Jehovan sana on elävä

Kohokohtia Tuomarien kirjasta

MITEN Jehova reagoi, kun hänen oma kansansa kääntyy häntä vastaan ja alkaa palvoa vääriä jumalia? Entä jos he hylkäävät hänet toistuvasti ja pyytävät häneltä apua vain ahdingossa ollessaan? Pelastaako Jehova heidät silloinkin? Tuomarien kirja vastaa näihin ja moniin muihin tärkeisiin kysymyksiin. Profeetta Samuel sai sen kirjoittamisen päätökseen vuoden 1100 eaa. paikkeilla, ja sen tapahtumat käsittävät noin 330 vuotta: Joosuan kuolemasta Israelin ensimmäisen kuninkaan valtaistuimelle nousuun saakka.

Tuomarien kirja on osa Jumalan voimakasta sanaa eli sanomaa, ja siksi se on meille hyvin arvokas (Heprealaisille 4:12). Sen jännittävät kertomukset auttavat meitä ymmärtämään paremmin Jumalan persoonallisuutta. Niiden avulla voimme lujittaa uskoamme ja saada lujan otteen ”todelliseen elämään”, ikuiseen elämään Jumalan lupaamassa uudessa maailmassa (1. Timoteukselle 6:12, 19; 2. Pietarin kirje 3:13). Pelastusteot, jotka Jehova suorittaa kansansa puolesta, tarjoavat ennakkovälähdyksen siitä suuremmasta vapautuksesta, jonka hän saa aikaan tulevaisuudessa Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä.

MIKSI TUOMAREITA TARVITTIIN?

(Tuomarit 1:1–3:6)

Sen jälkeen kun Kanaanin maan kuninkaat on lyöty Joosuan johdolla, Israelin yksittäiset heimot lähtevät perintöosuuksilleen ja ottavat maan haltuunsa. Israelilaiset eivät kuitenkaan karkota kaikkia maan asukkaita, joista tuleekin heille siksi todellinen ansa.

Joosuan päivien jälkeen nouseva sukupolvi ’ei tunne Jehovaa eikä sitä työtä, jonka hän on tehnyt Israelin hyväksi’ (Tuomarit 2:10). Lisäksi kansa alkaa solmia avioliittoja kanaanilaisten kanssa ja palvoa heidän jumaliaan. Siksi Jehova antaa israelilaiset heidän vihollistensa käsiin. Mutta kun sorto kovenee, Israelin pojat alkavat huutaa avukseen tosi Jumalaa. Tällaisen uskonnollisen, yhteiskunnallisen ja poliittisen ilmapiirin vallitessa alkaa kertomus tuomareista, jotka Jehova herättää pelastamaan kansansa vihollisten käsistä.

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

1:2, 4: Miksi Juudan heimo määrätään ensimmäisenä ottamaan haltuunsa maa-alue, joka sille määrättiin arvalla? Normaalin käytännön mukaan ensimmäisenä olisi kuulunut olla Ruuben, Jaakobin esikoinen. Mutta kuolinvuoteella lausumassaan profetiassa Jaakob oli ennustanut, ettei Ruuben olisi ensi sijalla, koska hän oli menettänyt esikoisoikeutensa. Simeon ja Leevi, jotka olivat toimineet raa’asti, hajotettaisiin eri puolelle Israelia. (1. Mooseksen kirja 49:3–5, 7.) Niinpä seuraavaksi vuorossa oli Juuda, Jaakobin neljäs poika. Simeon, joka meni samalle perintöosalle Juudan kanssa, sai pieniä maa-alueita eri puolilta Juudan laajaa aluetta * (Joosua 19:9).

1:6, 7: Miksi kukistettujen kuninkaiden peukalot ja isovarpaat katkaistiin? Peukalot ja isovarpaat menettänyt mies ei ilmeisestikään kyennyt enää sotimaan. Miten sotilas, jolla ei ollut peukaloita, olisi voinut käsitellä miekkaa tai keihästä? Isovarpaiden puuttuminen taas teki mahdottomaksi tasapainon säilyttämisen.

Opetuksia meille

2:10–12: Meillä täytyy olla säännöllinen raamatuntutkimisohjelma, jottemme ’unohtaisi Jehovan tekoja’ (Psalmit 103:2). Vanhempien täytyy juurruttaa Jumalan sanan totuus lastensa sydämeen (5. Mooseksen kirja 6:6–9).

 2:14, 21, 22: Jehova sallii tottelemattoman kansansa kohdata koettelemuksia tiettyä tarkoitusta varten: kurittaakseen ja puhdistaakseen sitä ja saadakseen sen palaamaan luokseen.

