Turvaudu Jumalan henkeen kun elämässäsi tapahtuu muutoksia

”Tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi.” (2. TIMOTEUKSELLE 2:15)

1. Mitkä muutokset voivat olla haaste hengelliselle hyvinvoinnillemme?

MAAILMA ympärillämme muuttuu alinomaa. Samalla kun tiede ja tekniikka edistyvät pitkin harppauksin, moraaliarvot madaltuvat järkyttävän nopeasti. Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, kristittyjen täytyy vastustaa maailmassa vallitsevaa Jumalan vastaista henkeä. Maailman muuttuessa kuitenkin myös me muutumme monin tavoin. Kasvamme lapsuudesta aikuisuuteen. Voimme kokea myönteisiä tai kielteisiä muutoksia, kun on kyse varallisuudestamme, terveydestämme ja meille läheisistä ihmisistä. Moniin tällaisiin muutoksiin emme pysty vaikuttamaan, ja niistä voi koitua uusia, valtavia haasteita hengelliselle hyvinvoinnillemme.

2. Millaisia muutoksia Daavid koki elämänsä aikana?

 ² Harvan ihmisen elämässä tapahtuu niin perusteellisia muutoksia kuin Iisain pojan Daavidin elämässä: Tuntemattomasta paimenpojasta tuli hetkessä kuuluisa kansallissankari. Myöhemmin hän joutui pakolaiseksi, jota mustasukkainen kuningas ajoi takaa kuin eläintä. Sen jälkeen Daavidista tuli kuningas ja valloittaja. Hän kärsi vakavan synnin tuskallisista seurauksista. Hänen perheessään tapahtui murhenäytelmä, ja se jakautui. Hän sai varallisuutta, ikääntyi ja koki vanhuuden raihnaisuutta. Monista elämässään tapahtuneista muutoksista huolimatta Daavid luotti ja turvautui koko ajan Jehovaan ja hänen henkeensä. Hän teki kaikkensa osoittautuakseen ”Jumalalle hyväksytyksi”, ja Jumala siunasi häntä (2. Timoteukselle 2:15). Vaikka olosuhteemme poikkeavat Daavidin olosuhteista, voimme ottaa oppia tavasta, jolla hän käsitteli eteensä tulleita tilanteita. Voimme hänen esimerkkinsä avulla ymmärtää, miten Jumalan henki voi auttaa meitä, kun kohtaamme elämässämme muutoksia.

Daavidin esimerkillinen nöyryys

3, 4. Miten Daavidista, joka oli ollut tuntematon paimenpoika, tuli kuuluisa kautta maan?

³ Poikaiässä Daavid ei ollut huomattava edes omassa perheessään. Kun profeetta Samuel tuli Betlehemiin, Daavidin isä esitteli hänelle seitsemän kahdeksasta pojastaan. Nuorin poika Daavid oli jätetty kaitsemaan lampaita. Jehova oli kuitenkin valinnut Daavidin Israelin tulevaksi kuninkaaksi. Tämä kutsuttiin kedolta. Seuraavaksi Raamatussa kerrotaan: ”Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Jehovan henki alkoi vaikuttaa Daavidissa siitä päivästä lähtien.” (1. Samuelin kirja 16:12, 13.) Daavid turvautui tuon hengen apuun läpi elämänsä.

⁴ Pian tästä paimenpojasta tuli kuuluisa kautta maan. Hänet kutsuttiin palvelemaan kuningasta ja soittamaan hänelle. Hän tappoi Goljat-nimisen soturin, joka oli niin raivoisa jättiläinen, että Israelin kokeneitakin sotilaita pelotti lähteä ottelemaan hänen kanssaan. Kun Daavid oli asetettu sotilaiden johtoon, hän taisteli menestyksellisesti filistealaisia vastaan. Kansa rakasti häntä ja sepitti häntä ylistäviä lauluja. Kuningas Saulin neuvonantaja oli aiemmin kuvaillut nuorta Daavidia paitsi ”taitavaksi soittamaan” harppua myös ”urhoolliseksi, väkeväksi mieheksi ja sotilaaksi sekä älykkääksi puhujaksi ja komeavartaloiseksi mieheksi”. (1. Samuelin kirja 16:18; 17:23, 24, 45–51; 18:5–7.)

