Hyötyä hengellisistä arvoista

”Hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa eikä varallisuutta rakastava tuloja.” (Saarnaaja 5:10)

YLITÖIDEN tekeminen voi johtaa stressiin, ja stressi voi aiheuttaa terveysongelmia, jotka johtavat joskus kuolemaan. Monissa maissa perheitä hajoaa avioerojen vuoksi. Aivan liian usein tällaisten murhenäytelmien taustalla on liiallinen keskittyminen aineellisiin tavoitteisiin. Omaisuuden hankkimiseen uppoutunut ihminen ei ehkä nautikaan siitä, mitä hänellä on, vaan haluaa aina vain enemmän seurauksista välittämättä. Eräässä itsensä kehittämistä käsittelevässä kirjassa todetaan: ”Virtasten tasalla pysytteleminen on kansallista hupia, vaikka herra Virtanen olisikin työnarkomaani, joka on 43-vuotiaana sydänkohtauksen partaalla.”

Kun mikään ei tunnu riittävän, ihminen menettää senkin ilon, jota hän voisi tuntea, jos tyytyisi vähempään. Eräs voimakas tekijä, joka käyttää usein hyväkseen tähän liittyviä inhimillisiä heikkouksiamme, on mainonta. Televisio-ohjelmat ovat täynnä mainoksia, jotka yllyttävät meitä ostamaan sellaista, mitä  emme todennäköisesti tarvitse ja mihin meillä ei ehkä olisi edes varaa. Kaikesta tästä voi koitua paljon vahinkoa.

Halujemme pidäkkeetön tyydyttäminen voi vaikuttaa huomaamattomasti mutta tuhoisasti niin terveyteemme kuin moraaliimmekin. Esimerkiksi viisas kuningas Salomo sanoi: ”Tyyni sydän on lihallisen elimistön elämä.” (Sananlaskut 14:30.) Toisaalta liiallinen rasitus, huoli ja aineellisen omaisuuden keräämisestä johtuvat paineet voivat riistää meiltä terveytemme ja onnellisuutemme. Jos aineelliset tavoitteet hallitsevat elämää, myös ihmissuhteet kärsivät, ja kun ihmisen perhe-elämä ja sosiaalinen kanssakäyminen näivettyvät, samalla huononee koko elämänlaatu.

Hengellisten arvojen ylivertaisuus

”Älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan”, apostoli Paavali kehotti satoja vuosia sitten (Roomalaisille 12:2). Maailma on mieltynyt niihin, jotka mukautuvat sen arvoihin (Johannes 15:19). Vallitseva taipumus on tyydyttää näkö-, tunto-, maku-, haju- ja kuuloaistia – toisin sanoen noudattaa materialistista elämäntapaa. Painotus on ”silmien halulla”, mikä saa ihmiset tavoittelemaan aina vain enemmän varallisuutta. (1. Johanneksen kirje 2:15–17.)

On kuitenkin olemassa arvoja, jotka jättävät rahan, huomattavan aseman ja omaisuuden varjoonsa. Satoja vuosia sitten kuningas Salomo keräsi kaikkea, mitä maailmalla oli tarjottavanaan. Hän rakensi taloja, ja hänellä oli puutarhoja, hedelmätarhoja, karjaa, palvelijoita, mies- ja naislaulajia sekä paljon kultaa ja hopeaa. Salomo kartutti omaisuuttaan paljon yli sen, mitä kenelläkään hänen edeltäjistään oli ollut. Hän ei ollut vain rikas, vaan upporikas. Hänellä oli käytännöllisesti katsoen kaikkea, mitä haluta saattaa. Mutta kun hän katseli saavutuksiaan, hän sanoi: ”Kaikki oli turhuutta ja tuulen tavoittelua.” (Saarnaaja 2:1–11.)

Saamansa ylivertaisen viisauden ansiosta Salomo tiesi, että ihminen saa suurempaa tyydytystä hengellisten arvojen vaalimisesta. Hän kirjoitti: ”Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:13.)