JEHOVA HERÄTTÄÄ TUOMAREITA

(Tuomarit 3:7–16:31)

Jännittävä kertomus tuomareiden urotöistä alkaa Otnielista, joka vapauttaa Israelin erään mesopotamialaisen kuninkaan kahdeksan vuotta kestäneestä herruudesta. Tuomari Ehud surmaa rohkean strategian avulla lihavan moabilaiskuninkaan Eglonin. Urhoollinen Samgar lyö omin neuvoin maahan 600 filistealaista naudantutkaimella. Barak ja hänen kevyesti aseistautunut kymmenentuhannen miehen armeijansa, joita naisprofeettana toimiva Debora kannustaa, saa Jehovan avulla murskavoiton Siseran mahtavasta armeijasta. Jehova herättää Gideonin ja antaa hänelle ja hänen 300 miehelleen voiton midianilaisista.

Jeftan välityksellä Jehova vapauttaa Israelin ammonilaisten käsistä. Israelin 12 tuomariin lukeutuvat myös Tola, Jair, Ibsan, Elon ja Abdon. Tuomarien aika päättyy Simsoniin, joka taistelee filistealaisia vastaan.

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

4:8: Miksi Barak vaati naisprofeetta Deboraa lähtemään kanssaan taistelukentälle? Barak ei ilmeisestikään tuntenut kykenevänsä lähtemään yksin Siseran armeijaa vastaan. Naisprofeetan mukaantulo oli hänelle ja hänen miehilleen tae Jumalan ohjauksesta ja valoi heihin rohkeutta. Barakin vaatimus ei siis ollut merkki heikkoudesta vaan vahvasta uskosta.

5:20: Miten tähdet taistelivat taivaalta Barakin puolesta? Raamattu ei kerro, oliko kyse enkelien avusta, putosiko taivaalta meteoriitteja – mitä Siseran viisaat miehet olisivat pitäneet pahaenteisenä merkkinä – tai turvautuiko Sisera mahdollisesti astrologisiin ennustuksiin, jotka osoittautuivat vääriksi. Epäilemättä Jumala kuitenkin puuttui jollain tavalla asioihin.

7:1–3; 8:10: Miksi Jehova sanoi, että Gideonilla, jolla oli 32000 miestä, oli liikaa väkeä vastustamassa vihollisen 135000 miehen armeijaa? Siksi, että Jehova itse antoi Gideonille ja hänen miehilleen voiton. Jumala ei halunnut heidän ajattelevan, että he olivat lyöneet midianilaiset omin voimin.

11:30, 31: Oliko Jeftalla mielessään ihmisuhri, kun hän teki lupauksensa? Sellainen  ajatus ei varmasti astunut Jeftan mieleen, sillä Laissa määrättiin: ”Keskuudestasi ei saa löytyä ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi.” (5. Mooseksen kirja 18:10.) Jeftalla oli kuitenkin mielessään ihminen, ei eläin. Israelilaiskodeissa tuskin pidettiin uhreiksi kelpaavia eläimiä, eikä eläimen uhraaminen olisi ollut mitenkään tavatonta. Jefta tiesi, että se, joka tulisi häntä vastaan hänen talostaan, voisi aivan hyvin olla hänen tyttärensä. Vastaantulija uhrattaisiin ”polttouhrina” siinä mielessä, että hänet vihittäisiin Jehovan yksinomaiseen palvelukseen, jota suoritettiin pyhäkössä.

Opetuksia meille

3:10: Hengellisissä toimissa ei voi menestyä ihmisviisauden avulla vaan Jehovan hengen turvin (Psalmit 127:1).

3:21: Ehud käytti miekkaa tehokkaasti ja rohkeasti. Meidän täytyy opetella käyttämään taitavasti ”hengen miekkaa, toisin sanoen Jumalan sanaa”. Se merkitsee sitä, että meidän täytyy käyttää Raamattua rohkeasti sananpalveluksessa. (Efesolaisille 6:17; 2. Timoteukselle 2:15.)

6:11–15; 8:1–3, 22, 23: Gideonin vaatimattomuus opettaa meille kolme tärkeää asiaa: 1) Kun meille annetaan jokin palvelustehtävä, meidän tulisi pohtia pikemminkin sen tuomaa vastuuta kuin siihen mahdollisesti liittyvää huomattavaa asemaa tai arvovaltaa. 2) Ollessamme tekemisissä riidanhaluisten ihmisten kanssa vaatimattomuus auttaa meitä toimimaan viisaasti. 3) Vaatimattomuus estää meitä tavoittelemasta huomattavaa asemaa.