5. Mikä olisi voinut ylpistää Daavidin, mutta mistä tiedämme, että hän pysyi nöyränä?

⁵ Maine, hyvä ulkonäkö, nuoruus, puhetaito, musikaalisuus, sotilaallinen lahjakkuus, Jumalan suosio – Daavidilla näytti olevan kaikkea. Mikä tahansa näistä olisi voinut ylpistää hänet, mutta hän pysyi nöyränä. Pane merkille, mitä Daavid vastasi kuningas Saulille, joka tarjosi tytärtään Daavidin vaimoksi. Daavid sanoi todella nöyrästi: ”Mikä olen minä ja mitä ovat sukulaiseni, isäni suku, Israelissa, niin että minusta tulisi kuninkaan vävy?” (1. Samuelin kirja 18:18.) Eräs tutkija kirjoitti tästä jakeesta: ”Daavid tarkoitti sitä, ettei hän olisi voinut henkilökohtaisten ansioittensa, yhteiskunnallisen asemansa eikä sukuperänsä nojalla mitenkään pitää itseään sen kunnian arvoisena, että hänestä olisi tullut kuninkaan vävy.”

6. Miksi meidän pitäisi kehittää nöyryyttä?

⁶ Daavidin nöyryys  perustui sen tajuamiseen, että Jehova on joka tavalla paljon epätäydellisiä ihmisiä ylempänä. Daavid ihmetteli, että Jumala yleensäkään huomaa ihmisen (Psalmit 144:3). Lisäksi Daavid tiesi, että mikäli hänessä oli jotain suurta, se johtui vain siitä, että Jehova osoitti nöyryyttä alentamalla itsensä tukemaan ja suojelemaan häntä ja huolehtimaan hänestä (Psalmit 18:35). Todella erinomainen opetus meille! Kykyjemme, saavutustemme ja teokraattisten tehtäviemme ei pitäisi koskaan ylpistää meitä. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Mitä sinulla tosiaan on, mitä et ole saanut? Mutta jos kerran olet saanut sen, niin miksi ylpeilet, ikään kuin et olisi sitä saanut?” (1. Korinttilaisille 4:7.) Jotta saisimme Jumalan pyhää henkeä ja hänen hyväksyntänsä, meidän täytyy kehittää nöyryyttä ja säilyttää se (Jaakobin kirje 4:6).

”Älkää itse kostako”

7. Miten Daavidille tarjoutui tilaisuus kuningas Saulin surmaamiseen?

⁷ Maine ei ylpistänyt Daavidin sydäntä, mutta se synnytti murhanhimoista mustasukkaisuutta kuningas Saulissa, josta Jumalan henki oli poistunut. Vaikka Daavid ei ollut tehnyt mitään pahaa, hän joutui pakenemaan henkensä edestä ja asumaan erämaassa. Ajaessaan Daavidia armottomasti takaa kuningas Saul meni kerran erääseen luolaan tietämättä, että Daavid kumppaneineen piileskeli siellä. Daavidin miehet yllyttivät häntä käyttämään hyväkseen tätä heidän mielestään Jumalan suomaa tilaisuutta surmata Saul. Voimme kuvitella, miten he luolan pimeydessä kuiskasivat Daavidille: ”Tämä on se päivä, jona Jehova sanoo sinulle: ’Katso! Minä annan vihollisesi sinun käsiisi, ja sinun on tehtävä hänelle niin kuin näyttää hyvältä silmissäsi.’” (1. Samuelin kirja 24:2–6.)

8. Miksi Daavid pidättyi kostamasta?

⁸ Daavid kieltäytyi vahingoittamasta Saulia. Hän osoitti uskoa ja kärsivällisyyttä ja tyytyi jättämään asiat Jehovan käsiin. Kuninkaan lähdettyä luolasta Daavid huusi hänelle ja sanoi: ”Jehova tuomitkoon välillämme, minun ja sinun, ja Jehovan on kostettava sinulle minun puolestani, mutta minun käteni ei tule päällesi.” (1. Samuelin kirja 24:12.) Vaikka Daavid tiesi, että Saul oli väärässä, hän ei kostanut itse eikä puhunut herjaavasti Saulille eikä Saulista. Monesti muulloinkin hän pidättyi ottamasta asioita omiin käsiinsä. Sen sijaan hän luotti siihen, että Jehova oikaisee asiat. (1. Samuelin kirja 25:32–34; 26:10, 11.)

