Rebekka – tarmokas nainen joka pelkäsi Jumalaa

KUVITELLAANPA, että saisit valita vaimon pojallesi. Millaisen naisen valitsisit? Millaisia ominaisuuksia hänellä tulisi olla? Etsisitkö jotakuta, joka olisi kaunis, älykäs, huomaavainen ja ahkera? Vai kiinnittäisitkö päähuomion joihinkin muihin ominaisuuksiin?

Abrahamin edessä oli tällainen vaikea valinta. Jehova oli luvannut, että Abrahamin jälkeläiset siunattaisiin hänen poikansa Iisakin välityksellä. Kun lähdemme seuraamaan kertomusta, huomaamme, että Abraham on jo vanha mutta hänen poikansa on yhä naimaton. (1. Mooseksen kirja 12:1–3, 7; 17:19; 22:17, 18; 24:1.) Koska siunaukset jaetaan Iisakin, hänen tulevan vaimonsa ja heidän mahdollisten jälkeläistensä kautta, Abraham tekee järjestelyjä, jotta Iisakille löydettäisiin sopiva vaimo. Ennen kaikkea hänen on oltava Jehovan palvelija. Tällaista naista ei löydy Abrahamin asuinpaikasta Kanaanista, joten hänen täytyy suunnata etsintänsä muualle. Lopulta Rebekka tulee valituksi. Miten hänet löydetään? Onko hän hengellinen nainen? Mitä voimme oppia tarkastelemalla hänen esimerkkiään?

Sopivan vaimon etsintä

Abraham lähettää vanhimman palvelijansa, todennäköisesti Elieserin, kauas Mesopotamiaan valitsemaan Iisakille morsianta Abrahamin sukulaisten, toisten Jehovan palvojien joukosta. Valinta-asia on niin vakava, että Elieserin on vannottava, ettei hän ota Iisakille kanaanilaista vaimoa. Abrahamin ehdottomuus tässä asiassa on huomionarvoista. (1. Mooseksen kirja 24:2–10.)

 Elieserin saavuttua Abrahamin sukulaisten kotikaupunkiin hän vie kymmenen kameliaan kaivolle. Kuvittelehan tilannetta. On ilta, ja Elieser rukoilee: ”Katso, olen asettunut vesilähteelle, ja kaupungin miesten tyttäret ovat tulossa ammentamaan vettä. Ja on tapahtuva, että se nuori nainen, jolle sanon: ’Laskisitko vesiruukkusi alas juodakseni’ ja joka sanoo näin: ’Juo, ja minä juotan kamelisikin’, juuri hänet sinä olet määräävä palvelijallesi Iisakille.” (1. Mooseksen kirja 24:11–14.)

Jokainen sikäläinen nainen tiesi varmasti, että janoinen kameli voi juoda paljon (jopa 100 litraa) vettä. Siksi naisen, joka tarjoutuisi juottamaan kymmenen kamelia, täytyi olla valmis kovaan urakkaan. Jos hän tekisi kaiken tämän, kun muut paikalla olevat katselisivat mutta eivät tarjoutuisi auttamaan, hän osoittaisi varmasti olevansa tarmokas, kärsivällinen, nöyrä ja hyväsydäminen sekä ihmisiä että eläimiä kohtaan.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? ”Ennen kuin hän oli lakannut puhumasta, katso, paikalle tuli Rebekka, joka oli syntynyt Betuelille, Abrahamin veljen Nahorin vaimon Milkan pojalle, ja hänellä oli vesiruukku olallaan. Ja nuori nainen oli hyvin puoleensavetävän näköinen, neitsyt – –. Hän astui nyt alas lähteelle ja alkoi täyttää vesiruukkuaan ja tuli sitten ylös. Palvelija juoksi heti häntä vastaan ja sanoi: ’Antaisitko minulle siemauksen vettä ruukustasi.’ Tähän hän sanoi: ’Juo, herrani.’ Sitten hän laski nopeasti ruukkunsa kädelleen ja antoi hänen juoda.” (1. Mooseksen kirja 24:15–18.)

