Iloitsetko ”Jehovan laista”?
Iloitsetko ”Jehovan laista”?
”Onnellinen on se mies, joka – – iloitsee Jehovan laista.” (PSALMIT 1:1, 2)
1. Miksi Jehovan palvelijat ovat onnellisia?
JEHOVA tukee ja siunaa uskollisia palvelijoitaan. Vaikka kohtaammekin monia koettelemuksia, saamme osaksemme myös aitoa onnellisuutta. Se ei ole yllättävää, sillä palvelemme ”onnellista Jumalaa”, ja hänen pyhä henkensä tuottaa sydämessämme iloa (1. Timoteukselle 1:11; Galatalaisille 5:22). Ilo on todellisen onnellisuuden tila, jonka synnyttää jonkin hyvän odotus tai sen saaminen. Ja taivaallinen Isämme totisesti antaa meille hyviä lahjoja (Jaakobin kirje 1:17). Ei ihme, että olemme onnellisia!
2. Mitä psalmeja tulemme käsittelemään?
2 Onnellisuudesta puhutaan paljon Psalmien kirjassa. Sitä korostetaan esimerkiksi psalmeissa 1 ja 2. Jeesuksen Kristuksen varhaiset seuraajat pitivät psalmia 2 Israelin kuninkaan Daavidin kirjoittamana (Apostolien teot 4:25, 26). Nimeltä mainitsematon psalmin 1 sepittäjä aloittaa henkeytetyn laulunsa sanoilla: ”Onnellinen on se mies, joka ei ole vaeltanut jumalattomien neuvon mukaan.” (Psalmit 1:1.) Tässä ja seuraavassa kirjoituksessa perehdymme siihen, mitä ilon aiheita psalmit 1 ja 2 esittävät meille.
Onnellisuuden salaisuus
3. Miksi jumalinen ihminen on psalmin 1:1 mukaan onnellinen?
3 Psalmi 1 osoittaa, miksi jumalinen ihminen on onnellinen. Psalmista esittää joitakin onnellisuuden syitä, kun hän laulaa: ”Onnellinen on se mies, joka ei ole vaeltanut jumalattomien neuvon mukaan eikä seisonut syntisten teillä eikä istunut pilkkaajien istuimella.” (Psalmit 1:1.)
4. Millä esimerkillisellä tavalla Sakarja ja Elisabet toimivat?
4 Ollaksemme todella onnellisia meidän täytyy mukautua Jehovan vanhurskaisiin vaatimuksiin. Sakarja ja Elisabet, joilla oli ilo ja kunnia tulla Johannes Kastajan vanhemmiksi, ”olivat molemmat vanhurskaita Jumalan edessä, koska he vaelsivat moitteettomasti kaikkien Jehovan käskyjen ja oikeudellisten vaatimusten mukaan” (Luukas 1:5, 6). Me voimme olla onnellisia, jos toimimme samoin ja kieltäydymme päättäväisesti ’vaeltamasta jumalattomien neuvon mukaan’.
5. Mikä auttaa meitä karttamaan ”syntisten teitä”?
5 Jos hylkäämme jumalattomien ajattelutavan, emme ’seiso syntisten teillä’. Meistä pitää kirjaimellisesti paikkansa se, että meitä ei tavata sieltä, missä he usein ovat, eli paikoista, joissa esitetään moraalitonta viihdettä tai joilla on muutoin huono maine. Entä jos meitä haluttaisi mennä syntisten mukaan ja toimia vastoin Raamatun ohjeita? Silloin meidän kannattaa rukoilla, että Jumala auttaisi meitä noudattamaan seuraavia apostoli Paavalin sanoja: ”Älkää iestykö epäsuhtaisesti yhteen ei-uskovien kanssa. Sillä mitä yhteyttä on vanhurskaudella ja laittomuudella? Tai mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?” (2. Korinttilaisille 6:14.) Jos turvaudumme Jumalaan ja olemme ”puhdassydämisiä”, hylkäämme syntisten asenteen ja elämäntavan. Vaikuttimemme ja halumme ovat puhtaita, ja meillä on ”usko, jossa ei ole ulkokultaisuutta”. (Matteus 5:8; 1. Timoteukselle 1:5.)
