Jehova on ’linnoituksemme ahdingon aikoina’

”Vanhurskaiden pelastus tulee Jehovalta, hän on heidän linnoituksensa ahdingon aikana.” (PSALMIT 37:39)

1, 2. a) Mitä Jeesus rukoili opetuslastensa puolesta? b) Mikä on Jumalan tahto palvelijoittensa suhteen?

JEHOVA on kaikkivaltias. Hän pystyy suojelemaan uskollisia palvojiaan millä tahansa haluamallaan tavalla. Hän voisi jopa erottaa heidät fyysisesti muusta maailmasta ja asettaa heidät turvalliseen ja rauhalliseen ympäristöön. Jeesus kuitenkin esitti opetuslastensa puolesta rukouksen taivaalliselle Isälleen: ”En pyydä sinua ottamaan heitä pois maailmasta, vaan valvomaan heitä paholaisen takia.” (Johannes 17:15.)

² Jehova on nähnyt hyväksi olla ottamatta meitä ”pois maailmasta”. Sen sijaan hän haluaa, että asumme tämän maailman ihmisten parissa voidaksemme julistaa toisille hänen toivon sanomaansa ja lohduttaa heitä (Roomalaisille 10:13–15). Mutta kuten Jeesus ilmaisi rukouksessaan, olemme samalla alttiina ”paholaiselle”. Tottelemattomat ihmiset ja jumalattomat henkivoimat aiheuttavat paljon kärsimystä ja tuskaa, eivätkä kristityt ole immuuneja ahdistukselle (1. Pietarin kirje 5:9).

3. Mitä uskollistenkin Jehovan palvojien täytyy kestää, mutta miten Jumalan sana lohduttaa meitä?

³ Tällaisissa koettelemuksissa on luonnollista joskus masentua (Sananlaskut 24:10). Raamatussa kerrotaan lukuisista tapauksista, joissa uskolliset ihmiset ovat kokeneet ahdistusta. ”Paljon on vanhurskaalla onnettomuuksia”, sanoo psalmista, ”mutta Jehova vapauttaa hänet niistä kaikista.” (Psalmit 34:19.) Vanhurskaallekin sattuu ikäviä asioita. Psalmista Daavidin tavoin voimme joskus olla jopa ’turtuneita ja äärimmäisen musertuneita’ (Psalmit 38:8). On kuitenkin lohdullista tietää, että ”Jehova on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on musertunut henki” (Psalmit 34:18; 94:19).

4, 5. a) Mitä meidän täytyy Sananlaskujen 18:10:n mukaan tehdä, jotta Jumala suojelisi meitä? b) Millä erityisillä keinoilla voimme saada Jumalan avun?

 ⁴ Jeesuksen rukouksen mukaisesti Jehova tosiaan valvoo meitä. Hän on ’linnoituksemme ahdingon aikana’ (Psalmit 37:39). Sananlaskujen kirja käyttää samanlaista kieltä, kun se sanoo: ”Jehovan nimi on vahva torni. Sinne vanhurskas juoksee ja saa suojan.” (Sananlaskut 18:10.) Tämä raamatunjae paljastaa erään perustotuuden siitä, miten hellästi Jehova huolehtii luomuksistaan. Hän tarjoaa suojan erityisesti vanhurskaille, jotka etsivät häntä aktiivisesti, ikään kuin he juoksisivat turvaan vahvaan torniin.

⁵ Miten voimme ahdistavia ongelmia kohdatessamme juosta Jehovan luo suojaan? Tarkastelemme nyt kolmea hyvin tärkeää keinoa, joilla voimme saada Jehovan avun. Ensinnäkin meidän täytyy kääntyä taivaallisen Isämme puoleen rukouksessa. Toiseksi meidän on toimittava sopusoinnussa hänen pyhän henkensä kanssa. Kolmanneksi meidän täytyy alistua Jehovan järjestelyyn pyrkimällä olemaan toisten kristittyjen yhteydessä, jotka voivat lievittää ahdistustamme.

