”Kulje maata pitkin ja poikin”
”Kulje maata pitkin ja poikin”
”Kulje maata pitkin ja poikin.” (1. MOOSEKSEN KIRJA 13:17)
1. Minkä kiinnostavan kehotuksen Jumala antoi Abrahamille?
NAUTITKO matkustelusta maaseudulla ja lähdetkö esimerkiksi viikonloppuisin ajelemaan autolla pitkin maanteitä? Toiset mieluummin pyöräilevät saadakseen liikuntaa ja voidakseen katsella maisemia verkkaisempaan tahtiin. Jotkut taas pitävät parhaana liikkua jalkapatikassa ja näin perehtyä alueeseen kaikessa rauhassa. Tällaiset matkat eivät yleensä kestä kovin kauan. Mutta ajattelehan, miltä Abrahamista mahtoi tuntua, kun Jumala oli sanonut hänelle: ”Nouse, kulje maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä annan sen.” (1. Mooseksen kirja 13:17.)
2. Mihin Abraham meni lähdettyään Egyptistä?
2 Pohditaanpa tilannetta, jossa nämä sanat esitettiin. Abraham oli ollut yhdessä vaimonsa ja perhekuntansa kanssa jonkin aikaa Egyptissä. Sitten 1. Mooseksen kirjan 13. luku kertoo, että he lähtivät Egyptistä ja menivät katraineen ”Negeviin”. Seuraavaksi Abraham ”vaelsi leiripaikasta toiseen, Negevistä aina Beteliin asti”. Kun Abrahamin karjapaimenten ja hänen veljenpoikansa Lootin karjapaimenten välille syntyi kahnausta ja kävi selväksi, että näiden kahden joukon piti etsiä omat laidunmaansa, Abraham antoi jalomielisesti Lootin valita ensin. Loot valitsi ”Jordanin alanteen”, vehmaan laakson, joka oli ”niin kuin Jehovan puutarha”, ja asettui aikanaan Sodomaan. Jumala sanoi Abrahamille: ”Nostahan silmäsi ja katso paikasta, jossa olet, pohjoiseen ja etelään ja itään ja länteen.” Abraham saattoi todennäköisesti jostakin Betelin lähellä olevalta korkealta paikalta nähdä maan muita osia. Mutta ei siinä kaikki. Jumala kehotti häntä kulkemaan eri puolilla maata ja perehtymään sen luontoon ja pinnanmuotoihin.
3. Miksi voisi olla vaikeaa kuvitella mielessään Abrahamin matkoja?
3 Emme tiedä, missä määrin Abraham noudatti tätä kehotusta ennen tuloaan Hebroniin, mutta hän tunsi varmasti Luvatun maan paremmin kuin useimmat meistä. Ajatellaanpa tässä kertomuksessa mainittuja paikkoja: Negev, Betel, Jordanin alanne, Sodoma ja Hebron. Tuntuuko vaikealta muodostaa mielikuvaa siitä, missä nuo alueet sijaitsivat? Monillakaan Jehovan kansaan kuuluvista ei ole selvää käsitystä Raamatussa mainituista paikoista, koska he eivät ole käyneet niissä eivätkä ole kulkeneet pitkin ja poikin Luvattua maata. Meillä on kuitenkin hyvä syy haluta saada tietoa Raamatussa mainituista paikoista. Mikä se on?
4, 5. a) Miten Sananlaskujen 18:15 liittyy Raamatun maita koskevaan tietoon ja ymmärrykseen? b) Mitä Sefanjan 2. luku havainnollistaa?