9. Miksi meidän ei pitäisi maksaa samalla mitalla takaisin, jos meitä vastustetaan tai vainotaan?

⁹ Saatat Daavidin tavoin joutua koetteleviin  tilanteisiin. Kenties koulutoverit, työtoverit, perheenjäsenet tai muut, jotka eivät usko sinun tavallasi, vastustavat tai vainoavat sinua. Älä maksa samalla mitalla takaisin. Odota Jehovaa ja pyydä hänen pyhää henkeään avuksesi. Ehkä hyvä käytöksesi tekee vaikutuksen heihin, ja heistä tulee uskovia (1. Pietarin kirje 3:1). Joka tapauksessa voit luottaa siihen, että Jehova näkee tilanteesi ja tekee jotain sen suhteen omana aikanaan. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Älkää itse kostako, rakkaat, vaan antakaa sijaa vihastukselle, sillä on kirjoitettu: ’Minun on kosto, minä olen maksava takaisin, sanoo Jehova.’” (Roomalaisille 12:19.)

”Kuunnelkaa kuria”

10. Miten Daavid lankesi syntiin, ja miten hän yritti salata sen?

¹⁰ Vuodet kuluivat. Daavidista tuli rakastettu kuningas, jolla oli erittäin huomattava asema. Koska hän oli hyvin uskollinen ja kirjoitti Jehovan ylistykseksi kauniita psalmeja, hänen ei olisi koskaan luullut lankeavan vakavaan syntiin. Niin kuitenkin tapahtui. Eräänä päivänä kuningas Daavid näki talonsa katolta kauniin naisen, joka oli peseytymässä. Hän sai selville, että nainen oli Batseba ja että hänen miehensä Uuria oli parhaillaan sodassa. Daavid lähetti hakemaan naisen ja oli sukupuolisuhteissa hänen kanssaan. Myöhemmin hän sai kuulla, että nainen oli tullut raskaaksi. Millainen skandaali olisikaan noussut, jos se olisi paljastunut! Mooseksen lain mukaan aviorikoksesta rangaistiin kuolemalla. Ilmeisesti kuningas Daavid ajatteli, että synti voitaisiin salata. Siksi hän lähetti armeijaan sanan, että Uurian piti palata Jerusalemiin. Daavid toivoi, että Uuria olisi viettänyt yön Batseban kanssa, mutta niin ei käynytkään. Epätoivoissaan Daavid lähetti Uurian takaisin sotaan ja pani hänen mukaansa kirjeen sotapäällikkö Joabille. Kirjeessä käskettiin panna Uuria taistelussa sellaiseen asemaan, että hän kuolisi. Joab totteli, ja Uuria sai surmansa. Kun Batseba oli viettänyt tavanomaisen suruajan, Daavid otti hänet vaimokseen. (2. Samuelin kirja 11:1–27.)

11. Millaisen kertomuksen Natan esitti Daavidille, ja miten tämä reagoi?

¹¹ Juoni näytti onnistuneen, mutta Daavidin olisi pitänyt tietää, ettei tällaista asiaa voinut salata Jehovalta (Heprealaisille 4:13). Kului kuukausia, ja lapsi syntyi. Silloin profeetta Natan meni Jumalan käskystä Daavidin luo. Profeetta kertoi tälle rikkaasta miehestä, jolla oli paljon omia lampaita mutta joka otti eräältä vähävaraiselta mieheltä tämän ainoan, rakkaan lampaan ja teurasti sen. Kertomus kosketti Daavidin oikeustajua, mutta hänelle ei tullut mieleenkään, että sillä oli kätketty tarkoitus. Daavid langetti rikkaalle miehelle nopeasti tuomion. Tulistuneena hän sanoi Natanille: ”Mies, joka näin tekee, on kuoleman oma!” (2. Samuelin kirja 12:1–6.)