6. Miksi meidän pitäisi olla varuillamme pilkkaajien suhteen?
6 Mikäli haluamme miellyttää Jehovaa, emme tietenkään saa istua ”pilkkaajien istuimella”. Jotkut pilkkaavat jumalisuutta, ja usein erityisen ylenkatseellisiksi osoittautuvat näinä ”viimeisinä päivinä” entiset kristityt, joista on tullut luopioita. Apostoli Pietari varoitti uskonveljiään: ”Rakkaat, – – te tiedätte ensiksikin sen, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka kulkevat omien halujensa mukaan ja sanovat: ’Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa? Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat pois, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.’” (2. Pietarin kirje 3:1–4.) Jos emme koskaan istu ”pilkkaajien istuimella”, vältymme turmiolta, joka heitä väistämättä kohtaa (Sananlaskut 1:22–27).
7. Miksi meidän pitäisi suhtautua vakavasti psalmin 1:1 sanoihin?
7 Ellemme suhtautuisi vakavasti psalmin 1 alkusanoihin, voisimme menettää hengellisyyden, jonka olemme saaneet tutkimalla Raamattua. Tilanteemme saattaisi sen jälkeen muuttua yhä huonommaksi. Alamäki voisi alkaa siten, että noudatamme jumalattomien neuvoja. Sitten seurustelustamme heidän kanssaan saattaisi tulla säännöllistä. Ajan mittaan meistä voisi tulla jopa uskottomia ja pilkkaavia luopioita. Ystävyys jumalattomien kanssa voi selvästikin edistää meissä jumalatonta asennetta ja rikkoa suhteemme Jehova Jumalaan. (1. Korinttilaisille 15:33; Jaakobin kirje 4:4.) Toivottavasti emme koskaan päästä tilannetta tällaiseksi!
8. Mikä auttaa meitä keskittymään hengellisiin asioihin?
8 Rukous auttaa meitä keskittymään hengellisiin asioihin ja karttamaan jumalattomien seuraa. ”Älkää olko mistään huolissanne”, kirjoitti apostoli Paavali, ”vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” Paavali kannusti ajattelemaan sitä, mikä on totta, mikä ansaitsee vakavaa huomiota, mikä on vanhurskasta, siveellisesti puhdasta ja rakastettavaa, mistä puhutaan hyvää, mikä on hyveellistä ja ylistettävää. (Filippiläisille 4:6–8.) Meidän tulisi toimia hänen neuvonsa mukaisesti eikä koskaan alentua jumalattomien tasolle.
9. Miten yritämme auttaa kaikenlaisia ihmisiä, vaikka kartammekin jumalattomia tapoja?
9 Vaikka hylkäämmekin jumalattomat tavat, todistamme tahdikkaasti toisille, kuten apostoli Paavali puhui roomalaiselle käskynhaltijalle Felixille ”vanhurskaudesta ja itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta” (Apostolien teot 24:24, 25; Kolossalaisille 4:6). Saarnaamme Valtakunnan hyvää uutista kaikenlaisille ihmisille ja kohtelemme heitä huomaavaisesti. Luotamme siihen, että niistä, jotka ovat ”ehdolla ikuiseen elämään”, tulee uskovia ja että he iloitsevat Jumalan laista (Apostolien teot 13:48).
Hän iloitsee Jehovan laista
10. Mikä auttaa painamaan aineiston pysyvästi mieleen ja sydämeen, kun tutkimme henkilökohtaisesti?
10 Psalmista kuvailee onnellista miestä edelleen: ”[Hän] iloitsee Jehovan laista ja lukee hänen lakiaan hiljaisella äänellä päivin ja öin.” (Psalmit 1:2.) Me ’iloitsemme Jehovan laista’, koska olemme hänen palvelijoitaan. Tutkiessamme henkilökohtaisesti ja mietiskellessämme saatamme lukea tekstiä ”hiljaisella äänellä”, puoliääneen, kun siihen on mahdollisuus. Raamatun lukeminen tällä tavoin auttaa painamaan aineiston pysyvästi mieleen ja sydämeen.
