Paratiisi – sinua varten?

”Tunnen Kristuksen yhteydessä olevan ihmisen, joka – – temmattiin paratiisiin.” (2. KORINTTILAISILLE 12:2–4)

1. Mitkä Raamatun lupaukset vetoavat moniin?

PARATIISI. Muistatko, miltä tuntui kuulla ensimmäisen kerran siitä Jumalan lupauksesta, että maan päälle tulee paratiisi? Sait ehkä tietää, että ’sokeiden silmät avautuvat, kuurojen korvat aukenevat ja erämaa puhkeaa’ täyteen kukoistukseen. Entä ennustus karitsan luona asuvasta sudesta sekä pienestä pojasta ja pantterista? Etkö myös ollut haltioissasi, kun luit, että kuolleet rakkaamme palaavat eloon ja voivat jäädä tuohon paratiisiin? (Jesaja 11:6; 35:5, 6; Johannes 5:28, 29.)

2, 3. a) Miksi voidaan sanoa, että Raamattuun perustuva toivosi ei ole perusteeton? b) Mitä muita perusteita meillä on toivolle?

² Toivosi ei ole vailla perusteita. Sinulla on täysi syy uskoa siihen, mitä Raamattu lupaa paratiisista. Luotat esimerkiksi siihen, mitä Jeesus sanoi paaluunnaulitulle pahantekijälle: ”Sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.” (Luukas 23:43.) Voit myös yhtyä seuraaviin Pietarin sanoihin: ”Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” Luotat myös siihen lupaukseen, että tulevaisuudessa Jumala pyyhkii pois kyyneleemme, että kuolemaa ei enää ole ja että suru, valitushuuto ja kipu loppuvat. Tämä merkitsee sitä, että maan päällä on jälleen paratiisi! (2. Pietarin kirje 3:13; Ilmestys 21:4.)

³ Tälle paratiisitoivolle antaa perusteen myös se, mitä kristityt kokevat parhaillaan kautta maailman. Jumala on nimittäin saanut aikaan hengellisen paratiisin ja tuonut kansansa siihen. Ilmaus ”hengellinen paratiisi” voi tuntua teoreettiselta ja vaikeatajuiselta, mutta tällainen paratiisi on ennustettu, ja se on todella olemassa.

Näky paratiisista

4. Mikä näky mainitaan 2. Korinttilaiskirjeen 12:2–4:ssä, ja kuka sen todennäköisesti sai?

⁴ Pane tässä yhteydessä merkille, mitä apostoli Paavali kirjoitti: ”Tunnen Kristuksen yhteydessä olevan ihmisen, joka – – temmattiin sellaisena kolmanteen taivaaseen. Niin, tunnen sellaisen ihmisen – ruumiissako vai erossa ruumiista, en tiedä, Jumala tietää –, että hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua.” (2. Korinttilaisille 12:2–4.) Tämän kohdan edellä olevissa jakeissa Paavali oli puolustanut apostoliuttaan. Raamatussa ei myöskään puhuta kenestäkään muusta, jolla olisi ollut tällaista kokemusta, ja Paavali itse kertoo siitä. Todennäköisesti juuri Paavali siis sai tämän näyn. Mihin ”paratiisiin” hän astui tässä yliluonnollisessa kokemuksessa? (2. Korinttilaisille 11:5, 23–31.)

5. Mitä Paavali ei nähnyt, ja millainen ”paratiisi” siis oli kyseessä?

⁵ Tekstiyhteydestä ei saa sellaista kuvaa, että ”kolmas taivas” tarkoittaisi maapallon ilmakehää, avaruutta tai mitään rinnakkaista maailmankaikkeutta, jollaisen astrofyysikot epäilevät olevan olemassa. Raamattu käyttää lukua kolme usein kuvaamaan painokkuutta, voimaperäisyyttä tai lisävoimaa (Saarnaaja 4:12; Jesaja 6:3; Matteus 26:34, 75; Ilmestys 4:8). Näin ollen se, mitä Paavali näki näyssä, oli korotettua tai ylevää. Se oli hengellistä.

