjiltään” (Markus 3:21). Koska Jeesuksella oli ei-uskovia perheenjäseniä, ne joiden perheeseen kuuluu nykyään ei-uskovia, voivat olla varmoja siitä, että Jeesus ymmärtää, miltä heistä tuntuu, kun sukulaiset pilkkaavat heitä heidän uskonsa vuoksi.

Ilmeisesti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen hänen veljensä kuitenkin alkoivat uskoa häneen. He olivat mukana ryhmässä, joka kokoontui Jerusalemissa ennen vuoden 33 helluntaita, ja rukoilivat hartaasti yhdessä apostolien kanssa (Apostolien teot 1:14). Heidän velipuolensa ylösnousemus sai heidät selvästikin muuttamaan mielensä, niin että heistä tuli hänen opetuslapsiaan. Meidän ei tulisi koskaan luopua toivosta sellaisten sukulaisten suhteen, jotka eivät usko samalla tavalla kuin me.

Jeesuksen velipuoli Jaakob, jolle Jeesus näyttäytyi henkilökohtaisesti, esitetään Raamatussa miehenä, jolla oli huomattava osa kristillisessä seurakunnassa. Hän kirjoitti kristityille Jumalan ohjauksessa kirjeen, jossa hän kannusti heitä säilyttämään uskonsa. (Apostolien teot 15:6–29; 1. Korinttilaisille 15:7; Galatalaisille 1:18, 19; 2:9; Jaakobin kirje 1:1.) Toinen Jeesuksen velipuoli, Juudas, kirjoitti hengen vaikutuksesta kirjeen, jossa hän kehotti uskovia ryhtymään ankaraan taisteluun uskon puolesta (Juudaan kirje 1). On merkille pantavaa, että Jaakob ja Juudas eivät kumpikaan yrittäneet vakuuttaa toisia kristittyjä vetoamalla kirjeessään siihen, että he olivat Jeesuksen lihallisia sukulaisia. He antavat meille todella erinomaisen esimerkin vaatimattomuudesta.

Mitä muun muassa voimme siis oppia Jeesuksen perheestä? Näemme varmasti mallin antaumuksesta, jota voi osoittaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1) Alistu uskollisesti Jumalan paljastettuun tahtoon ja ole valmis kohtaamaan kaikki koetukset, joita siitä seuraa. 2) Pane hengelliset arvot ensi sijalle silloinkin, kun se vaatii uhrauksia. 3) Valmenna lapsiasi Raamatun mukaisesti. 4) Älä luovu toivosta sellaisten sukulaisten suhteen, jotka eivät usko samoin kuin sinä. 5) Älä ylpeile mistään yhteyksistä, joita sinulla saattaa olla kristillisen seurakunnan huomattaviin jäseniin. Jeesuksen perheen tarkasteleminen tosiaankin lähentää meitä häneen ja lisää arvostustamme sitä kohtaan, että Jehova valitsi Jeesuksen kasvuympäristöksi tavallisen perheen.

[Kuvat s. 4, 5]

Joosef otti Marian vaimokseen, minkä vuoksi hänellä oli oma osuutensa Messiasta koskevien ennustusten täyttymyksessä

[Kuvat s. 6]

Joosef ja Maria opettivat lapsilleen hengellisiä arvoja ja työn tärkeyden

[Kuvat s. 7]

Jeesuksen veljet eivät uskoneet Jeesukseen ennen hänen kuolemaansa, vaikka he olivat kasvaneet hengellisessä perheessä

[Kuvat s. 8]

Jeesuksen velipuolet Jaakob ja Juudas kannustivat toisia kristittyjä