Jumalan sanan, Raamatun, sivuilta voi löytää aarteen, joka on kultaa ja hopeaakin arvokkaampi (Sananlaskut 16:16). Raamattu sisältää jalokivien kaltaisia syvällisiä totuuksia, jotka vain odottavat löytäjäänsä. Etsimmekö niitä? (Sananlaskut 2:1–6.) Luojamme, oikeiden arvojen Lähde, kannustaa meitä tekemään niin, ja hän auttaa meitä siinä. Miten?

Jehova paljastaa arvokkaita totuuksia Sanansa,  henkensä ja järjestönsä välityksellä (Psalmit 1:1–3; Jesaja 48:17, 18; Matteus 24:45–47; 1. Korinttilaisille 2:10). Kun perehdymme näihin mittaamattoman arvokkaisiin harvinaisiin jalokiviin, voimme valita viisaasti parhaan ja antoisimman elämäntavan. Se ei ole vaikeaa, sillä Jehova, meidän Luojamme, tietää, mitä tarvitsemme ollaksemme aidosti onnellisia.

Raamattu edistää kaikkein ylevimpiä arvoja

Raamatussa olevat viisaat neuvot ovat paitsi käytännöllisiä myös ylivertaisia. Sen puoltamat moraalinormit ovat vailla vertaansa. Aika on näyttänyt, että sen neuvot ovat aina hyödyllisiä. Raamattu neuvoo meitä muun muassa työskentelemään ahkerasti, olemaan rehellisiä, käyttämään rahaa viisaasti ja karttamaan laiskuutta (Sananlaskut 6:6–8; 20:23; 31:16).

Sopusoinnussa tämän kanssa Jeesus sanoi: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste syövät ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste syö ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.” (Matteus 6:19, 20.)

Tämä neuvo on nykyään yhtä ajankohtainen kuin 2000 vuotta sitten. Sen sijaan, että uppoutuisimme aineellisen omaisuuden keräämiseen, voimme hyötyä paremman elämäntavan noudattamisesta jo nyt. Ratkaisu on kerätä hengellisiä aarteita, jotka johtavat aidosti onnelliseen ja tyydytystä tuottavaan elämään. Miten niitä voi kerätä? Lukemalla Jumalan sanaa, Raamattua, ja soveltamalla sen opetuksia käytäntöön.

Hengelliset arvot hyödyttävät

Kun sovellamme Raamatun periaatteita oikein, ne hyödyttävät meitä fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti. Aivan niin kuin maata ympäröivä otsonikerros suojaa meitä vahingollisilta auringonsäteiltä, terveet moraalinormit suojelevat meitä materialismin vahingollisilta vaikutuksilta paljastamalla sen vaarat. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:9, 10.)

Rikkauksien rakastaminen houkuttelee ihmisiä tavoittelemaan varallisuutta, huomattavaa asemaa ja valtaa. Hyvin usein näiden saamiseksi käytetään epärehellisiä keinoja. Aineellisen tavoittelu voi riistää ihmiseltä ajan, voimat ja kyvyt ja viedä jopa yöunet (Saarnaaja 5:12). Se jarruttaa kiistatta hengellistä edistymistä. Suurin ihminen, joka koskaan on elänyt, Jeesus Kristus, osoitti selvästi paremman elämäntavan: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matteus 5:3.) Hän tiesi, että hengelliset rikkaudet johtavat pysyvään hyötyyn ja että ne ovat suunnattoman paljon tärkeämpiä kuin katoava aineellinen varallisuus (Luukas 12:13–31).

 Kannattaako se todella?

”Vanhempani yrittivät kovasti saada minut vakuuttuneeksi siitä, että hengelliset arvot ovat epäkäytännöllisiä”, muistelee Greg. ”Pyrkimällä hengellisiin tavoitteisiin olen kuitenkin saanut syvän mielenrauhan, koska minulla ei ole elintasokilpailun aiheuttamaa stressiä.”

