Mikä todella tekee meistä onnellisia

JEHOVA, ”onnellinen Jumala”, ja Jeesus Kristus, ”onnellinen ja ainoa Valtias”, tietävät paremmin kuin kukaan muu, mikä tekee meistä onnellisia (1. Timoteukselle 1:11; 6:15). Ei siksi ole yllätys, että onnellisuuden avain löytyy Jumalan sanasta, Raamatusta (Ilmestys 1:3; 22:7).

Jeesus kertoo kuuluisassa vuorisaarnassaan, mitä vaaditaan, jotta voisi olla onnellinen. Hän sanoo: ”onnellisia ovat ne”, 1) jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, 2) jotka surevat, 3) jotka ovat lempeämielisiä, 4) jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa, 5) jotka ovat armollisia, 6) jotka ovat puhdassydämisiä, 7) jotka ovat rauhantekijöitä, 8) joita vainotaan vanhurskauden tähden ja 9) joita häpäistään ja vainotaan hänen vuokseen. * (Matteus 5:3–11.)

Pitävätkö Jeesuksen sanat paikkansa?

Kukapa ei uskoisi, että lempeämielinen, armollinen ja rauhaa rakentava ihminen, jota ohjaa puhdas sydän, on onnellisempi kuin vihainen, riidanhaluinen ja armoton ihminen. Jotkin Jeesuksen sanat vaativat kuitenkin hieman selitystä.

Saatamme ihmetellä, miten ihmisiä, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa  tai jotka surevat, voidaan sanoa onnellisiksi. Tällaisilla ihmisillä on realistinen käsitys maailman tilasta. He ”huokailevat ja voihkivat kaikkia – – inhottavuuksia”, joita nykyään tehdään (Hesekiel 9:4). Se ei itsessään tee heistä onnellisia, mutta kun he saavat tietää, että Jumalan tarkoitus on tuoda maahan vanhurskaus ja sorretuille oikeus, heidän ilollaan ei ole rajaa (Jesaja 11:4).

Vanhurskaudenrakkaus saa ihmiset myös suremaan sitä, että he toimivat usein itse väärin. He ovat näin ollen tietoisia hengellisestä tarpeestaan. He ovat halukkaita etsimään Jumalalta ohjausta, koska he tajuavat, että vain hän voi auttaa ihmisiä voittamaan heikkoutensa (Sananlaskut 16:3, 9; 20:24).

Ihmiset, jotka surevat, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa ja jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, ymmärtävät, miten tärkeä hyvä suhde Luojaan on. Hyvät ihmissuhteet edistävät onnellisuutta, mutta vielä enemmän onnellisuuttamme lisää hyvä suhde Jumalaan. Vakavamielisiä ihmisiä, jotka rakastavat sitä, mikä on oikein, ja ovat halukkaita ottamaan vastaan ohjausta Jumalalta, voidaan tosiaankin sanoa onnellisiksi.

Voi kuitenkin olla vaikeaa uskoa, että joku, jota vainotaan ja häpäistään, voisi olla onnellinen, mutta sen täytyy olla totta, koska itse Jeesus sanoi niin. Miten hänen sanansa pitäisi ymmärtää?

Miten vainottu voi olla onnellinen?

Huomaa, että Jeesus ei sanonut, että häpäisy ja vaino sinänsä johtaisivat onnellisuuteen. Hän lupasi: ”Onnellisia ovat ne, joita on vainottu vanhurskauden tähden, – – kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä.” (Matteus 5:10, 11.) Häpäisyn kohteeksi joutuminen tuottaa iloa vain, jos se johtuu siitä, että ihminen on Jeesuksen seuraaja ja noudattaa hänen opettamiaan vanhurskaita periaatteita.

Varhaiskristittyjen kokemukset valaisevat tätä. Juutalaisten ylimmän tuomioistuimen sanhedrinin jäsenet ”kutsuivat apostolit luokseen, pieksivät heitä ja käskivät heidän lakata puhumasta Jeesuksen nimen perusteella ja päästivät heidät menemään”. Miten apostolit reagoivat? ”Nämä lähtivät siis sanhedrinin edestä iloiten siitä, että heidät oli katsottu arvollisiksi kärsimään häpäisyä hänen nimensä puolesta. Ja joka päivä temppelissä ja talosta taloon he jatkoivat herkeämättä opettamista ja hyvän uutisen julistamista Kristuksesta, Jeesuksesta.” (Apostolien teot 5:40–42; 13:50–52.)

Apostoli Pietari selvensi vielä lisää sitä, miten häväistys ja onnellisuus liittyvät toisiinsa. Hän kirjoitti: ”Jos teitä häväistään Kristuksen nimen vuoksi, niin olette onnellisia, koska kirkkauden henki, niin, Jumalan henki, lepää teidän päällänne.” (1. Pietarin kirje 4:14.) Kun kristitty kärsii oikein toimimisen vuoksi, niin vaikka se onkin epämiellyttävää, hän on onnellinen, koska hän tietää saavansa Jumalan pyhää henkeä. Miten Jumalan henki liittyy onnellisuuteen?

Lihan teot vai hengen hedelmä?