4 Jumalan sanassa todetaan: ”Ymmärtäväisen sydän hankkii tietoa, ja viisaiden korva etsii tietoa.” (Sananlaskut 18:15.) Tietoa voidaan omaksua moneltakin alalta, mutta ensisijaisen tärkeää on Jehova Jumalaa ja hänen toimintaansa koskeva täsmällinen tieto. Saamme sitä ennen kaikkea lukemalla Raamattua (2. Timoteukselle 3:16). Meidän täytyy kuitenkin myös ymmärtää lukemamme. Ymmärrys on kykyä nähdä syvälle asiaan, huomata tai tajuta sen osien väliset yhteydet ja kokonaisuus. Sitä tarvitaan, kun on kyse Raamatussa mainituista paikoista. Esimerkiksi useimmat meistä tietävät, missä Egypti on, mutta mitä meille kertoo se, että Abraham meni Egyptistä ”Negeviin” ja myöhemmin Beteliin ja Hebroniin? Osaisitko sanoa, miten nämä paikat sijoittuvat toisiinsa nähden?
5 Tai olet ehkä noudattanut raamatunlukuohjelmaa, johon on sisältynyt Sefanjan 2. luku. Siinä mainitaan kaupunkien, kansojen ja maiden nimiä. Pelkästään tuossa yhdessä luvussa mainitaan Gaza, Askelon, Asdod, Ekron, Sodoma ja Ninive sekä Kanaan, Moab, Ammon ja Assyria. Miten hyvin onnistuit näkemään mielessäsi nämä paikat, joissa asui todellisia ihmisiä, ihmisiä, jotka olivat mukana täyttämässä Jumalan profetiaa?
6. Miksi jotkut ovat oppineet arvostamaan Raamatun maiden karttoja? (Ks. tekstiruutu.)
6 Monet Jumalan sanan tutkijat ovat huomanneet, että Raamatun maiden kartoista on paljon hyötyä. He eivät tutki karttoja vain siksi, että ne viehättävät heitä, vaan koska he tajuavat voivansa niiden avulla saada enemmän tietoa Jumalan sanasta. Lisäksi kartat voivat auttaa heitä ymmärtämään paremmin, miten heidän jo tietämänsä asiat liittyvät muihin seikkoihin. Seuraavat esimerkit epäilemättä syventävät sinunkin arvostustasi Jehovaa kohtaan. Voit myös ymmärtää paremmin hänen Sanansa kertomuksia. (Ks. tekstiruutu s. 14.)
Etäisyyksillä on merkitystä
7, 8. a) Mitä hämmästyttävää Simson teki Gazassa? b) Minkä tietäminen lisää Simsonin uroteon merkittävyyttä? c) Miten Simsonia koskevan kertomuksen tietämisestä ja ymmärtämisestä on meille hyötyä?
7 Tuomarien 16:2:ssa kerrotaan, että tuomari Simson oli Gazassa. Gazasta on puhuttu usein uutisraporteissa, joten sinulla on ehkä jonkinlainen käsitys siitä, missä Simson oli: filistealaisalueella lähellä Välimeren rannikkoa. [gl 11] Kiinnitä nyt huomiota Tuomarien 16:3:een: ”Simson makasi – – keskiyöhön saakka ja nousi sitten keskiyöllä ja tarttui kaupungin portin oviin sekä molempiin sivupylväisiin ja veti ne salpoineen irti ja asetti ne hartioilleen ja kantoi ne sen vuoren laelle, joka on Hebronin edustalla.”