6. Mikä historiallinen kehitys antaa syvempää ymmärrystä siihen, mitä Paavali näki?

⁶ Raamatussa aiemmin esitetyt ennustukset antavat meille syvempää ymmärrystä. Kun Israel oli muinoin osoittautunut uskottomaksi, Jumala päätti antaa babylonialaisten nousta Juudaa ja Jerusalemia vastaan. Tilanne huipentui  tuhoon, joka koitti Raamatun ajanlaskun mukaan vuonna 607 eaa. Maan ennustettiin olevan autiona 70 vuotta, minkä jälkeen Jumala antaisi katuvien juutalaisten palata ja ennallistaa tosi palvonnan. Näin tapahtui vuodesta 537 eaa. alkaen. (5. Mooseksen kirja 28:15, 62–68; 2. Kuninkaiden kirja 21:10–15; 24:12–16; 25:1–4; Jeremia 29:10–14.) Mutta miten itse maan kävi? Noiden 70 vuoden aikana sen viljelysmaat villiintyivät, osa maasta oli päivän paahtamaa, ja siitä tuli sakaalien asuinpaikka (Jeremia 4:26; 10:22). Oli kuitenkin luvattu: ”Jehova on lohduttava Siionia. Hän on lohduttava kaikkia sen hävitettyjä paikkoja ja tekee sen erämaan Eedenin kaltaiseksi ja sen aavikkotasangon Jehovan puutarhan [eli paratiisin, Septuaginta] kaltaiseksi.” (Jesaja 51:3; engl. viitelaitoksen alaviite.)

7. Mitä oli määrä tapahtua 70-vuotisen autionaolon jälkeen?

⁷ Näin kävi, kun ne 70 vuotta olivat kuluneet. Jumalan siunauksen ansiosta tilanne muuttui paremmaksi. Kuvittele, että näkisit kaiken omin silmin: ”Erämaa ja vedetön seutu tulevat riemuitsemaan, ja aavikkotasanko tulee iloitsemaan ja kukkimaan kuin sahrami. Se kukkimalla kukkii ja todella iloitsee riemuiten ja ilohuudoin. – – Silloin rampa kiipeää kuin jalohirvi ja mykän kieli huutaa ilosta. Sillä vesiä on puhjennut erämaahan ja aavikkotasangolle puroja. Ja kuumuuden korventamasta maasta on tullut kuin kaislikkoinen lammikko ja janoisesta maasta kuin vesilähteitä. Sakaalien olinpaikassa, niiden leposijalla, on vihreää ruohoa sekä ruokoja ja papyruskasveja.” (Jesaja 35:1–7.)

Kansa palautetaan ja se kokee muutoksen

8. Mistä tiedämme, että Jesajan 35. luku kiinnitti huomion ihmisiin?

⁸ Millainen muutos: autiomaasta paratiisi! Tämä ja muut luotettavat ennustukset kuitenkin osoittivat, että myös ihmisissä tapahtuisi muutos, jota voitaisiin verrata aution maan tulemiseen hedelmälliseksi. Miksi voimme sanoa näin? Jesaja kiinnitti huomion ”Jehovan lunastamiin”, jotka palaisivat maahansa ”ilohuudoin” ja jotka saisivat ”riemua ja iloa” (Jesaja 35:10). Tämä ei soveltunut kirjaimelliseen maahan vaan ihmisiin. Toisaalla Jesaja ennusti Siioniin palautettavasta kansasta edelleen: ”Heitä on kutsuttava vanhurskauden suuriksi puiksi, Jehovan istutukseksi – –. Sillä niin kuin maa työntää esiin versonsa – – Jehova panee vanhurskauden ja ylistyksen versomaan kaikkien kansakuntien edessä.” Lisäksi Jesaja sanoi  Jumalan kansasta: ”Jehova on johtava sinua jatkuvasti – –, ja hän elvyttää sinun luusi, ja sinusta on tuleva kuin hyvin kasteltu puutarha.” (Jesaja 58:11; 61:3, 11; Jeremia 31:10–12.) Aivan niin kuin kirjaimellisen maan tila paranisi, myös maahansa palanneissa juutalaisissa tapahtuisi muutoksia.