Rukouksen voima

6. Miten tosi kristityt suhtautuvat rukoukseen?

⁶ Jotkut terveydenhoidon asiantuntijat suosittelevat rukousta masennuksen ja stressin hoitoon. Vaikka hiljainen, rukouksenomainen mietiskely saattaakin lievittää stressiä, paljolti samoin voivat vaikuttaa jotkin luonnonäänet tai jopa selän hieronta. Tosi kristityt eivät vähättele rukousta ja pidä sitä vain keinona saada hyvä olo. Meille rukous on kunnioittavaa viestintää Luojan kanssa. Rukoukseen liittyy antaumuksemme ja luottamuksemme Jumalaa kohtaan. Se on osa palvontaamme.

7. Mitä luottavainen rukoileminen merkitsee, ja miten tällaiset rukoukset auttavat meitä kestämään ahdistavia tilanteita?

⁷ Rukoustemme täytyy heijastaa luottamusta Jehovaan. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Tämä on se luottamus, joka meillä on häneen, että mitä pyydämmekin hänen tahtonsa mukaan, hän kuulee meitä.” (1. Johanneksen kirje 5:14.) Jehova, Korkein Olento, ainoa todellinen ja kaikkivaltias Jumala, kiinnittää tosiaan erikoishuomiota palvojiensa hartaisiin rukouksiin. Jo sen tietäminen, että rakkaudellinen Jumalamme kuuntelee meitä, kun puhumme hänelle huolistamme ja ongelmistamme, on lohdullista (Filippiläisille 4:6).

8. Miksi uskollisten kristittyjen ei tulisi koskaan arkailla eikä tuntea arvottomuutta, kun he lähestyvät Jehovaa rukouksessa?

⁸ Uskollisten kristittyjen ei tulisi koskaan arkailla eikä epäillä, kun he lähestyvät Jehovaa rukouksessa. Ei tosin ole aina helppo rukoilla Jehovaa silloin, kun olemme pettyneitä itseemme tai kun ongelmat tuntuvat ylivoimaisilta. Sellaisissa tilanteissa meidän on hyvä  muistaa Jehovasta, että ”ahdistettujaan hän säälii” ja ”lohduttaa alas painettuja” (Jesaja 49:13; 2. Korinttilaisille 7:6). Erityisesti tuskan ja ahdingon aikoina meidän täytyy lähestyä luottavaisesti taivaallista Isäämme ja pitää häntä linnoituksenamme.

9. Miten usko liittyy Jumalan lähestymiseen rukouksessa?

⁹ Voidaksemme hyötyä täysin määrin rukousedusta uskomme täytyy olla aitoa. Raamatussa sanotaan, että ”Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä” (Heprealaisille 11:6). Ei riitä, että vain uskoo Jumalan olemassaoloon, että ”hän on”. Täytyy uskoa lujasti myös Jumalan kykyyn ja haluun palkita se, että olemme eläneet totellen häntä. ”Jehovan silmät ovat kohdistettuina vanhurskaisiin ja hänen korvansa heidän rukoukseensa.” (1. Pietarin kirje 3:12.) Sen pitäminen mielessä, että Jehova on rakkaudellisesti kiinnostunut meistä, tekee rukouksemme erityisen merkityksellisiksi.

10. Millaisia rukoustemme tulee olla, jotta Jehova tukisi meitä hengellisesti?

¹⁰ Jehova kuuntelee rukouksiamme, kun esitämme ne ehyin sydämin. Psalmista kirjoitti: ”Olen huutanut kaikesta sydämestäni. Vastaa minulle, oi Jehova.” (Psalmit 119:145.) Toisin kuin monissa uskonnoissa esitettävät rituaaliset rukoukset, meidän rukouksemme eivät ole vain muodollisia tai puolisydämisiä. Kun rukoilemme Jehovaa ”kaikesta sydämestä”, sanamme ovat täynnä merkitystä. Esitettyämme tällaisia hartaita rukouksia alamme tuntea huojennusta, koska olemme ’heittäneet taakkamme Jehovalle’. Kuten Raamatussa luvataan, ”hän itse tukee” meitä. (Psalmit 55:22; 1. Pietarin kirje 5:6, 7.)