8 Gazan kaltaisessa linnoituskaupungissa portit ja portinpylväät olivat varmasti suuria ja painavia. Kuvittele, millaista oli kantaa niitä! Simson kantoi niitä, mutta mihin, ja millaisesta matkasta oli kyse? Gaza on rannikolla suunnilleen merenpinnan tasolla. [gl 15] Hebron sijaitsee kuitenkin idässä noin 900 metrin korkeudessa – sinne oli aikamoinen kiipeäminen! Emme tiedä tarkkaan, missä on ”se vuori – –, joka on Hebronin edustalla”, mutta Hebroniin on Gazasta 60 kilometrin matka ylämäkeä! Eikö etäisyyden tietäminen saakin Simsonin uroteon kasvamaan uusiin mittoihin? On myös muistettava, miten Simson pystyi tällaisiin urotekoihin: ”Jehovan henki alkoi vaikuttaa hänessä.” (Tuomarit 14:6, 19; 15:14.) Me nykyään elävät kristityt emme odota, että Jumalan henki antaisi meille poikkeuksellisia lihasvoimia. Silti sama voimakas henki voi auttaa meitä ymmärtämään syvällisiä hengellisiä asioita ja tulemaan väkeviksi sisäisesti (1. Korinttilaisille 2:10–16; 13:8; Efesolaisille 3:16; Kolossalaisille 1:9, 10). Simsonia koskevan kertomuksen ymmärtäminen lujittaa uskoamme siihen, että Jumalan henki voi auttaa meitä.
9, 10. a) Mitä sisältyi Gideonin voittoon midianilaisista? b) Miten kertomukseen liittyvien maantieteellisten seikkojen tietäminen antaa sille enemmän merkitystä?
9 Toinen kertomus, jonka yhteydessä korostuu etäisyyksien merkitys, on Gideonin voitto midianilaisista. Useimmat raamatunlukijat tietävät, että tuomari Gideon ja hänen 300 miestään kukistivat 135000 maahantunkeutujan joukon, joka koostui muun muassa midianilaisista ja amalekilaisista ja joka oli leiriytynyt Jisreelin tasangolle lähelle Moren kukkulaa. [gl 18] Gideonin miehet puhalsivat torviin, murskasivat ruukut paljastaakseen soihtunsa ja huusivat: ”Jehovan miekka ja Gideonin!” Viholliset joutuivat niin suuren hämmennyksen ja pelon valtaan, että he alkoivat iskeä maahan toisiaan. (Tuomarit 6:33; 7:1–22.) Siinäkö kaikki – nopea yhteenotto yön pimeydessä? Tuomarien luvuista 7 ja 8 ilmenee, että Gideon jatkoi hyökkäystä. Joitakin monista mainituista paikoista ei voida yhdistää nykyään tunnettuihin paikkoihin, joten niitä ei ehkä esiinny Raamatun kartoissa. Kyllin monia paikkoja voidaan kuitenkin tunnistaa, niin että pystymme seuraamaan Gideonin reittiä.
10 Gideon ajoi takaa liittoutuneiden joukkojen jäännöstä Bet-Sittaan ja edelleen etelään Abel-Meholaan, lähelle Jordania (Tuomarit 7:22–25). Raamatussa kerrotaan: ”Gideon tuli Jordanille ja ylitti sen, hän ja ne kolmesataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan; he olivat väsyneitä mutta jatkoivat takaa-ajoa.” Joen toisella puolella israelilaiset ajoivat takaa vihollisia kohti etelää Sukkotiin ja Penueliin, lähelle Jabbokia, ja sitten ylös kukkuloille Jogbehaan (lähelle Jordaniassa sijaitsevaa nykyistä Ammania). Hän seurasi vihollisen kannoilla noin 80 kilometriä ja taisteli sitä vastaan. Gideon otti vangiksi ja surmasi kaksi midianilaiskuningasta ja palasi sitten kaupunkiinsa Ofraan, lähelle paikkaa, jossa taistelu oli alkanut. (Tuomarit 8:4–12, 21–27.) Gideonin urotyö ei selvästikään jäänyt vain muutamia minuutteja kestävään torvenpuhallukseen, soihtujen heilutukseen ja huutamiseen. Miten paljon enemmän merkitystä onkaan nyt näillä uskon miehistä esitetyillä sanoilla: ”Minulta loppuu aika, jos kerron edelleen Gideonista – – [ja toisista, jotka] voimistuivat heikkouden tilasta, tulivat urhoollisiksi sodassa.” (Heprealaisille 11:32–34.) Kristitytkin voivat väsyä fyysisesti, mutta eikö ole tärkeää, että jatkamme edelleen Jumalan tahdon tekemistä? (2. Korinttilaisille 4:1, 16; Galatalaisille 6:9.)
