Etsi Jehovaa, sydänten Tutkijaa
Etsi Jehovaa, sydänten Tutkijaa
”Etsikää minua, niin saatte elää.” (AAMOS 5:4)
1, 2. Mitä Raamattu tarkoittaa sanoessaan, että Jehova ”näkee, millainen sydän on”?
JEHOVA JUMALA sanoi profeetta Samuelille: ”Ihminen – – näkee sen, mikä näkyy silmille, mutta Jehova näkee, millainen sydän on.” (1. Samuelin kirja 16:7.) Millä tavoin Jehova ”näkee, millainen sydän on”?
2 Sydämestä puhutaan Raamatussa usein kuvaannollisessa merkityksessä, jolloin se edustaa ihmisen sisintä – hänen halujaan, ajatuksiaan, tunteitaan ja mieltymyksiään. Kun Raamattu sanoo Jumalan näkevän sydämen, se tarkoittaa, että hän katsoo pintaa syvemmälle ja kiinnittää huomion siihen, millainen ihminen todella on.
Jumala tutkii Israelia
3, 4. Millainen tilanne vallitsi Aamoksen 6:4–6:n mukaan Israelin kymmenen heimon valtakunnassa?
3 Mitä sydänten Tutkija näki, kun hän katsoi Israelin kymmenen heimon valtakuntaa Aamoksen päivinä? Aamoksen 6:4–6:ssa puhutaan ihmisistä, jotka ’makasivat norsunluisilla lepovuoteilla ja loikoilivat leposohvillaan’. He söivät ”pässit katraasta ja mullikat juottovasikoiden joukosta”. Nuo ihmiset olivat ”suunnitelleet itselleen laulusoittimia”, ja he ’joivat viinimaljoista’.
4 Ensi silmäyksellä näkymä voi vaikuttaa miellyttävältä. Rikkaat nauttivat mukavissa, hyvin varustetuissa taloissaan parhaita ruokia ja juomia, ja heitä viihdytettiin hienoimmilla soittimilla. Heillä oli myös ”norsunluiset lepovuoteet”. Arkeologit ovat löytäneet Israelin valtakunnan pääkaupungista Samariasta taidokkaasti kaiverrettuja norsunluukoristeita (1. Kuninkaiden kirja 10:22). Hyvin todennäköisesti monia näistä oli kiinnitetty huonekaluihin ja upotettu seinäpaneeleihin.
5. Miksi Jumala oli tyytymätön Aamoksen päivien israelilaisiin?
5 Pitikö Jehova Jumala pahana sitä, että israelilaiset elivät mukavasti, söivät herkullisia aterioita, joivat laadukasta viiniä ja kuuntelivat kaunista musiikkia? Ei tietenkään. Hänhän juuri antaa tällaisia asioita runsaasti ihmisten nautittavaksi (1. Timoteukselle 6:17). Jehovassa herättivät tyytymättömyyttä kansan väärät halut, heidän paha sydämentilansa, heidän epäkunnioittava asenteensa häntä kohtaan ja heidän rakkaudettomuutensa toisia israelilaisia kohtaan.
6. Millainen oli Israelin hengellinen tila Aamoksen aikoina?
6 Niitä jotka ’loikoilivat leposohvillaan, söivät pässit katraasta, joivat viiniä ja suunnittelivat laulusoittimia’, odotti yllätys. Noilta ihmisiltä kysyttiin: ”Oletteko niitä, jotka poistavat mielestään onnettomuuden päivän?” Israelissa vallitsevien olojen olisi pitänyt suuresti vaivata heitä, mutta he eivät olleet ”sairastuneet” tai tunteneet itseään sairaiksi ”Joosefin suuren onnettomuuden takia” (Aamos 6:3–6). Katsoessaan kansan taloudellisen hyvinvoinnin läpi Jumala näki, että Joosef – eli Israel – oli hengellisesti katastrofaalisessa tilassa. Silti ihmiset elivät suruttomasti arkielämäänsä. Monilla on samanlainen asenne nykyään. He saattavat myöntää, että elämme vaikeita aikoja, mutta niin kauan kuin heillä itsellään on asiat hyvin, he vähät välittävät toisten ahdingosta eivätkä osoita lainkaan kiinnostusta hengellisiin asioihin.