11. Miksi meidän pitäisi lukea Raamattua ”päivin ja öin”?
11 ”Uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on kannustanut meitä lukemaan Raamattua joka päivä (Matteus 24:45). Koska haluamme hartaasti oppia tietämään yhä paremmin, mitä Jehova sanoo ihmiskunnalle, meidän on hyvä lukea Raamattua ”päivin ja öin” – niin, silloinkin, kun emme jostakin syystä saa unta. Pietari kehotti: ”Kehittäkää kuin vastasyntyneet pienokaiset kaipaus sanan väärentämättömään maitoon, jotta sen avulla kasvaisitte pelastukseen.” (1. Pietarin kirje 2:1, 2.) Iloitsetko sinä Raamatun lukemisesta päivittäin ja Jumalan sanan ja tarkoitusten mietiskelemisestä öisin? Psalmista iloitsi (Psalmit 63:6).
12. Mitä teemme, jos iloitsemme Jehovan laista?
12 Ikuinen onnellisuutemme riippuu siitä, että iloitsemme Jumalan laista, joka on täydellinen ja vanhurskas ja jonka pitämisestä saa suuren palkan (Psalmit 19:7–11). Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Joka kiinnittää katseensa vapauteen kuuluvaan täydelliseen lakiin ja pysyy siinä, se tulee olemaan onnellinen tekemisessään, koska hänestä ei ole tullut unohtavaa kuulijaa, vaan työn tekijä.” (Jaakobin kirje 1:25.) Jos todella iloitsemme Jehovan laista, yksikään päivä ei kulu meiltä siten, ettemme miettisi hengellisiä asioita. Haluamme tutkia ”Jumalan syviä asioita” ja pitää Valtakunnan edut ensi sijalla elämässä. (1. Korinttilaisille 2:10–13; Matteus 6:33.)
Hänestä tulee kuin puu
13–15. Missä mielessä meistä voi tulla kuin runsaan vesilähteen lähelle istutettu puu?
13 Psalmista kuvailee oikeamielistä ihmistä edelleen: ”Hänestä on tuleva kuin vesivirtojen varrelle istutettu puu, joka antaa oman hedelmänsä ajallaan ja jonka lehvistö ei lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.” (Psalmit 1:3.) Kaikkien muiden epätäydellisten ihmisten tavoin me Jehovan palvelijatkin kohtaamme elämässämme vaikeuksia (Job 14:1). Voimme saada osaksemme vainoa ja erilaisia muita koettelemuksia uskomme vuoksi (Matteus 5:10–12). Jumalan avulla pystymme kuitenkin kestämään nämä koetukset menestyksellisesti, kuten terve puu kestää navakat tuulet.
14 Ehtymättömän vesilähteen luo istutettu puu ei kuihdu kuumana tai kuivana kautena. Jos pelkäämme Jumalaa, voimamme tulee ehtymättömästä Lähteestä, Jehova Jumalalta. Paavali odotti apua Jumalalta ja saattoi siksi sanoa: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen välityksellään, joka voimistaa minua.” (Filippiläisille 4:13.) Kun Jehovan pyhä henki opastaa meitä ja tukee meitä hengellisesti, emme lakastu eli emme tule hedelmättömiksi tai hengellisesti kuolleiksi. Olemme hedelmällisiä Jumalan palveluksessa ja tuotamme myös hänen henkensä hedelmää. (Jeremia 17:7, 8; Galatalaisille 5:22, 23.)