Ihmisten tapa ajatella ja suhtautua
11. Millaisia matkoja israelilaiset tekivät ennen saapumistaan Kadesiin ja sen jälkeen?
11 Raamatun karttojen avulla voi löytää paikkoja, mutta voisivatko kartat auttaa ymmärtämään ihmisten ajattelua? Pohditaanpa esimerkiksi sitä, miten israelilaiset vaelsivat Siinainvuorelta kohti Luvattua maata. Pysähdeltyään joihinkin paikkoihin matkan varrella he saapuivat lopulta Kadesiin (eli Kades-Barneaan). [gl 9] 5. Mooseksen kirjan 1:2:n mukaan tämän 270 kilometrin matkan taittoi 11 päivässä. Sieltä Mooses lähetti Luvattuun maahan 12 vakoojaa. (4. Mooseksen kirja 10:12, 33; 11:34, 35; 12:16; 13:1–3, 25, 26.) Vakoojat menivät pohjoiseen läpi Negevin, kulkivat todennäköisesti ohi Beerseban ja sitten Hebronin ja kävivät Luvatun maan pohjoisrajoilla saakka (4. Mooseksen kirja 13:21–24). Koska israelilaiset kuuntelivat niitä kymmentä vakoojaa, jotka toivat kielteisen raportin, he joutuivat vaeltamaan erämaassa 40 vuotta (4. Mooseksen kirja 14:1–34). Mitä tämä paljastaa siitä, oliko heillä uskoa ja olivatko he valmiita luottamaan Jehovaan? (5. Mooseksen kirja 1:19–33; Psalmit 78:22, 32–43; Juudaan kirje 5.)
12. Mitä voimme päätellä israelilaisten uskosta, ja miksi tässä on ajattelemisen aihetta meille?
12 Mietihän tätä maantieteelliseltä kannalta. Jos israelilaisilla olisi ollut uskoa ja he olisivat noudattaneet Joosuan ja Kalebin neuvoa, olisivatko he joutuneet kulkemaan vielä pitkään päästäkseen Luvattuun maahan? Kades oli vajaan 20 kilometrin päässä Beer-Lahai-Roista, jossa Iisak ja Rebekka olivat asuneet. [gl 7] Se oli noin 90 kilometrin päässä Beersebasta, joka sijaitsi Luvatun maan etelärajalla. (1. Mooseksen kirja 24:62; 25:11; 2. Samuelin kirja 3:10.) Matkattuaan Egyptistä Siinainvuorelle ja sitten 270 kilometriä Kadesiin he olivat ikään kuin Luvatun maan kynnyksellä. Me puolestamme olemme luvatun maallisen paratiisin kynnyksellä. Mitä voimme oppia israelilaisista? Apostoli Paavali liitti heidän tapaukseensa neuvon: ”Tehkäämme sen tähden kaikkemme päästäksemme siihen lepoon, jottei kukaan lankeaisi noudattamaan samaa tottelemattomuuden mallia.” (Heprealaisille 3:16–4:11.)
13, 14. a) Millaisessa tilanteessa gibeonilaiset ryhtyivät päättäväisiin toimiin? b) Mistä gibeonilaisten asenne paljastuu, ja mitä meidän pitäisi tästä oppia?
13 Raamatun kertomus gibeonilaisista heijastaa aivan erilaista asennetta: uskoa siihen, että Jumala toteuttaa tahtonsa. Kun Joosua oli johdattanut israelilaiset Jordanin poikki maahan, jonka Jumala oli luvannut Abrahamin suvulle, koitti aika häätää pois kanaanilaiset (5. Mooseksen kirja 7:1–3). Gibeonilaiset kuuluivat heihin. Israelilaiset kukistivat Jerikon ja Ain ja olivat leiriytyneet lähelle Gilgalia. Koska gibeonilaiset eivät halunneet kuolla kirottuina kanaanilaisina, he lähettivät edustajia Joosuan luo Gilgaliin. Saadakseen solmittua rauhan heprealaisten kanssa he teeskentelivät tulleensa kanaanilaisalueen ulkopuolelta.