Israel – rappiolla oleva kansa
7. Mitä tapahtuisi, jos israelilaiset eivät ottaisi Jumalan varoituksista vaarin?
7 Aamoksen kirja maalaa kuvan kansakunnasta, joka on ulkoisesta hyvinvoinnistaan huolimatta rappiolla. Koska se ei ota Jumalan varoituksista vaarin eikä korjaa katsantokantaansa, Jehova jättäisi sen alttiiksi vihollisten hyökkäykselle. Assyrialaiset riuhtaisisivat israelilaiset pois hienoilta norsunluisilta lepovuoteiltaan ja raahaisivat heidät vankeuteen. Siihen loppuisi mukava elämä!
8. Miten Israel oli joutunut huonoon hengelliseen tilaan?
8 Miten israelilaiset olivat joutuneet tällaiseen tilaan? Tilanne oli alkanut kehittyä vuonna 997 eaa., kun kuningas Salomon jälkeen valtaistuimelle nousi hänen poikansa Rehabeam ja Israelin kymmenen heimoa irtautuivat Juudan ja Benjaminin heimoista. Israelin kymmenen heimon valtakunnan ensimmäinen kuningas oli Jerobeam I, ”Nebatin poika” (1. Kuninkaiden kirja 11:26). Jerobeam vakuutti valtakuntansa asukkaille, että heidän oli aivan liian hankalaa matkustaa Jerusalemiin palvomaan Jehovaa. Hän ei kuitenkaan ollut vilpittömästi kiinnostunut kansan hyvinvoinnista, vaan pyrki turvaamaan omat etunsa (1. Kuninkaiden kirja 12:26). Hän pelkäsi, että jos israelilaiset kävisivät edelleen Jerusalemin temppelissä vuotuisissa juhlissa kunnioittamassa Jehovaa, he haluaisivat lopulta jälleen palata Juudan valtakunnan alaisuuteen. Ehkäistäkseen tämän Jerobeam pystytti kaksi kultaista vasikkaa, yhden Daniin ja toisen Beteliin. Näin vasikanpalvonnasta tuli Israelin valtakunnan valtionuskonto. (2. Aikakirja 11:13–15.)
9, 10. a) Mitä uskonnollisia juhlamenoja kuningas Jerobeam I järjesti? b) Miten Jumala suhtautui juhliin, joita pidettiin Israelissa kuningas Jerobeam II:n päivinä?
9 Jerobeam yritti saada uuden uskonnon näyttämään arvokkaalta. Hän järjesti juhlamenoja, jotka muistuttivat Jerusalemissa pidettyjä juhlia. Tästä kerrotaan 1. Kuninkaiden kirjan 12:32:ssa: ”Jerobeam järjesti kahdeksanneksi kuuksi, kuukauden viidenneksitoista päiväksi juhlan, sen juhlan kaltaisen, joka oli Juudassa, esittääkseen uhrilahjoja alttarilla, jonka hän oli tehnyt Beteliin.”
10 Jehova ei hyväksynyt tällaisia vääriä uskonnollisia juhlia. Hän teki sen varmasti selväksi Aamoksen välityksellä toistasataa vuotta myöhemmin. Silloin oli vallassa Jerobeam II, josta tuli Israelin kymmenen heimon valtakunnan kuningas noin vuonna 844 eaa. (Aamos 1:1.) Aamoksen 5:21–24:n mukaan Jumala sanoi: ”Minä olen vihannut juhlianne, olen hylännyt ne enkä nauti juhlakokoustenne tuoksusta. Mutta jos te uhraatte minulle kokonaispolttouhreja, minä en mielisty edes uhrilahjoihinne enkä katso syöttöeläimistä antamienne yhteysteurasuhrien puoleen. Vie pois edestäni laulujesi pauhina, ja kielisoittimiesi helinää en tahdo kuulla. Ja oikeus vyöryköön niin kuin vedet ja vanhurskaus kuin alati juokseva puro.”
Nykyisiä yhtäläisyyksiä
11, 12. Mitä yhteistä havaitaan muinaisen Israelin ja kristikunnan palvonnassa?