Hengelliset arvot edistävät myös hyviä ihmissuhteita. Tosi ystävät pitävät sinusta sen vuoksi, millainen olet, eivätkä siksi, mitä omistat. Raamattu suosittelee: ”Hae viisaiden seuraa, niin viisastut.” (Sananlaskut 13:20, vuoden 1992 kirkkoraamattu.) Myöskään onnellista perhettä ei rakenneta aineellisella omaisuudella vaan viisaudella ja rakkaudella (Efesolaisille 5:22–6:4).

Meillä ei ole arvoja syntyessämme, vaan meidän täytyy omaksua ne joko ympärillämme olevilta ihmisiltä tai jostakin korkeammasta lähteestä. Siksi Raamattuun perustuva opetus voi muuttaa koko näkemyksemme aineellisesta omaisuudesta. ”Tajusin, että minun piti arvioida arvojani uudelleen, ja opin tyytymään välttämättömyyksiin”, sanoo aiemmin pankkialalla toiminut Don.

Tavoittele pysyviä hengellisiä rikkauksia

Hengelliset arvot korostavat pitkän aikavälin hyötyä, eivät nopeasti saatavaa tyydytystä. Paavali kirjoitti: ”Näkyväiset [aineelliset seikat] ovat väliaikaisia, mutta näkymättömät [hengelliset asiat] ovat ikuisia.” (2. Korinttilaisille 4:18.) Aineellisen tavoittelu voi kyllä tyydyttää hetkelliset halut, mutta ahneudella ei ole tulevaisuutta. Hengelliset arvot ovat ikuisia. (Sananlaskut 11:4; 1. Korinttilaisille 6:9, 10.)

Raamattu tuomitsee nykymaailmalle ominaisen materialistisen elämäntavan. Se opettaa,  että voimme hillitä itsekkäitä halujamme pitämällä silmämme yksinkertaisena, kohdistettuna tärkeämpiin asioihin eli hengellisiin rikkauksiin (Filippiläisille 1:10). Se paljastaa, mitä ahneus todella on: itsensä palvomista. Kun sovellamme käytäntöön, mitä opimme Jumalan sanasta, olemme onnellisempia. Ajatuksemme kääntyvät saamisesta antamiseen. Tämä on totisesti voimakas kannustin korvata nautinnonhaluisuus hengellisillä arvoilla.

On myönnettävä, että raha voi suojella meitä jossain määrin (Saarnaaja 7:12). Raamatussa kuitenkin todetaan realistisesti: ”Kun kiinnität katseesi rikkauteen, se on jo poissa: se on saanut siivet ja lentänyt taivaalle kuin kotka.” (Sananlaskut 23:5, KR-92.) Ihmiset ovat uhranneet materialismin alttarille terveytensä, perheensä ja jopa hyvän omantunnon – tuhoisin seurauksin. Toisaalta hengellisyys tyydyttää kaikkein tärkeimmät tarpeemme: tarpeen olla rakastettu, tarpeen ymmärtää elämämme tarkoitus ja tarpeen palvoa rakkaudellista Jumalaa, Jehovaa. Se avaa meille myös mahdollisuuden elää ikuisesti täydellisinä ihmisinä maan päällä paratiisissa, mikä on Jumalan meille tarjoama toivo.

Pian ihmiskunnan unelma hyvinvoinnista toteutuu täysin Jumalan uudessa maailmassa (Psalmit 145:16). Koko maa on oleva ”täynnä Jehovan tuntemusta” (Jesaja 11:9). Hengelliset arvot kukoistavat. Materialismi ja sen jättämät arvet poistetaan tyystin. (2. Pietarin kirje 3:13.) Silloin ne asiat, jotka todella tekevät elämästä elämisen arvoista – täydellinen terveys, antoisa työ, tervehenkinen rentoutuminen, perheenjäsenten lämpimät suhteet ja pysyvä ystävyys Jumalan kanssa – tuovat ihmisille aitoa onnellisuutta ikuisesti.