14 Nuo edustajat sanoivat: ”Palvelijasi ovat tulleet hyvin kaukaisesta maasta Jehovan, sinun Jumalasi, nimen takia.” (Joosua 9:3–9.) Heidän kuluneet vaatteensa ja kuivuneet eväänsä näyttivät puhuvan sen puolesta, että he olivat tulleet kaukaa, mutta todellisuudessa Gibeon sijaitsi noin 30 kilometrin päässä Gilgalista. [gl 19] Hyvässä uskossa Joosua ja hänen joukkonsa johtomiehet solmivat rauhan Gibeonin ja sen lähikaupunkien kanssa. Olivatko gibeonilaiset keksineet juonensa vain välttääkseen teloituksen? Syy oli aivan toinen: he halusivat päästä Israelin Jumalan suosioon. Jehova hyväksyi sen, että gibeonilaisista tuli ”kansankokouksen ja Jehovan alttarin puunkerääjiä ja vedennoutajia” eli he toimittivat polttopuut uhrialttaria varten. (Joosua 9:11–27.) Gibeonilaiset ilmaisivat jatkuvasti halua ahertaa vaatimattomissa tehtävissä Jehovan palvonnan hyväksi. Todennäköisesti jotkut heistä olivat niiden netinien joukossa, jotka palasivat Babylonista ja palvelivat jälleenrakennetussa temppelissä (Esra 2:1, 2, 43–54; 8:20). Me voimme jäljitellä heidän asennettaan pyrkimällä säilyttämään rauhan Jumalan kanssa ja hoitamalla auliisti myös vaatimattomia tehtäviä hänen palveluksessaan.
Uhrautuvaisia sananpalvelijoita
15. Miksi Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin liittyvän maantieteen pitäisi kiinnostaa meitä?
15 Raamatun maiden maantiede luo lisävaloa myös siihen, mitä kerrotaan esimerkiksi Jeesuksen ja apostoli Paavalin matkoista ja sananpalveluksesta (Markus 1:38; 7:24, 31; 10:1; Luukas 8:1; 13:22; 2. Korinttilaisille 11:25, 26). Yritä selvittää, millaisista matkoista seuraavissa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kertomuksissa oli kyse.
16. Miten Beroian kristityt osoittivat arvostusta Paavalia kohtaan?
16 Paavali saapui toisella lähetysmatkallaan (violetti viiva kartalla) Filippiin, joka kuuluu nykyään Kreikkaan. [gl 33] Hän todisti siellä, hänet vangittiin ja sitten vapautettiin, minkä jälkeen hän siirtyi Tessalonikaan. (Apostolien teot 16:6–17:1.) Kun juutalaiset nostattivat mellakan, tessalonikalaisveljet kehottivat Paavalia menemään Beroiaan, johon oli noin 65 kilometrin matka. Paavali sai hyviä tuloksia palvellessaan Beroiassa, mutta sinne tuli juutalaisia kiihottamaan ihmisiä häntä vastaan. Niinpä ”veljet lähettivät heti Paavalin menemään meren rantaan”, ja ”Paavalin saattajat veivät hänet – – Ateenaan asti”. (Apostolien teot 17:5–15.) Ilmeisesti jotkut vastakääntyneet olivat valmiita kävelemään 40 kilometriä Egeanmerelle asti, maksamaan laivamatkansa ja purjehtimaan noin 500 kilometrin päähän. Tällaisella matkalla saattoi kohdata vaaroja, mutta veljet olivat valmiit niihin ja saivat näin pitkittää yhdessäoloaan tämän miehen kanssa, joka oli matkustava Jumalan edustaja.
