Ovatko ongelmamme Jumalan syytä?

KUN Marionin aikuinen tytär sai vakavan aivovamman, Marion teki niin kuin moni muukin olisi tehnyt. * Hän rukoili Jumalalta apua. ”En muistanut, milloin olisin tuntenut itseni niin neuvottomaksi ja yksinäiseksi”, Marion sanoo. Myöhemmin hänen tyttärensä tila huononi, ja hänen mielessään heräsi Jumalaa koskevia epäilyksiä. ”Miksi näin tapahtui?” hän kysyi. Hän ei voinut ymmärtää, miten rakastava ja huolehtiva Jumala voisi hylätä hänet.

Marionin kokemus ei suinkaan ole harvinainen. Lukemattomat ihmiset kautta maailman ovat tunteneet Jumalan hylänneen heidät, kun he olisivat tarvinneet apua. ”Päässäni pyörii edelleen kysymyksiä siitä, miksi Jumala sallii tällaista”, sanoo Lisa, jonka tyttärenpoika murhattiin. ”En ole menettänyt uskoa Jumalaan kokonaan, mutta se on kyllä muuttunut melkoisesti.” Koettuaan pikkupoikaansa liittyvän hirvittävän tragedian eräs nainen sanoi: ”En saanut Jumalalta mitään lohtua tuossa tilanteessa. Hän ei ole antanut minulle merkkiä eikä osoittanut myötätuntoa.” Hän lisäsi: ”En koskaan anna Jumalalle anteeksi.”

Toiset tulevat katkeriksi Jumalalle katsellessaan ympärillään olevaa maailmaa. He näkevät köyhyyden ja nälänhädän kourissa kamppailevia yhteiskuntia, epätoivoisia sotapakolaisia, loputtomasti aidsin vuoksi orvoksi jääneitä lapsia ja miljoonia muiden sairauksien runtelemia ihmisiä. Tällaisten murhenäytelmien vuoksi monet syyttävät Jumalaa siitä, että hän ei tee mitään.

Totuus kuitenkin on, että Jumala ei ole syyllinen ihmiskuntaa vaivaaviin ongelmiin. On itse asiassa painavia syitä uskoa, että Jumala tekee pian tyhjäksi kaiken kokemamme vahingon. Voit todeta seuraavan kirjoituksen perusteella, että Jumala todella välittää meistä.

[Alaviite]