Onko Rebekka sopiva?

Rebekka on Abrahamin veljenpojan tytär. Hän on paitsi kaunis myös kunniallinen. Hän ei arkaile keskustella ventovieraan kanssa mutta ei ole myöskään liian tuttavallinen. Hän täyttää ilman muuta Elieserin pyynnön saada juotavaa, koska se kuuluu hyviin käytöstapoihin. Entä miten käy kokeen jälkiosan?

 Rebekka sanoo: ”Juo, herrani.” Mutta ei tässä kaikki, vaan hän jatkaa: ”Minä ammennan vettä myös kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen.” Rebekka tarjoutuu tekemään enemmän kuin pelkkä kohteliaisuus vaatii. Palveluhaluisena ’hän tyhjentää nopeasti ruukkunsa juomakaukaloon ja juoksee yhä uudelleen kaivolle ammentamaan vettä ja ammentaa kaikille hänen kameleilleen’. Rebekka on täydessä työn touhussa. Kerrotaan, että ’kaiken aikaa mies katselee häntä ihmeissään’. (1. Mooseksen kirja 24:19–21.)

Kun Elieser saa tietää nuoren naisen olevan sukua Abrahamille, hän heittäytyy maahan kiittämään Jehovaa. Hän tiedustelee, onko tytön isän talossa niin paljon tilaa, että hän seuralaisineen voisi olla siellä yötä. Rebekka vastaa myöntävästi ja juoksee kotiin kertomaan vieraista. (1. Mooseksen kirja 24:22–28.)

Kuultuaan Elieserin kertomuksen Rebekan veli Laban ja hänen isänsä Betuel tajuavat, että Jumala ohjaa tapahtumien kulkua. Rebekka on varmasti tarkoitettu Iisakille. ”Ota hänet ja mene, ja tulkoon hän isäntäsi pojan vaimoksi, niin kuin Jehova on puhunut”, he sanovat. Mitä Rebekka ajattelee tästä? Kun häneltä kysytään, haluaako hän lähteä heti, hän vastaa yhdellä sanalla: ”Haluan.” Häntä ei pakoteta suostumaan kosintaan. Abraham teki tämän selväksi sanoessaan Elieserille, että tämä vapautuisi valastaan, ’jos nainen ei tahtoisi’ lähteä. Mutta Rebekkakin näkee Jumalan ohjauksen tässä asiassa. Viivyttelemättä hän siis lähtee perheensä luota mennäkseen naimisiin miehen kanssa, jota ei ole koskaan tavannut. Tämä rohkea päätös ilmaisee huomattavaa uskoa. Hän on todella hyvä valinta! (1. Mooseksen kirja 24:29–59.)

 Kun Rebekka tapaa Iisakin, hän verhoutuu huntuun alamaisuuden osoitukseksi. Iisak ottaa hänet vaimokseen ja rakastuu häneen – epäilemättä hänen oivallisten ominaisuuksiensa vuoksi. (1. Mooseksen kirja 24:62–67.)

Kaksospojat

Noin 19 vuotta Rebekka on lapseton. Vihdoin hän alkaa odottaa kaksosia, mutta raskaus on vaikea, sillä lapset sysivät toisiaan hänen kohdussaan, mikä saa Rebekan huutamaan avukseen Jumalaa. Mekin saatamme kääntyä Jumalan puoleen, kun elämämme on hyvin ahdistavaa. Jehova kuulee Rebekkaa ja rauhoittaa häntä. Hänestä tulee kahden kansakunnan äiti, ja ”vanhempi tulee palvelemaan nuorempaa”. (1. Mooseksen kirja 25:20–26.)

Nämä sanat eivät ehkä ole ainoa syy siihen, että Rebekka rakastaa enemmän nuorempaa poikaansa Jaakobia. Pojat ovat erilaisia. Jaakob on moitteeton, kun taas Esau suhtautuu hengellisiin asioihin niin välinpitämättömästi, että myy yhdestä ateriasta Jaakobille esikoisoikeutensa, oikeutensa periä Jumalan lupaukset. Ottamalla vaimokseen kaksi heettiläistä naista Esau osoittaa piittaamattomuutta, jopa halveksintaa, hengellisiä arvoja kohtaan, mikä tuottaa paljon tuskaa hänen vanhemmilleen. (1. Mooseksen kirja 25:27–34; 26:34, 35.)