9. Minkä ”paratiisin” Paavali näki, ja milloin tuo näky toteutui?

⁹ Tämä historiallinen malli auttaa meitä ymmärtämään asioita, jotka Paavali näki näyssä. Kyseessä olisi kristillinen seurakunta, jonka hän sanoi olevan ”Jumalan viljelysmaa” ja jonka piti olla hedelmällinen (1. Korinttilaisille 3:9). Milloin tuon näyn oli määrä toteutua? Paavali sanoi näkemäänsä ’ilmestykseksi’, joten se toteutuisi tulevaisuudessa. Hän tiesi, että hänen kuolemansa jälkeen kehittyisi suuri luopumus. (2. Korinttilaisille 12:1; Apostolien teot 20:29, 30; 2. Tessalonikalaisille 2:3, 7.) Kun luopiot olivat voimissaan ja näyttivät saattavan tosi kristityt varjoon, kristittyjä ei voitu mitenkään verrata kukoistavaan puutarhaan. Tulisi kuitenkin aika, jolloin tosi palvonta jälleen korotettaisiin. Jumalan kansa saatettaisiin ennalleen, niin että ’vanhurskaat voisivat loistaa kirkkaasti kuin aurinko Isänsä valtakunnassa’. (Matteus 13:24–30, 36–43.) Näin tosiaan tapahtui muutamia vuosia sen jälkeen, kun Jumalan valtakunta oli perustettu taivaassa. Ja vuosikymmenien kuluessa on käynyt hyvin ilmeiseksi, että Jumalan kansa saa nauttia hengellisestä paratiisista, jonka Paavali näki ennalta tuossa näyssä.

10, 11. Miksi voimme sanoa, että olemme epätäydellisyydestämme huolimatta hengellisessä paratiisissa?

¹⁰ Yksilöinä olemme tietysti epätäydellisiä, emmekä siksi ylläty siitä, että aika ajoin syntyy ongelmia, niin kuin niitä syntyi kristittyjen keskuudessa Paavalinkin päivinä (1. Korinttilaisille 1:10–13; Filippiläisille 4:2, 3; 2. Tessalonikalaisille 3:6–14). Ajattele kuitenkin sitä hengellistä paratiisia, josta saamme nyt nauttia. Verrattuna siihen, miten sairaita olimme ennen, olemme parantuneet hengellisesti. Ja millainen vastakohta nykyinen hengellisen ravinnon runsaus onkaan sille hengelliselle nälälle, josta kärsimme ennen. Jumalan kansa ei enää vaella hengellisesti kuivassa maassa vaan saa nauttia Hänen hyväksynnästään ja runsaista siunauksista. (Jesaja 35:1, 7.) Emme hapuile sokeasti vankityrmän kaltaisessa hengellisen pimeyden tilassa, vaan näemme vapauden ja Jumalan suosion valon. Monet, jotka olivat ikään kuin kuuroja Raamatun ennustuksille, ovat kuulleet ja ymmärtäneet sen, mitä Raamatussa sanotaan. (Jesaja 35:5.) Miljoonat Jehovan todistajat eri puolilla maailmaa ovat tutkineet esimerkiksi Danielin profetiaa jae jakeelta. Sitten he ovat tarkastelleet huolellisesti Jesajan kirjaa luku luvulta.  Eikö tällainen virkistävä hengellinen ravinto osoitakin, että olemme hengellisessä paratiisissa?

¹¹ Mieti myös, millaisia muutoksia on tapahtunut, kun taustaltaan hyvin erilaiset vilpittömät ihmiset ovat yrittäneet ymmärtää ja soveltaa Jumalan sanaa. He ovat pohjimmiltaan pyrkineet panemaan pois eläimelliset ominaisuudet, joita heillä aiemmin oli. Kenties sinä olet onnistunut saamaan tässä merkittäviä tuloksia, ja samoin on hengellisten veljiesi ja sisartesi laita. (Kolossalaisille 3:8–14.) Siksi Jehovan todistajien seurakunnassa olet sellaisten ihmisten parissa, joista on tullut rauhallisempia ja miellyttävämpiä. He eivät tosin ole vielä täydellisiä, mutta heitä ei voi juuri kuvailla julmiksi leijoniksi tai saaliinhimoisiksi pedoiksi. (Jesaja 35:9.) Mistä tämä rauhaisa hengellinen toveruus kertoo? Me selvästikin nautimme hengellisestä asiaintilasta, jota voidaan hyvällä syyllä sanoa hengelliseksi paratiisiksi. Ja hengellinen paratiisimme on esimakua maallisesta paratiisista, josta saamme nauttia, jos pysymme uskollisina Jumalalle.

12, 13. Mitä meidän täytyy tehdä pysyäksemme hengellisessä paratiisissamme?