11 Jehova selvästikin tutki niiden sydämen, jotka osallistuivat Israelin juhliin, eikä hän hyväksynyt noita menoja ja uhreja. Samoin hän ei nykyäänkään hyväksy kristikunnan pakanajuhlia, kuten joulua ja pääsiäistä. Jehovan palvojien silmissä vanhurskaudella ja laittomuudella, valolla ja pimeydellä ei voi olla mitään yhteyttä keskenään (2. Korinttilaisille 6:14–16).
12 Israelilaisten vasikanpalvonnassa ja kristikunnan palvonnassa havaitaan muutakin yhteistä. Vaikka jotkut kristityiksi tunnustautuvat pitävät Jumalan sanaa totuutena, kristikunnassa itse palvonnan vaikuttimena ei ole aito rakkaus Jumalaan. Jos olisi, kristikunta palvoisi Jehovaa tinkimättömästi ”hengessä ja totuudessa”, sillä juuri sellainen palvonta miellyttää häntä (Johannes 4:24). Sitä paitsi kristikunta ei anna ’oikeuden vyöryä niin kuin vedet ja vanhurskauden kuin alati juokseva puro’. Sen sijaan se vesittää jatkuvasti Jumalan moraalinormeja. Se suvaitsee haureutta ja muita räikeitä syntejä ja jopa siunaa homoliitot!
”Rakastakaa hyvää”
13. Miksi meidän täytyy noudattaa Aamoksen 5:15:n sanoja?
13 Jehova sanoo kaikille niille, jotka haluavat palvoa häntä hyväksyttävällä tavalla: ”Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää.” (Aamos 5:15.) Rakkaus ja viha ovat voimakkaita tunteita, jotka kumpuavat kuvaannollisesta sydämestä. Koska sydän on petollinen, meidän on tehtävä kaikkemme varjellaksemme sitä (Sananlaskut 4:23; Jeremia 17:9). Jos vaalimme sydämessämme vääriä haluja, voi käydä niin, että alamme rakastaa pahaa ja vihata hyvää. Jos sitten toimimme noiden halujen mukaan ja harjoitamme syntiä, emme pääse takaisin Jumalan suosioon, vaikka olisimme kuinka innokkaita tahansa. Siksi meidän on syytä rukoilla, että Jumala auttaisi meitä ’vihaamaan pahaa ja rakastamaan hyvää’.
14, 15. a) Muun muassa ketkä tekivät Israelissa hyvää, mutta miten joitakuita heistä kohdeltiin? b) Miten voimme kannustaa niitä, jotka palvelevat kokoaikaisesti nykyään?
14 Eivät kaikki israelilaiset tehneet sitä, mikä oli Jehovan silmissä pahaa. Muiden muassa Hoosea ja Aamos ’rakastivat hyvää’ ja palvelivat Jumalaa uskollisesti profeettoina. Toiset vannoivat nasiirivalan. Koko nasiiriutensa ajan he pidättyivät kaikista viiniköynnöksen tuotteista, kuten viinistä (4. Mooseksen kirja 6:1–4). Miten toiset israelilaiset suhtautuivat näiden hyvää tekevien uhrautuvaan valintaan? Häkellyttävä vastaus osoittaa, miten pitkälle kansakunnan hengellinen rappio oli edennyt. Aamoksen 2:12:ssa sanotaan: ”Te annoitte jatkuvasti nasiireille viiniä juotavaksi, ja profeettoja te kielsitte sanoen: ’Te ette saa profetoida.’”
15 Nasiirien ja profeettojen uskollisen esimerkin olisi pitänyt saada nuo israelilaiset häpeämään ja muuttamaan tapojaan. Mutta he yrittivätkin rakkaudettomasti estää uskollisia tuottamasta kunniaa Jumalalle. Meidän ei tule koskaan kehottaa toisia kristittyjä, jotka ovat tienraivaajia, lähetystyöntekijöitä, matkavalvojia tai Betel-perheen jäseniä, lopettamaan kokoaikaista palvelustaan vain siitä syystä, että he voisivat elää jälleen niin sanottua normaalia elämää. Haluamme sen sijaan kannustaa heitä jatkamaan hyvää työtään!