12. Millaisen tuomion Jehova langetti Daavidille?

¹² ”Sinä olet se mies!” profeetta vastasi. Daavid oli tuominnut itse itsensä. Hänen närkästyksensä epäilemättä vaihtui nopeasti syvän häpeän ja surun tunteisiin. Tyrmistyneenä hän kuunteli, kun Natan esitti Jehovan väistämättömän tuomion. Lohduttavia sanoja ei kuulunut. Tekemällä sitä, mikä oli  pahaa, Daavid oli halveksinut Jehovan sanaa. Eikö hän ollut surmannut vihollisen miekalla Uurian? Miekka ei tulisi väistymään Daavidin huoneesta. Eikö hän ollut ottanut salassa Uurian vaimon? Jotain samanlaista vastenmielistä tapahtuisi hänelle, mutta ei salassa vaan julkisesti. (2. Samuelin kirja 12:7–12.)

13. Miten Daavid suhtautui Jehovalta saamaansa kuriin?

¹³ Daavidin kunniaksi voidaan sanoa, ettei hän kieltänyt syyllisyyttään. Hän ei alkanut sättiä profeetta Natania. Hän ei syyttänyt toisia eikä puolustellut tekojaan. Joutuessaan vastakkain syntiensä kanssa Daavid otti niistä vastuun ja sanoi: ”Olen tehnyt syntiä Jehovaa vastaan.” (2. Samuelin kirja 12:13.) Psalmi 51 osoittaa, millaista tuskaa syyllisyys hänelle aiheutti ja miten syvästi hän katui. Hän anoi Jehovalta: ”Älä heitä minua pois kasvojesi edestä äläkä ota minulta pois pyhää henkeäsi.” Hän uskoi, että Jehova ei armossaan halveksisi synnin vuoksi ”särkynyttä ja musertunutta sydäntä”. (Psalmit 51:11, 17.) Daavid turvautui jatkuvasti Jumalan hengen apuun. Vaikkei Jehova suojellutkaan Daavidia hänen syntinsä katkerilta seurauksilta, hän antoi hänelle anteeksi.

14. Miten meidän pitäisi suhtautua Jehovalta tulevaan kuriin?

¹⁴ Me kaikki olemme epätäydellisiä ja teemme syntiä (Roomalaisille 3:23). Joskus saatamme Daavidin tavoin langeta vakavaan syntiin. Samoin kuin rakkaudellinen isä kurittaa lapsiaan, Jehova oikaisee niitä, jotka pyrkivät palvelemaan häntä. Vaikka kuri on hyödyllistä, sitä ei ole helppo ottaa vastaan. Toisinaan se on ”tuskallista” (Heprealaisille 12:6, 11). Mutta jos ’kuuntelemme kuria’, voimme saada jälleen hyvän suhteen Jehovaan (Sananlaskut 8:33). Jotta Jehova siunaisi meitä edelleen antamalla meille henkeään, meidän täytyy ottaa oikaisu vastaan ja ponnistella saadaksemme hänen hyväksyntänsä.

Älä pane toivoasi epävarmaan rikkauteen

15. a) Millä tavoin jotkut käyttävät rikkauksiaan? b) Miten Daavid halusi käyttää varallisuuttaan?

¹⁵ Mikään ei viittaa siihen, että Daavidilla olisi ollut yhteiskunnallisesti huomattava tausta tai että hänen vanhempansa olisivat olleet varakkaita. Hallituskaudellaan hän kuitenkin sai suunnattomia rikkauksia. Kuten tiedetään, monet pitävät varallisuuttaan suuressa arvossa, yrittävät ahneesti lisätä sitä tai käyttävät sitä itsekkäästi. Toiset havittelevat rahojensa avulla itselleen kunniaa (Matteus 6:2). Daavid käytti varallisuuttaan toisin. Hän halusi kunnioittaa Jehovaa. Hän ilmaisi Natanille toiveensa rakentaa Jehovalle temppeli ja sijoittaa siihen liiton arkku, joka oli silloin Jerusalemissa ”telttakankaiden keskellä”. Daavidin aikeet miellyttivät Jehovaa, mutta Jehova kertoi Daavidille Natanin välityksellä, että temppelin rakentaisi Daavidin poika Salomo. (2. Samuelin kirja 7:1, 2, 12, 13.)