¹² Emme kuitenkaan saa unohtaa erästä asiaa. Jumala käski israelilaisia: ”Teidän on pidettävä koko se käsky, jonka minä tänään sinulle annan, jotta tulisitte voimakkaiksi ja astuisitte ottamaan haltuunne sen maan, johon olette menossa yli ottaaksenne sen haltuunne.” (5. Mooseksen kirja 11:8.) Sama maa mainitaan 3. Mooseksen kirjan 20:22, 24:ssä: ”Teidän on pidettävä kaikki säädökseni ja kaikki oikeudelliset päätökseni ja tehtävä niiden mukaan, jottei se maa, johon minä teidät vien asuaksenne siinä, oksentaisi teitä ulos. Sen tähden sanoin teille: ’Te puolestanne otatte haltuunne heidän maansa, ja minä osaltani annan sen teille ottaaksenne sen haltuunne, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.’” Mahdollisuus pitää hallussa Luvattu maa riippui hyvästä suhteesta Jehova Jumalaan. Koska israelilaiset eivät totelleet Jumalaa, hän salli babylonialaisten voittaa heidät ja viedä heidät pois heidän asuinpaikastaan.

¹³ Moni asia hengellisessä paratiisissamme saattaa ilahduttaa meitä. Ympäristö miellyttää silmää ja rauhoittaa hermoja. Elämme rauhassa kristittyjen kanssa, jotka ovat ponnistelleet päästäkseen eroon eläimellisistä ominaispiirteistä. He pyrkivät olemaan huomaavaisia ja auttavaisia. Hengellisessä paratiisissa pysyminen vaatii silti muutakin kuin hyvän suhteen näihin ihmisiin. Se vaatii sitä, että meillä on hyvä suhde Jehovaan ja että teemme hänen tahtonsa (Miika 6:8). Me tulimme tähän hengelliseen paratiisiin vapaaehtoisesti, mutta voisimme ajautua siitä pois – tai meidät voitaisiin karkottaa siitä – jos emme ponnistelisi säilyttääksemme suhteemme Jumalaan.

14. Mikä auttaa meitä pysymään hengellisessä paratiisissa?

¹⁴ On hyvin tärkeää, että annamme Jumalan sanan jatkuvasti vahvistaa meitä. Pane merkille psalmissa 1:1–3 käytetty kuvakieli: ”Onnellinen on se mies, joka ei ole vaeltanut jumalattomien neuvon mukaan – –, vaan iloitsee Jehovan laista ja lukee hänen lakiaan hiljaisella äänellä päivin ja öin. Ja hänestä on tuleva kuin vesivirtojen varrelle istutettu puu, joka antaa oman hedelmänsä ajallaan ja jonka lehvistö ei lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.” Hengellisessä paratiisissa saadaan hengellistä ravintoa myös niistä Raamattuun perustuvista julkaisuista, jotka tulevat uskolliselta ja ymmärtäväiseltä orjalta (Matteus 24:45–47).

Selvennä käsitystäsi paratiisista

15. Miksi Mooses ei voinut johdattaa israelilaisia Luvattuun maahan, mutta mitä hän näki?

¹⁵ Mietihän toista ennakkovälähdystä paratiisista. Kun israelilaiset olivat vaeltaneet erämaassa 40 vuotta, Mooses johdatti heidät Jordanin itäpuolella oleville Moabin tasangoille. Mooseksen aiemmin tekemän virheen vuoksi Jehova oli päättänyt, että Mooses ei saisi viedä Israelia Jordanin yli (4. Mooseksen kirja 20:7–12; 27:12, 13). Mooses anoi Jumalalta:  ”Sallithan minun mennä yli ja nähdä Jordanin toisella puolella olevan hyvän maan.” Vaikka Mooses ei pääsisikään tuohon maahan, niin noustuaan Pisgan huipulle ja nähtyään tuon maan alueita hän varmasti tajusi, että se oli ”hyvä maa”. Millainen käsitys sinulla on tuosta maasta? (5. Mooseksen kirja 3:25–27.)

16, 17. a) Miten muinainen Luvattu maa erosi siitä, millainen se on nykyään? b) Miksi voimme uskoa, että Luvattu maa oli kerran kuin paratiisi?