15 Vastineella ”kuin” käännetty heprealainen sana ilmaisee, että psalmista käytti tässä vertausta. Hän vertasi ihmisiä puihin. Vaikka ne ovatkin erilaisia, niillä on jotain yhteistä. Runsaan vesilähteen lähelle istutetun puun rehevyys ilmeisesti muistutti psalmistaa niiden hengellisestä menestyksestä, jotka ’iloitsevat Jehovan laista’. Jos iloitsemme Jumalan laista, päivämme voivat tulla yhtä lukuisiksi kuin puun päivät. Itse asiassa voimme elää ikuisesti (Johannes 17:3).
16. Miksi ja missä mielessä ’kaikki, mitä teemme, menestyy’?
16 Kun toimimme oikeamielisesti, Jehova auttaa meitä kestämään koettelemusten ja vaikeuksien paineen. Olemme iloisia ja hedelmällisiä Jumalan palveluksessa (Matteus 13:23; Luukas 8:15). ’Kaikki, mitä teemme, menestyy’, sillä päätavoitteenamme on tehdä Jehovan tahto. Koska hänen tarkoituksensa aina menestyy ja me iloitsemme hänen käskyistään, kukoistamme hengellisesti. (1. Mooseksen kirja 39:23; Joosua 1:7, 8; Jesaja 55:11.) Tämä pitää paikkansa silloinkin, kun kohtaamme vastoinkäymisiä (Psalmit 112:1–3; 3. Johanneksen kirje 2).
Jumalattomat näyttävät menestyvän
17, 18. a) Mihin psalmista vertaa jumalattomia? b) Miksi jumalattomilla ei ole pysyvää turvallisuutta, vaikka he menestyisivätkin taloudellisesti?
17 Miten suuresti jumalattomien osa eroaakaan vanhurskaiden osasta! Jumalattomat saattavat näyttää menestyvän taloudellisesti jonkin aikaa, mutta he eivät menesty hengellisesti. Tämä ilmenee psalmistan seuraavista sanoista: ”Jumalattomat eivät ole sellaisia, vaan he ovat kuin akanat, jotka tuuli ajaa pois. Siitä syystä jumalattomat eivät kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskaiden kansankokouksessa.” (Psalmit 1:4, 5.) Huomaa, että psalmista sanoo: ”Jumalattomat eivät ole sellaisia.” Hän tarkoittaa sitä, että he eivät ole kuin jumaliset ihmiset, joita on juuri verrattu hedelmällisiin, pitkäikäisiin puihin.
18 Vaikka jumalattomat menestyisivätkin taloudellisesti, heillä ei ole pysyvää turvallisuutta (Psalmit 37:16; 73:3, 12). He ovat sen järjettömän, rikkaan miehen kaltaisia, jonka Jeesus mainitsi kuvauksessa, kun häntä pyydettiin välimieheksi perintöasiassa. Jeesus sanoi paikalla oleville: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta, sillä vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” Jeesus valaisi tätä kertomalla rikkaasta miehestä, jonka maa tuotti niin hyvin, että hän suunnitteli purkaa varastohuoneensa ja rakentaa isommat, joihin mahtuisi kaikki se hyvä, mitä hänelle oli kertynyt. Mies suunnitteli, että sitten hän söisi, joisi ja pitäisi hauskaa. Mutta Jumala sanoi: ”Sinä järjetön, tänä yönä sinulta vaaditaan sielusi. Kuka sitten saa sen, minkä olet varastoinut?” Jeesus korosti ydinasiaa lisäämällä: ”Niin käy sille, joka kerää aarteita itselleen, mutta ei ole rikas Jumalalle.” (Luukas 12:13–21.)
19, 20. a) Miten viljaa puitiin ja viskattiin muinaisessa Israelissa? b) Miksi jumalattomia verrataan akanoihin?