17. Mitä Miletoksen ja Efesoksen välisen etäisyyden tietäminen auttaa meitä tajuamaan?
17 Kolmannella matkallaan (vihreä viiva kartalla) Paavali saapui Miletoksen satamakaupunkiin. Hän lähetti sanan noin 50 kilometrin päässä sijaitsevan Efesoksen seurakunnan vanhimmille. Kuvittele, miten nuo vanhimmat keskeyttivät toimensa ja lähtivät tapaamaan Paavalia. Kävellessään he todennäköisesti keskustelivat vilkkaasti tulevasta tapaamisesta. Kun he olivat tavanneet Paavalin ja kuulleet hänen rukoilevan, ”he kaikki puhkesivat suureen itkuun, ja he lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä hellästi”. Sitten ”he lähtivät saattamaan häntä laivaan”, joka oli matkalla Jerusalemiin. (Apostolien teot 20:14–38.) Heillä oli varmasti paljon pohdittavaa ja puhuttavaa matkallaan takaisin Efesokseen. Eivätkö he osoittaneetkin syvää arvostusta, kun he kävelivät niin kauas voidakseen tavata matkustavan sananpalvelijan, joka saattoi opettaa ja rohkaista heitä? Havaitsetko tästä kertomuksesta jotain, mitä voit soveltaa omaan elämääsi ja ajatteluusi?
Hanki tietoa Luvatusta maasta ja tulevaisuudesta
18. Mitä voimme päättää tehdä Raamatussa mainittujen paikkojen suhteen?
18 Edellä mainitut esimerkit osoittavat, miten hyödyllistä on hankkia tietoa maasta, jonka Jumala antoi israelilaisille ja johon monet Raamatun kertomukset liittyvät. (Voimme oppia lisää myös niistä Israelin naapurimaista, jotka mainitaan Raamatun kertomuksissa.) Samalla kun perehdymme erityisesti Luvattuun maahan, meidän pitäisi muistaa perusvaatimus, joka oli ehtona israelilaisten pääsylle nauttimaan ”maidon ja hunajan” maasta. Heidän tuli pelätä Jehovaa ja pitää hänen käskynsä. (5. Mooseksen kirja 6:1, 2; 27:3.)
19. Mitkä kaksi paratiisia ansaitsevat jatkuvasti huomiomme?
19 Meidänkin on nykyään tehtävä oma osamme pelkäämällä Jehovaa ja pitämällä kiinni hänen teistään. Näin toimimalla olemme mukana edistämässä ja kaunistamassa sitä hengellistä paratiisia, joka vallitsee tänä aikana maailmanlaajuisessa kristillisessä seurakunnassa. Saamme yhä selvemmän käsityksen siihen liittyvistä piirteistä ja siunauksista. Lisäksi tiedämme, ettei tässä ole vielä kaikki. Joosua johdatti israelilaiset Jordanin poikki hedelmälliseen, mielihyvää tuottavaan maahan. Meillä on nykyään hyvät syyt odottaa luottavaisin mielin kirjaimellista paratiisia, hyvää maata, joka on aivan edessämme.
Muistatko?
• Miksi meidän pitäisi haluta saada lisää Raamatun maita koskevaa tietoa ja ymmärrystä?
• Mikä tässä kirjoituksessa tarkasteltu maantieteellinen yksityiskohta on tuntunut sinusta erityisen valaisevalta?
• Mikä opetus selvisi sinulle, kun sait tietää enemmän johonkin tapaukseen liittyvästä maantieteestä?
[Tutkistelukysymykset]
[Tekstiruutu/Kuva s. 14]
”Hyvä maa”
Jehovan todistajat olivat onnellisia saadessaan vuosien 2003 ja 2004 konventeissa kirjasen ”Hyvä maa”. Tämä uusi julkaisu on saatavissa noin 80 kielellä, ja siinä on runsaasti monivärisiä karttoja ja kaavioita, jotka luovat valoa Raamatun maailman eri alueisiin, erityisesti siihen, millainen Luvattu maa oli eri aikakausina.