Siunauksen hankkiminen Jaakobille

Raamattu ei kerro, tietääkö Iisak, että Esaun täytyy palvella Jaakobia. Joka tapauksessa sekä Rebekka että Jaakob ovat selvillä siitä, että siunaus kuuluu Jaakobille. Kun Rebekka saa kuulla, että Iisak aikoo siunata Esaun tämän tarjotessa isälleen riistaa, Rebekka panee toimeksi. Hän on edelleen yhtä päättäväinen ja tarmokas kuin nuorena. Hän käskee Jaakobin tuoda hänelle kaksi vuohenvohlaa, joista hän voi valmistaa miehensä herkkuruoan. Sitten Jaakobin on määrä esiintyä Esauna, jotta hän saisi siunauksen. Jaakob vastustelee: hänen isänsä saa varmasti juonen selville ja kiroaa hänet. Rebekka ei anna periksi. ”Olkoon se kirous, joka on tarkoitettu sinulle, minun päälläni, poikani”, hän sanoo. Sitten hän laittaa ruoan, pukee Jaakobin valepukuun ja lähettää hänet Iisakin luo. (1. Mooseksen kirja 27:1–17.)

Sitä, miksi Rebekka toimii näin, ei kerrota. Monet paheksuvat Rebekan toimintaa, mutta Raamattu ei tuomitse sitä eikä myöskään Iisak huomatessaan, että siunauksen onkin saanut Jaakob. Iisak jopa laajentaa tuota siunausta. (1. Mooseksen kirja 27:29; 28:3, 4.) Rebekka tietää, mitä Jehova on ennustanut hänen pojistaan, ja pyrkii siksi varmistamaan, että Jaakob todella saa hänelle kuuluvan siunauksen. Tämä on selvästi sopusoinnussa Jehovan tahdon kanssa. (Roomalaisille 9:6–13.)

Jaakob lähetetään Haraniin

Seuraavaksi Rebekka mitätöi Esaun aikeet kehottamalla Jaakobia pakenemaan ja pysymään poissa, kunnes hänen veljensä raivo asettuu. Rebekka kysyy Iisakilta luvan suunnitelmalleen, mutta jättää huomaavaisesti mainitsematta Esaun vihan. Sen sijaan hän vetoaa mieheensä tahdikkaasti ja kertoo olevansa huolissaan siitä, että Jaakob voisi mennä naimisiin kanaanilaisnaisen kanssa. Jo pelkkä ajatuskin tällaisesta avioliitosta saa Iisakin varoittamaan Jaakobia ja lähettämään hänet Rebekan perheen luo etsimään jumalaapelkäävää vaimoa. Raamatussa ei kerrota, näkeekö Rebekka Jaakobia enää tämän jälkeen. Joka tapauksessa Rebekan toiminnasta koituu tulevalle Israelin kansakunnalle paljon hyvää. (1. Mooseksen kirja 27:43–28:2.)

Se, mitä tiedämme Rebekasta, saa meidät ihailemaan häntä. Hän oli hyvin kaunis, mutta hänen todellinen kauneutensa piili hänen jumalisessa antaumuksessaan. Juuri sitä Abraham odottikin miniältään. Todennäköisesti Rebekan muut hyvät ominaisuudet ylittivät kaikki Abrahamin toiveet. Jokaisen kristityn naisen tulisi jäljitellä uskoa ja rohkeutta, joita Rebekka ilmaisi noudattaessaan Jumalan ohjausta, sekä hänen intoaan, vaatimattomuuttaan ja avokätistä vieraanvaraisuuttaan. Näitä ominaisuuksia Jehovakin odottaa naiselta, jota voidaan pitää todella esimerkillisenä.