16. Miksi israelilaisten tilanne oli ollut Mooseksen päivinä parempi kuin se oli Aamoksen aikoihin?
16 Vaikka monilla israelilaisilla oli Aamoksen päivinä hyvä taloudellinen tilanne, he eivät olleet ’rikkaita Jumalalle’ (Luukas 12:13–21). Heidän esi-isänsä olivat syöneet vain mannaa erämaassa 40 vuoden ajan. He eivät olleet herkutelleet seimessä ruokituilla sonneilla eivätkä loikoilleet laiskasti norsunluisilla lepovuoteilla. Mooses oli kuitenkin perustellusti sanonut heille: ”Jehova, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikissa kättesi teoissa. – – Nämä neljäkymmentä vuotta Jehova, sinun Jumalasi, on ollut kanssasi. Sinulta ei ole puuttunut mitään.” (5. Mooseksen kirja 2:7.) Israelilaisilla oli erämaassa aina se, mitä he todella tarvitsivat. Ja mikä parasta, Jumala rakasti, suojeli ja siunasi heitä!
17. Miksi Jehova oli johdattanut israelilaiset Luvattuun maahan?
17 Jehova muistutti Aamoksen aikalaisia siitä, että Hän oli tuonut heidän esi-isänsä Luvattuun maahan ja auttanut heitä karkottamaan siitä kaikki vihollisensa (Aamos 2:9, 10). Mutta miksi Jumala oli johdattanut nuo israelilaiset Egyptistä lupauksen maahan? Siksikö, että he voisivat elää joutilaina ylellisyydessä ja hylätä Luojansa? Ei, vaan siksi, että he voisivat palvoa häntä vapaana ja hengellisesti puhtaana kansana. Israelin kymmenen heimon valtakunnan asukkaat eivät kuitenkaan vihanneet pahaa eivätkä rakastaneet hyvää. He eivät antaneet kunniaa Jehova Jumalalle vaan veistetyille kuville. Miten häpeällistä!
Jehova vaatii tilinteolle
18. Miksi Jehova on vapauttanut meidät hengellisesti?
18 Jumala ei aikonut jättää huomiotta israelilaisten häpeällistä käytöstä. Hän teki kantansa selväksi, kun hän sanoi: ”Minä vaadin teidät tilinteolle kaikista erheistänne.” (Aamos 3:2.) Näiden sanojen pitäisi panna meidät miettimään omaa vapautumistamme nykypäivän Egyptin eli nykyisen jumalattoman asiainjärjestelmän orjuudesta. Jehova ei ole vapauttanut meitä hengellisesti siksi, että voisimme pyrkiä itsekkäisiin päämääriin. Hän on vapauttanut meidät pikemminkin siksi, että voisimme sydämestämme ylistää häntä vapaana kansana, joka osallistuu puhtaaseen palvontaan. Jokainen meistä tulee myös tekemään tilin siitä, miten käytämme Jumalalta saamaamme vapautta (Roomalaisille 14:12).
19. Mitä useimmat israelilaiset olivat alkaneet Aamoksen 4:4, 5:n mukaan rakastaa?
19 Valitettavasti useimmat israelilaiset jättivät Aamoksen julistaman voimakkaan sanoman huomiotta. Profeetta paljasti heidän hengellisesti sairaan sydämentilansa seuraavin Aamoksen 4:4, 5:ssä olevin sanoin: ”Tulkaa Beteliin ja tehkää rikkomus. Tehkää Gilgalissa rikkomus toistuvasti – – sillä sitähän te olette rakastaneet, oi Israelin pojat.” Israelilaiset eivät olleet kehittäneet oikeanlaisia haluja. He eivät olleet varjelleet sydäntään. Sen johdosta useimmat heistä olivat alkaneet rakastaa pahaa ja vihata hyvää. Nuo itsepäiset vasikan palvojat eivät muuttuneet. Jehova vaatisi heidät tilinteolle, ja he kuolisivat synneissään!