16. Miten Daavid valmisteli temppelin rakennushanketta?

¹⁶ Daavid kokosi tarvikkeita tähän suureen rakennushankkeeseen. Hän sanoi Salomolle: ”Olen hankkinut Jehovan huonetta varten  satatuhatta talenttia kultaa ja miljoona talenttia hopeaa, eikä kuparia ja rautaa voida punnita, koska niitä on tullut niin paljon, ja rakennuspuita ja kiviä olen hankkinut, mutta niitä saat hankkia lisää.” Hän lahjoitti omista varoistaan 3000 talenttia kultaa ja 7000 talenttia hopeaa. * (1. Aikakirja 22:14; 29:3, 4.) Daavidin anteliaisuus ei johtunut halusta tehdä vaikutus toisiin, vaan se oli ilmaus uskosta ja antaumuksesta Jehova Jumalaa kohtaan. Hän tunnusti rikkauksiensa Lähteen sanoessaan Jehovalle: ”Kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi me olemme antaneet sinulle.” (1. Aikakirja 29:14.) Antelias sydän sai Daavidin edistämään kaikin keinoin puhdasta palvontaa.

17. Miten 1. Timoteuksen kirjeen 6:17–19:n neuvo soveltuu sekä rikkaisiin että köyhiin?

¹⁷ Mekin voimme käyttää aineellisia varojamme hyvän tekemiseen. Materialistisen elämäntavan sijasta on parempi tavoitella Jumalan hyväksyntää, sillä se johtaa todelliseen viisauteen ja onnellisuuteen. Paavali kirjoitti: ”Käske niitä, jotka ovat rikkaita nykyisessä asiainjärjestelmässä, etteivät ylvästele eivätkä pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme; että he tekevät työtä hyvässä, ovat rikkaita hyvissä teoissa, ovat anteliaita, auliita jakelemaan, ja kokoavat siten turvallisesti itselleen aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta he saisivat lujan otteen todelliseen elämään.” (1. Timoteukselle 6:17–19.) Onpa taloudellinen tilanteemme millainen hyvänsä, meidän tulisi turvautua Jumalan hengen apuun ja pyrkiä elämään tavalla, joka tekee meistä ’rikkaita Jumalalle’ (Luukas 12:21). Mikään ei ole kallisarvoisempaa kuin saada rakkaudellisen taivaallisen Isämme hyväksyntä.

Osoittaudu Jumalalle hyväksytyksi

18. Miten Daavid oli hyvä esimerkki kristityille?

¹⁸ Daavid tavoitteli läpi koko elämänsä Jehovan hyväksyntää. Hän pyysi laulussa: ”Osoita minulle suopeutta, oi Jumala, osoita minulle suopeutta, sillä sinuun on sieluni turvautunut.” (Psalmit 57:1.) Hänen luottamuksensa Jehovaan ei ollut turhaa. Daavid tuli vanhaksi ja ”päivistä kylläiseksi” (1. Aikakirja 23:1). Vaikka hän teki vakavia virheitä, hänet muistetaan yhtenä monista Jumalan todistajista, jotka ilmaisivat huomattavaa uskoa (Heprealaisille 11:32).

19. Miten voimme osoittautua Jumalalle hyväksytyiksi?

¹⁹ Muista muuttuvissa elämäntilanteissa, että samoin kuin Jehova tuki, vahvisti ja oikaisi Daavidia, hän voi auttaa sinuakin. Apostoli Paavali kohtasi Daavidin tavoin elämässään monia muutoksia. Silti hänkin pysyi uskollisena turvautumalla Jumalan hengen apuun. Hän kirjoitti: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen välityksellään, joka voimistaa minua.” (Filippiläisille 4:12, 13.) Jos luotamme Jehovaan, hän auttaa meitä onnistumaan. Hän haluaa meidän onnistuvan. Jos kuuntelemme häntä ja pyrimme pääsemään lähelle häntä, hän antaa meille voimaa tehdä hänen tahtonsa. Ja jos turvaudumme jatkuvasti Jumalan hengen apuun, voimme ’osoittautua Jumalalle hyväksytyiksi’ nyt ja kautta ikuisuuden (2. Timoteukselle 2:15).

[Alaviite]

Miten vastaisit?

• Miten voisimme varjeltua ylpeydeltä?

• Miksi meidän ei pitäisi itse kostaa?

• Miten meidän pitäisi suhtautua kuriin?

• Miksi meidän pitäisi luottaa Jumalaan eikä rikkauksiin?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 16, 17]

Daavid turvautui Jumalan hengen apuun ja tavoitteli hänen hyväksyntäänsä. Toimitko sinä samoin?

[Kuva s. 18]

”Kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi me olemme antaneet sinulle”