Oheisessa kirjoituksessa viitataan lihavoiduin sivunumeroin, esimerkiksi [gl 15], tämän uuden kirjasen karttoihin. Jos sinulla on se, käytä hieman aikaa perehtyäksesi sen erityispiirteisiin, jotka auttavat sinua saamaan Jumalan sanasta enemmän tietoa ja ymmärrystä.
1) Monien karttojen yhteydessä on esimerkiksi tekstiruudussa kartan erikoissymbolien tai merkkien selityksiä [gl 18]. 2) Useimmissa kartoissa on maileina ja kilometreinä ilmaistu mittakaava, jonka avulla voi laskea koot ja etäisyydet [gl 26]. 3) Yleensä kartassa on pohjoiseen osoittava nuoli, jonka avulla saa selville ilmansuunnat [gl 19]. 4) Korkeuserot ilmaistaan usein värein [gl 12]. 5) Kartan reunoissa saattaa olla kirjaimia ja numeroita, joiden avulla löytää kaupungit ja nimet [gl 23]. 6) Kaksisivuisessa paikannimien hakemistossa [gl 34, 35] on lihavoitu sivun numero, jota seuraa usein paikkaa ilmaiseva kirjaimen ja numeron yhdistelmä, esimerkiksi E2. Kun olet käyttänyt näitä erityispiirteitä muutaman kerran, huomaat niiden auttavan sinua lisäämään tietoasi ja syventämään Raamatun ymmärrystäsi.
[Taulukko/Kartta s. 16, 17]
LUONNOLLINEN ALUEJAKAUMA
(Ks. painettu julkaisu)
A. Suurenmeren rannikko
B. Jordanin länsipuoliset tasangot
1. Asserin tasanko
2. Dorin rannikkokaistale
3. Saaronin laidunmaat
4. Filistean tasanko
5. Itä-länsisuuntainen keskuslaakso
a. Megiddon tasanko
b. Jisreelin alatasanko
C. Jordanin länsipuoliset vuoriseudut
1. Galilean kukkulat
2. Karmelin kukkulat
3. Samarian kukkulat
4. Sefela (matalia kukkuloita)
5. Juudan vuorimaa
6. Juudan erämaa
7. Negev
8. Paranin erämaa
D. Araba (hautavajoama)
1. Hulanlaakso
2. Galileanmeren seutu
3. Jordaninlaakso
4. Suolameri (Kuollutmeri)
5. Araba (Suolameren eteläpuolella)
E. Jordanin itäpuoliset vuoret ja ylätasangot
1. Basan
2. Gilead
3. Ammon ja Moab
4. Edomin vuoriylänkö
F. Libanonin vuoret
[Kartta]
Hermoninvuori
More
Abel-Mehola
Sukkot
Jogbeha
Betel
Gilgal
Gibeon
Jerusalem
Hebron
Gaza
Beerseba
Sodoma?
Kades
[Kartta/Kuva s. 15]
(Ks. painettu julkaisu)
KANAAN
Megiddo
GILEAD
Dotan
Sikem
Betel (Lus)
Ai
Jerusalem (Salem)
Betlehem (Efrat)
Mamre
Hebron (Makpela)
Gerar
Beerseba
Sodoma?
NEGEV
Rehobot?
[Vuoret]
Moria
[Vesialueet]
Suolameri
[Joet]
Jordan
[Kuva]
Abraham kulki läpi maan
[Kartta s. 18]
(Ks. painettu julkaisu)
Troas
SAMOTHRAKE
Neapolis
Filippi
Amfipolis
Tessalonika
Beroia
Ateena
Korintti
Efesos
Miletos
RODOS