20. Miten voi menetellä Aamoksen 5:4:n mukaisesti?
20 Kenenkään Israelissa asuvan ei varmasti ollut siihen aikaan helppoa pysyä uskollisena Jehovalle. On vaikeaa ikään kuin uida vastavirtaan, kuten nykyään elävät kristityt hyvin tietävät – niin nuoret kuin vanhatkin. Rakkaus Jumalaan ja halu miellyttää häntä saivat kuitenkin jotkut israelilaiset harjoittamaan tosi palvontaa. Jehova esitti heille lämpimän kutsun, joka on Aamoksen 5:4:ssä: ”Etsikää minua, niin saatte elää.” Nykyään Jumala osoittaa samalla tavoin armoa niille, jotka katuvat ja etsivät häntä ammentamalla täsmällistä tietoa hänen Sanastaan ja sitten tekemällä hänen tahtonsa. Tämä ei ole helppoa, mutta se johtaa ikuiseen elämään. (Johannes 17:3.)
Hyvinvointi hengellisestä nälänhädästä huolimatta
21. Millaisesta nälästä kärsivät ne, jotka eivät harjoita tosi palvontaa?
21 Mikä odotti niitä, jotka eivät tukeneet tosi palvontaa? Pahimmanlaatuinen nälkä: hengellinen nälkä! ”Päivät tulevat”, sanoi Suvereeni Herra Jehova, ”jolloin minä lähetän maahan nälän, en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Jehovan sanojen kuulemisen nälän.” (Aamos 8:11.) Kristikunta kamppailee tällaisen hengellisen nälän kourissa. Mutta sen keskuudessa olevat vilpitönsydämiset ihmiset näkevät Jumalan kansan hengellisen hyvinvoinnin, ja heitä virtaa Jehovan järjestöön. Kristikunnan tilanteen ja tosi kristittyjen tilanteen välistä eroa kuvailevat osuvasti Jehovan sanat: ”Katso! Minun palvelijani saavat syödä, mutta te olette nälissänne. Katso! Minun palvelijani saavat juoda, mutta te olette janoissanne. Katso! Minun palvelijani iloitsevat, mutta te kärsitte häpeää.” (Jesaja 65:13.)
22. Miksi meillä on syytä iloon?
22 Arvostammeko me Jehovan palvelijat hengellisiä lahjojamme ja siunauksiamme? Kun tutkimme Raamattua ja kristillisiä julkaisuja ja käymme kokouksissa ja konventeissa, tunnemme tosiaan riemua hyvän sydämentilan vuoksi. Iloitsemme siitä, että ymmärrämme selvästi Jumalan sanaa, Jumalan henkeyttämä Aamoksen profetia mukaan luettuna.
23. Mistä ne, jotka kirkastavat Jumalaa, saavat nauttia?
23 Aamoksen profetia sisältää toivon sanoman kaikkien niiden ihmisten kannalta, jotka rakastavat Jumalaa ja haluavat antaa hänelle kunnian. Onpa taloudellinen tilanteemme nykyään millainen hyvänsä tai joudummepa tässä melskeisessä maailmassa kohtaamaan millaisia koettelemuksia tahansa, me Jumalaa rakastavat saamme häneltä siunauksia ja parasta hengellistä ravintoa (Sananlaskut 10:22; Matteus 24:45–47). Kaikki kunnia siitä kuuluu Jumalalle, joka antaa meille kaikkea runsaasti hyödyksemme! Päättäkäämme siksi ylistää häntä sydämestämme nyt ja ikuisesti! Se tulee olemaan iloinen etumme, jos etsimme Jehovaa, sydänten Tutkijaa.
Miten vastaisit?
• Millaiset olot vallitsivat Israelissa Aamoksen päivinä?
• Mitä yhtäläisyyksiä Israelin kymmenen heimon valtakunnan asiaintilalla on nykyään?
• Mikä ennustettu nälkä vallitsee nykyään, mutta ketkä eivät kärsi siitä?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 21]
Monet israelilaiset elivät ylellisyydessä, mutta heiltä puuttui hengellinen hyvinvointi
[Kuva s. 23]
Kannusta kokoaikaisia palvelijoita jatkamaan hyvää työtään
[Kuvat s. 24, 25]
Jehovan onnellisen kansan keskuudessa ei ole hengellistä nälänhätää