19 Jumalattomat eivät ole ’rikkaita Jumalalle’. Siksi heillä ei ole yhtään enempää turvallisuutta ja vakautta kuin akanoilla, jyviä ympäröivillä ohuilla suojakerroksilla. Muinaisessa Israelissa vilja vietiin sadonkorjuun jälkeen puimatantereelle, yleensä korkealla paikalla sijaitsevalle tasaiselle alueelle. Siellä eläimet vetivät jyvien yli rekiä, joiden alaosassa oli teräviä kivi- tai rautahampaita, jotka murskasivat korret ja irrottivat jyvät akanoista. Sitten koko seos nostettiin viskuulapiolla ylös ja heitettiin ilmaan tuulta vasten. (Jesaja 30:24.) Jyvät putosivat takaisin puimatantereelle, mutta tuuli kuljetti oljet syrjään ja puhalsi akanat pois (Ruut 3:2). Kun jyvät oli seulottu pikkukivien ynnä muun poistamiseksi, vilja oli valmista varastoitavaksi tai jauhettavaksi (Luukas 22:31). Akanat olivat poissa.
20 Samoin kuin viljan jyvät putosivat maahan ja säilyivät, kun taas akanat kulkeutuivat tuulessa pois, myös vanhurskaat säilyvät ja jumalattomat pyyhkäistään pois. Varmasti olemme kuitenkin iloisia siitä, että nuo pahantekijät ovat pian kadonneet iäksi. Kun heidät on poistettu, Jehovan laista iloitsevia ihmisiä siunataan runsain määrin. Lopulta Jumala antaa tottelevaisille ihmisille ikuisen elämän lahjan (Matteus 25:34–46; Roomalaisille 6:23).
”Vanhurskaiden tietä” siunataan
21. Miten Jehova ”tuntee vanhurskaat”?
21 Ensimmäinen psalmi päättyy sanoihin: ”Jehova tuntee vanhurskaiden tien, mutta jumalattomien tie tuhoutuu.” (Psalmit 1:6.) Miten Jumala ”tuntee vanhurskaat”? Jos toimimme oikein, voimme luottaa siihen, että taivaallinen Isämme panee merkille jumalisen elämämme ja pitää meitä hyväksyttyinä palvelijoinaan. Me puolestamme voimme ja meidän pitäisikin heittää kaikki huolemme hänelle luottaen siihen, että hän todella huolehtii meistä (Hesekiel 34:11; 1. Pietarin kirje 5:6, 7).
22, 23. Mitä tapahtuu jumalattomille ja mitä vanhurskaille?
22 ”Vanhurskaiden tie” pysyy ikuisesti, mutta parantumattomasti jumalattomat tuhoutuvat Jehovan epäsuotuisan tuomion vuoksi. Ja heidän ’tiensä’ eli elämänsä päättyy heidän mukanaan. Voimme luottaa siihen, että seuraavat Daavidin sanat toteutuvat: ”Vain hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole, ja sinä luot katseesi hänen paikkaansa, eikä häntä ole. Mutta sävyisät saavat omistaa maan, ja he iloitsevat suuresti rauhan runsaudesta. Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Psalmit 37:10, 11, 29.)
23 Miten onnellisia olemmekaan, jos saamme elää paratiisimaan päällä silloin, kun jumalattomia ei enää ole! Sävyisät ja vanhurskaat ihmiset saavat silloin nauttia todellisesta rauhasta, koska he tulevat aina iloitsemaan ”Jehovan laista”. Ennen sitä on kuitenkin saatettava voimaan ”Jehovan säädös” (Psalmit 2:7a). Seuraava kirjoitus auttaa meitä ymmärtämään, mikä tuo säädös on ja mitä se merkitsee meille ja koko ihmiskunnalle.
Miten vastaisit?
• Miksi jumalinen ihminen on onnellinen?
• Mikä osoittaa, että saamme iloa Jehovan laista?
• Miten ihminen voi olla kuin runsaasti vettä saava puu?
• Miten vanhurskaiden tie eroaa jumalattomien tiestä?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 11]
Rukous auttaa karttamaan jumalattomien seuraa
[Kuva s. 12]
Miksi vanhurskas ihminen on kuin puu?