¹⁶ Jos käsityksesi perustuu siihen, millainen tuo maa on suurelta osin ollut viime aikoina, saatat pitää sitä kuivana seutuna, jossa on hiekkaa ja kivisiä aavikoita ja jossa aurinko porottaa. On kuitenkin syytä olettaa, että kaiken kaikkiaan alue oli Raamatun aikoina hyvin erilainen. Vesi- ja maaperäasiantuntija Walter C. Lowdermilk selitti Scientific American -lehdessä, että alueen maaperä on vaurioitunut, koska sitä on käytetty tuhannen vuoden ajan väärin. Tämä agronomi kirjoitti: ”’Aavikko’, joka valtasi tuon kerran kukoistaneen maan, oli ihmisen, ei luonnon, aikaansaannosta.” Hänen tutkimuksensa viittaavat siihen, että ”tämä maa oli kerran idyllinen paratiisi”. Selvästikin ihmisen väärä toiminta on turmellut tuon ”idyllisen paratiisin”. *

¹⁷ Miettiessäsi Raamatun kertomusta saatat nähdä, miten johdonmukainen tämä päätelmä on. Muista, että Jehova vakuutti kansalleen Mooseksen välityksellä: ”Maa, johon olette menossa yli ottaaksenne sen haltuunne, on vuorten ja laaksotasankojen maa. Se juo vettä taivaiden sateesta, maa, josta Jehova, sinun Jumalasi, pitää huolta.” (5. Mooseksen kirja 11:8–12.)

18. Missä mielessä Jesajan 35:2 on epäilemättä antanut pakkosiirtolaisuudessa oleville israelilaisille käsityksen siitä, millainen Luvattu maa olisi?

¹⁸ Luvattu maa oli niin vehreä ja hedelmällinen, että jo joidenkin sen paikkojen mainitseminen toi mieleen paratiisilliset olot. Se käy ilmi Jesajan 35. luvun ennustuksesta, joka täyttyi ensimmäisen kerran silloin, kun israelilaiset palasivat Babylonista. Jesaja ennusti: ”Se kukkimalla kukkii ja todella iloitsee riemuiten ja ilohuudoin. Sille on annettava Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin loisto. Tulee olemaan niitä, jotka saavat nähdä Jehovan kunnian, meidän Jumalamme loiston.” (Jesaja 35:2.) Viittaukset Libanoniin, Karmeliin ja Saaroniin varmasti nostattivat israelilaisten mieleen tyydytystä tuottavan ja miellyttävän kuvan.

19, 20. a) Kuvaile muinaisen Saaronin aluetta. b) Muun muassa miten voimme lujittaa paratiisitoivoamme?

¹⁹ Ajatellaanpa Saaronia, Samarian kukkuloiden ja Suurenmeren eli Välimeren välissä sijaitsevaa tasankoa (ks. valokuva s. 10). Se oli kuuluisa kauneudestaan ja tuottoisuudestaan. Tuo runsassateinen alue oli hyvää laidunmaata, mutta sen pohjoisosissa oli tammimetsiä. (1. Aikakirja 27:29; Laulujen laulu 2:1, engl. viitelaitoksen alaviite; Jesaja 65:10.) Jesajan 35:2:ssa ennustettiin näin ollen, että tuo maa saatettaisiin jälleen kukkaloistoonsa ja siitä tulisi kuin paratiisi. Tuo ennustus viittasi myös ihastuttavaan hengelliseen paratiisiin, samanlaiseen kuin Paavali näki myöhemmin näyssä. Lisäksi tämä ennustus vahvistaa yhdessä muiden  ennustusten kanssa toivoamme siitä, että ihmiskunta tulee elämään paratiisissa maan päällä.

²⁰ Samalla kun asumme hengellisessä paratiisissa, voimme syventää arvostustamme sitä kohtaan ja lujittaa toivoamme siitä, että kirjaimellinen paratiisi ennallistetaan maan päälle. Miten? Opettelemalla ymmärtämään yhä paremmin sitä, mitä luemme Raamatusta. Raamatun kertomuksissa ja ennustuksissa mainitaan usein tiettyjä paikkoja. Haluaisitko saada selvemmän kuvan siitä, missä ne olivat ja miten ne sijoittuivat maantieteellisesti toisiinsa nähden? Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme sitä, miten voit onnistua tässä.

[Alaviite]

Muistatko?

• Minkä ”paratiisin” apostoli Paavali näki näyssä?

• Mikä oli Jesajan 35. luvun ensimmäinen täyttymys, ja miten se liittyy siihen, mitä Paavali näki näyssä?

• Miten voimme oppia arvostamaan yhä enemmän hengellistä paratiisiamme ja toivoamme maan päälle tulevasta paratiisista?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 10]

Saaronin tasanko, Luvatun maan hedelmällinen alue

[Lähdemerkintä]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Kuva s. 12]

Mooses tajusi, että se oli ”hyvä maa”