Jumalan henki on auttajamme

11. Mainitse yksi tapa, jolla Jehova vastaa, kun ’pyydämme jatkuvasti’ häneltä apua.

¹¹ Jehova ei ole ainoastaan rukouksen Kuulija vaan myös rukouksiin Vastaaja (Psalmit 65:2). Daavid kirjoitti: ”Ahdinkoni päivänä tahdon huutaa sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle.” (Psalmit 86:7.) Siksi Jeesus rohkaisi opetuslapsiaan ’pyytämään jatkuvasti’ Jehovalta apua, koska ”Isä, joka on taivaassa, antaa pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä” (Luukas 11:9–13). Jumalan vaikuttava voima auttaa ja lohduttaa hänen kansaansa (Johannes 14:16).

12. Miten Jumalan henki voi auttaa meitä, kun ongelmat näyttävät ylivoimaisilta?

¹² Silloinkin kun kohtaamme koettelemuksia, Jumalan henki voi valaa meihin ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” (2. Korinttilaisille 4:7). Apostoli Paavali, joka kohtasi monia ahdistavia tilanteita, sanoi luottavaisesti: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen välityksellään, joka voimistaa minua.” (Filippiläisille 4:13.) Samoin monet oman aikamme kristityt ovat tunteneet hengellisten ja tunneperäisten voimiensa elpyvän vastauksena rukouksiinsa. Ahdistavat ongelmat eivät useinkaan näytä ylivoimaisilta, kun olemme saaneet Jumalan hengen avun. Tämän Jumalalta saatavan voiman ansiosta voimme Paavalin tavoin sanoa: ”Olemme ahtaalla joka suhteessa, mutta emme liikuntakyvyttömiksi ahdistettuja; olemme ymmällä, mutta emme tyystin umpikujassa; olemme vainottuja, mutta emme pulaan jätettyjä; olemme maahan syöstyjä, mutta emme tuhottuja.” (2. Korinttilaisille 4:8, 9.)

13, 14. a) Miten Jehova on osoittautunut linnoitukseksemme kirjoitetun Sanansa välityksellä? b) Miten Raamatun periaatteiden soveltaminen on auttanut sinua itseäsi?

¹³ Pyhän hengen avulla on myös tuotettu ja säilytetty hyödyksemme Jumalan kirjoitettu sana. Miten Jehova on Sanansa sivujen välityksellä osoittautunut linnoitukseksemme ahdingon aikoina? Ensinnäkin siten, että hän on antanut meille käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä (Sananlaskut 3:21–24). Raamattu valmentaa ajatteluamme ja parantaa järjenkykyjämme (Roomalaisille 12:1). Kun luemme ja tutkimme säännöllisesti Jumalan sanaa ja sovellamme sitä käytäntöön, havaintokykymme  voi valmentua ”erottamaan sekä oikean että väärän” (Heprealaisille 5:14). Olet saattanut omakohtaisesti kokea, miten Raamatun periaatteet ovat auttaneet sinua tekemään vaikeissa tilanteissa viisaita ratkaisuja. Raamattu antaa meille terävänäköisyyttä, joka voi auttaa meitä löytämään käytännöllisiä ratkaisuja ahdistaviin pulmiin (Sananlaskut 1:4).