Jumalan pyhä henki lepää vain niiden yllä, jotka tottelevat Jumalaa hallitsijana (Apostolien teot 5:32). Jehova ei anna henkeään niille, jotka harjoittavat ”lihan tekoja”. Niitä ovat ”haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot, kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset”. (Galatalaisille 5:19–21.) ”Lihan teot” ovat kyllä nykymaailmassa hyvin yleisiä, mutta niitä harjoittavien onnellisuus ei ole aitoa eikä kestävää. Pikemminkin tällaiset teot  pilaavat hyvät suhteet sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin. Lisäksi Jumalan sanassa sanotaan, että ne, jotka ”harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa”.

Sitä vastoin Jumala antaa henkeään niille, jotka tuottavat ”hengen hedelmää”. Ominaisuudet, joista tämä hedelmä koostuu, ovat ”rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä”. (Galatalaisille 5:22, 23.) Kun heijastamme näitä ominaisuuksia, luomme edellytykset rauhaisille suhteille toisiin ja Jumalaan, mikä johtaa aitoon onnellisuuteen. (Ks. tekstiruutu.) Mikä vielä tärkeämpää, kun osoitamme rakkautta, huomaavaisuutta, hyvyyttä ja muita jumalisia ominaisuuksia, miellytämme Jehovaa ja meillä on onnellinen toivo saada ikuinen elämä hänen vanhurskaassa uudessa maailmassaan.

Onnellisuuden voi valita

Kun Saksassa asuvat Wolfgang ja Brigitte alkoivat vakavissaan tutkia Raamattua, he omistivat paljon sellaista, mitä ihmiset ajattelevat tarvitsevansa ollakseen onnellisia. He olivat nuoria ja terveitä. He käyttivät kalliita vaatteita, asuivat viehättävästi sisustetussa kodissa ja omistivat menestyvän yrityksen. Suuri osa heidän ajastaan kului siihen, että he hankkivat lisää aineellista, mutta se ei tuottanut heille aitoa onnellisuutta. Aikanaan Wolfgang ja Brigitte tekivät kuitenkin merkittävän ratkaisun. He alkoivat käyttää enemmän aikaa ja voimia hengellisten tavoitteiden hyväksi ja pyrkivät pääsemään lähemmäksi Jehovaa. Tämä valinta johti pian heidän asenteensa muuttumiseen, mikä vuorostaan sai heidät yksinkertaistamaan elämäänsä ja palvelemaan tienraivaajina eli kokoaikaisina Valtakunnan julistajina. Nykyään he toimivat vapaaehtoistyöntekijöinä Jehovan todistajien Saksan-haaratoimistossa. He myös opiskelevat erästä aasialaista kieltä voidakseen auttaa ulkomaalaisia oppimaan Jumalan sanan, Raamatun, totuuden.

Löysikö tämä pariskunta aidon onnellisuuden? Wolfgang kertoo: ”Siitä lähtien, kun aloimme panna enemmän painoa hengellisille asioille, olemme olleet onnellisempia ja tyytyväisempiä. Jehovan palveleminen  koko sydämestämme on myös lujittanut avioliittoamme. Meillä oli jo aiemminkin onnellinen avioliitto, mutta meillä oli velvollisuuksia ja kiinnostuksen kohteita, jotka vetivät meitä eri suuntiin. Nyt pyrimme yhdessä samaan päämäärään.”

Mikä tekee meistä onnellisia?

Lyhyesti sanottuna meistä tekee onnellisia se, että kartamme ”lihan tekoja” ja tuotamme Jumalan ”hengen hedelmää”. Ollaksemme onnellisia meidän täytyy kaivata läheistä suhdetta Jumalaan. Ihminen, joka pyrkii luomaan tällaisen suhteen, sopii Jeesuksen kuvaukseen onnellisesta ihmisestä.

Älä siksi erehdy luulemaan, että onni on sinun saavuttamattomissasi. Voi tietenkin olla, että tällä hetkellä terveytesi ei ole hyvä tai avioliitossasi on ongelmia. Kenties vanhemmuuden ilot ovat jääneet sinulta kokematta tai yrität kovasti luoda menestyksekästä uraa. Ehkä lompakkosi ei ole yhtä paksu kuin ennen. Älä kuitenkaan vaivu epätoivoon! Jumalan valtakunta ratkaisee nämä ja lukemattomat muut ongelmat. Jehova Jumala täyttää pian lupauksensa, josta psalmista kirjoitti seuraavasti: ”Sinun kuninkuutesi on kaikkien aikojen hämärään asti ulottuva kuninkuus – –. Sinä avaat kätesi ja tyydytät kaikkien elollisten halun.” (Psalmit 145:13, 16.) Kuten miljoonat Jehovan palvelijat ympäri maailman voivat todistaa, tämän vakuuttavan Jehovan lupauksen mielessä pitäminen lisää nykyistä onnellisuuttasi suuresti. (Ilmestys 21:3.)

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Onnellisuutta edistäviä tekijöitä

Rakkaus herättää toisissa vastarakkautta.

Ilo antaa voimia vaikeuksien keskellä.

Rauha auttaa välttämään ristiriitoja ihmissuhteissa.

Pitkämielisyys auttaa pysymään onnellisena koettelemuksissakin.

Huomaavaisuus vetää toisia puoleesi.

Hyvyys saa toiset auttamaan sinua, kun tarvitset apua.

Usko saa luottamaan Jumalan rakkaudelliseen ohjaukseen.

Lempeys tuo tyynen mielen ja levollisen olon.

Itsehillintä vähentää virheitä.

[Kuvat s. 7]

Ollaksemme onnellisia meidän täytyy tyydyttää hengelliset tarpeemme