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Käytä rahaa viisaasti!

Mieti mitä tarvitset. Jeesus opetti meitä rukoilemaan: ”Anna meille leipämme täksi päiväksi päivän tarpeen mukaan.” (Luukas 11:3.) Älä anna tämän päivän halujen muuttua huomisen tarpeiksi. Muista, että elämäsi ei johdu siitä, mitä omistat (Luukas 12:16–21).

Tee budjetti. Älä anna periksi halulle tehdä heräteostoksia. Raamatussa sanotaan: ”Ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi, mutta jokainen hätäilijä kulkee varmasti kohti puutetta.” (Sananlaskut 21:5.) Jeesus neuvoi kuulijoitaan laskemaan kustannukset ennen mihinkään rahaa vievään hankkeeseen ryhtymistä (Luukas 14:28–30).

Vältä tarpeetonta velkaa. Jos suinkin mahdollista, säästä rahat etukäteen ostoksia varten sen sijaan, että ostaisit luotolla. Sananlasku esittää asian näin: ”Lainanottaja on lainanantajan palvelija.” (Sananlaskut 22:7.) Kun harjoitat itsehillintää, pysyt budjetissa ja olet suunnitelmallinen, voit onnistua tekemään suuriakin ostoksia.

Vältä haaskaamista. Pidä hyvää huolta siitä, mitä jo omistat, niin se kestää kauemmin. Siten myös pois heitettävää on vähemmän. Jeesus kiinnitti omassa elämässään sopivasti huomiota säästäväisyyteen (Johannes 6:10–13).

Pane asiat tärkeysjärjestykseen. Viisas ihminen ”[ostaa] sopivan ajan” voidakseen pyrkiä tärkeimpiin tavoitteisiin (Efesolaisille 5:15, 16).

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Kokemusta parempi opettaja

Voimme oppia hyvistä ja huonoista kokemuksistamme monia arvokkaita asioita, mutta onko totta, että kokemus on paras opettaja, kuten sanonta kuuluu? Ei, sillä on olemassa parempikin opetuksen lähde. Psalmista mainitsi sen rukouksessaan: ”Sinun sanasi on minun jalkani lamppu ja valo minun tielleni.” (Psalmit 119:105.)

Miksi on paljon parempi ottaa opikseen Jumalan opetuksesta kuin omasta kokemuksesta? Ensinnäkin oppiminen vain yrityksen ja erehdyksen kautta saattaa käydä kalliiksi ja olla tuskallista. Lisäksi se on tarpeetonta. ”Oi kunpa vain todella kiinnittäisit huomiota minun käskyihini!” Jumala sanoi muinaiselle Israelille. ”Silloin rauhastasi tulisi niin kuin virta ja vanhurskaudestasi kuin meren aallot.” (Jesaja 48:18.)

Jumalan sana on ylivertainen opetuksen lähde muun muassa siksi, että se sisältää vanhimman ja tarkimman kertomuksen ihmisten kokemuksista. Olet luultavasti samaa mieltä siitä, että on parempi oppia kivuttomasti toisten onnistumisista ja epäonnistumisista kuin toistaa heidän virheensä. (1. Korinttilaisille 10:6–11.) Vielä merkittävämpää on se, että Jumala antaa meille Raamatussa erinomaisia lakeja ja ohjaavia periaatteita, jotka ovat luotettavuudessaan vailla vertaansa. ”Jehovan laki on täydellinen – –. Jehovan muistutus on luotettava, se tekee kokemattomasta viisaan.” (Psalmit 19:7.) Rakkaudellisen Luojamme viisaudesta oppiminen on varmasti kaikkein paras keino oppia.

[Kuvat s. 4]

Maailma haluaa meidän omaksuvan materialistisen elämäntavan

[Kuva s. 5]

Raamatun sivuilta voi löytää aarteen, joka on kultaa ja hopeaakin arvokkaampi