¹⁴ Jumalan sana tarjoaa meille toisenkin voiman lähteen: pelastuksen toivon (Roomalaisille 15:4). Raamatussa kerrotaan, että pahuus ei jatku määrättömästi. Kaikki tiellemme tulevat ahdistukset ovat väliaikaisia (2. Korinttilaisille 4:16–18). Meillä on ”ikuisen elämän toivo – –, jonka Jumala, joka ei voi valehdella, lupasi ammoiset ajat sitten” (Titukselle 1:2). Jos iloitsemme tuossa toivossa ja muistamme aina sen valoisan tulevaisuuden, jonka Jehova lupaa, voimme kestää ahdistuksessa (Roomalaisille 12:12; 1. Tessalonikalaisille 1:3).

Seurakunta – osoitus Jumalan rakkaudesta

15. Miten kristityt voivat olla siunaukseksi toisilleen?

¹⁵ Vielä yksi Jehovan lahja, joka voi auttaa meitä ahdingon aikoina, on se toveruus, jota saamme kristillisessä seurakunnassa. Raamatussa sanotaan: ”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.” (Sananlaskut 17:17.) Jumalan sana kannustaa kaikkia seurakunnan jäseniä kunnioittamaan ja rakastamaan toisiaan (Roomalaisille 12:10). ”Älköön kukaan etsikö omaa etuaan, vaan jatkuvasti toisen etua”, kirjoitti apostoli Paavali (1. Korinttilaisille 10:24). Tällainen asenne auttaa meitä keskittämään huomiomme pikemminkin toisten tarpeisiin kuin omiin koettelemuksiimme. Tehdessämme jotain toisten hyväksi emme ainoastaan auta heitä vaan myös tunnemme onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, mikä tekee omien taakkojemme kantamisen siedettävämmäksi (Apostolien teot 20:35).

16. Miten jokainen kristitty voi rohkaista toisia?

¹⁶ Hengellisesti kypsillä miehillä ja naisilla on tärkeä osa toisten vahvistamisessa. Siksi he pyrkivät olemaan helposti lähestyttäviä ja käytettävissä (2. Korinttilaisille 6:11–13). Seurakunta hyötyy suuresti, kun kaikki varaavat aikaa nuorten kiittämiseen, uusien uskovien rakentamiseen ja masentuneiden rohkaisemiseen (Roomalaisille 15:7). Veljellinen rakkaus auttaa meitä myös karttamaan epäluuloisuutta toisiamme kohtaan. Meidän ei pitäisi kovin nopeasti päätellä, että henkilökohtaiset vaikeudet olisivat merkki hengellisestä heikkoudesta. Paavali kehottaa kristittyjä sopivasti: ”Puhukaa lohduttavasti masentuneille sieluille.” (1. Tessalonikalaisille 5:14.) Raamatussa osoitetaan, että jopa uskolliset kristityt kokevat ahdistusta (Apostolien teot 14:15).

17. Mitä mahdollisuuksia meillä on lujittaa kristillisen veljeyden sidettä?

 ¹⁷ Kristillisissä kokouksissa on erinomainen mahdollisuus lohduttaa ja rohkaista toisia (Heprealaisille 10:24, 25). Tämä rakkaudellinen vuorovaikutus ei rajoitu seurakunnan kokouksiin. Jumalan palvelijat tähyilevät mahdollisuuksia tervehenkiseen seuranpitoon myös vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. Kun syntyy ahdistavia tilanteita, autamme auliisti toisiamme, koska olemme jo solmineet toisiimme lujia ystävyyden siteitä. Apostoli Paavali toivoi, ettei ”ruumiissa olisi mitään jakaumaa, vaan että sen jäsenet pitäisivät samaa huolta toisistaan”. Hän jatkoi: ”Jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki toiset jäsenet kärsivät sen kanssa, tai jos jollekin jäsenelle annetaan kunniaa, niin kaikki toiset jäsenet iloitsevat sen kanssa.” (1. Korinttilaisille 12:25, 26.)

18. Mitä taipumusta meidän pitäisi vastustaa, kun olemme masentuneita?

¹⁸ Toisinaan saatamme tuntea olevamme liian masentuneita hakeutuaksemme toisten kristittyjen seuraan. Meidän pitäisi vastustaa tällaisia tunteita, jottemme riistäisi itseltämme sitä lohdutusta ja apua, jota toiset uskovat voivat tarjota. Raamatussa varoitetaan: ”Eristäytyvä etsii omaa itsekästä haluaan; hän puhkeaa kaikkea käytännöllistä viisautta vastaan.” (Sananlaskut 18:1.) Veljemme ja sisaremme ovat osoitus siitä, että Jumala välittää meistä. Jos otamme huomioon tuon rakkaudellisen järjestelyn, saamme huojennusta ahdingon aikoina.

Säilytä myönteinen asenne

19, 20. Miten Raamattu auttaa meitä torjumaan kielteisiä ajatuksia?

¹⁹ Kun olemme masentuneita ja alakuloisia, on helppo hautoa kielteisiä ajatuksia. Kohdatessaan vastoinkäymisiä jotkut saattavat esimerkiksi alkaa epäillä omaa hengellisyyttään ja päätellä, että heidän vaikeutensa ovat merkki Jumalan epäsuosiosta. Muista kuitenkin, että Jehova ei koettele ketään ”pahalla” (Jaakobin kirje 1:13). ”Ei hän sydämestään ole tuottanut ahdistusta ihmisten pojille eikä murehduta heitä”, sanotaan Raamatussa (Valituslaulut 3:33). Päinvastoin Jehova on hyvin pahoillaan, kun hänen palvelijansa kärsivät (Jesaja 63:8, 9; Sakarja 2:8).

²⁰ Jehova on ”hellän armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala” (2. Korinttilaisille 1:3). Hän huolehtii meistä ja korottaa meidät aikanaan (1. Pietarin kirje 5:6, 7). Kun pidämme mielessämme, että Jumala on kiintynyt meihin, voimme säilyttää myönteisen asenteen ja jopa iloita. Jaakob kirjoitti: ”Pitäkää sitä pelkkänä ilona, veljeni, kun joudutte monenlaisiin koettelemuksiin.” (Jaakobin kirje 1:2.) Miksi? Hän vastaa: ”Sillä hän saa hyväksytyksi tultuaan elämän kruunun, jonka Jehova on luvannut niille, jotka alati rakastavat häntä.” (Jaakobin kirje 1:12.)

21. Mitä Jumala takaa niille, jotka osoittautuvat hänelle uskollisiksi, vaikka kohtaammekin vaikeuksia?

²¹ Kuten Jeesus varoitti, meillä on maailmassa ahdistusta (Johannes 16:33). Raamattu kuitenkin lupaa, ettei ahdistus eikä hätä eikä vaino eikä nälkä eikä alastomuus eikä vaara erota meitä Jehovan rakkaudesta eikä hänen Poikansa rakkaudesta (Roomalaisille 8:35, 39). On todella lohdullista tietää, että mikä tahansa ahdistus on väliaikainen. Kaiken aikaa, samalla kun odotamme inhimillisen kärsimyksen loppua, rakkaudellinen Isämme Jehova valvoo meitä. Jos etsimme suojaa häneltä, hän osoittautuu ”korkeaksi turvapaikaksi jokaiselle muserretulle, korkeaksi turvapaikaksi ahdingon aikoina” (Psalmit 9:9).

Mitä opimme?

• Mitä kristittyjen on syytä odottaa tässä jumalattomassa maailmassa?

• Miten hartaat rukouksemme voivat vahvistaa meitä, kun kohtaamme koettelemuksia?

• Miten Jumalan henki auttaa meitä?

• Miten voimme auttaa toisiamme?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 18]

Meidän täytyy etsiä Jehovaa, ikään kuin juoksisimme vahvaan torniin

[Kuvat s. 20]

Hengellisesti kypsät ihmiset kiittävät ja rohkaisevat aina tilaisuuden tullen toisia