6:17–22, 36–40: Meidänkin on varottava ’uskomasta jokaista henkeytettyä ilmausta’. Meidän täytyy sen sijaan ’koetella henkeytetyt ilmaukset nähdäksemme, ovatko ne Jumalasta’. (1. Johanneksen kirje 4:1.) Vastanimitetyn kristityn vanhimman on viisasta kääntyä kokeneemman vanhimman puoleen varmistautuakseen siitä, että neuvot, joita hän aikoo antaa, perustuvat lujasti Jumalan sanaan.

6:25–27: Gideon toimi ymmärtäväisesti, jottei olisi suututtanut vastustajiaan tarpeettomasti. Saarnatessamme hyvää uutista meidän täytyy varoa, ettei puhetapamme loukkaa toisia aiheettomasti.

7:6: Palvellessamme Jehovaa meidän tulisi olla Gideonin 300 miehen kaltaisia: valppaita ja varovaisia.

9:8–15: On todella typerää toimia ylpeästi ja elätellä mielessään kunnianhimoisia ajatuksia aseman tai vallan saamisesta.

11:35–37: Jeftan hyvä esimerkki auttoi epäilemättä hänen tytärtään kehittämään lujan uskon ja uhrautuvaa henkeä. Vanhemmat voivat  nykyään antaa samanlaisen esimerkin lapsilleen.

11:40: Kiitoksen antaminen niille, jotka osoittavat alttiutta Jehovan palveluksessa, rohkaisee heitä.

13:8: Vanhempien tulee rukoilla Jehovalta ohjausta ja noudattaa hänen neuvojaan, kun he opettavat lapsiaan (2. Timoteukselle 3:16).

14:16, 17; 16:16: Toisen ihmisen painostaminen itkemällä ja nalkuttamalla voi vahingoittaa suhdetta häneen (Sananlaskut 19:13; 21:19).

MUITA RIKKOMUKSIA ISRAELISSA

(Tuomarit 17:1–21:25)

Tuomarien kirjan loppuosa sisältää kaksi merkittävää kertomusta. Ensimmäinen niistä kertoo Miika-nimisestä miehestä, joka hankkii kotiinsa epäjumalan ja palkkaa erään leeviläisen toimimaan pappinaan. Tuhottuaan Laisin eli Lesemin kaupungin danilaiset rakentavat sen tilalle kaupungin, jolle he antavat nimeksi Dan. Miikan epäjumalan ja papin avulla he alkavat harjoittaa Danissa omaa palvontamuotoaan. Lais valloitetaan ilmeisesti ennen Joosuan kuolemaa. (Joosua 19:47.)

Toinen tapaus sattuu melko pian Joosuan kuoleman jälkeen. Jotkut benjaminilaisen Gibean kaupungin miehet syyllistyvät joukkoraiskaukseen, joka johtaa lähes koko Benjaminin heimon tuhoon – henkiin jää vain 600 miestä. Käytännöllisen järjestelyn avulla he kuitenkin saavat itselleen vaimot, niin että Daavidin hallituskaudella Benjaminin heimoon kuuluu jo lähes 60000 soturia (1. Aikakirja 7:6–11).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

17:6; 21:25: Eikö se, että ”jokainen oli tottunut tekemään sitä, mikä hänen omissa silmissään oli oikein”, johtanut sekasortoon? Ei välttämättä, sillä Jehova teki riittävät järjestelyt kansansa opastamiseksi. Hän antoi heille Lain ja papiston opettamaan heille hänen teitään. Ylimmäinen pappi saattoi urimin ja tummimin välityksellä kysyä Jumalan kantaa tärkeissä asioissa (2. Mooseksen kirja 28:30). Jokaisessa kaupungissa oli myös vanhimpia, jotka kykenivät antamaan järkeviä neuvoja. Kun israelilainen käytti näitä järjestelyjä hyväkseen, hän saattoi ohjata omaatuntoaan oikeaan suuntaan. Kun hän sitten ’teki sitä, mikä oli hänen omissa silmissään oikein’, se koitui hänen hyväkseen. Toisaalta jos joku ei piitannut Laista vaan ratkaisi itse käytöstä ja palvontaa koskevat kysymykset, seuraukset olivat huonot.

20:17–48: Miksi Jehova antoi benjaminilaisten lyödä toiset heimot kahdesti, vaikka juuri benjaminilaisia piti rangaista? Antamalla uskollisten heimojen kärsiä ensin suuria menetyksiä Jehova koetteli heidän päättäväisyyttään juuria paha Israelista.

Opetuksia meille

19:14, 15: Gibealaisten haluttomuus osoittaa vieraanvaraisuutta kertoi moraalisesta heikkoudesta. Kristittyjä neuvotaan ’noudattamaan vieraanvaraisuutta’ (Roomalaisille 12:13).

Vapautus lähellä

Kristuksen Jeesuksen hallinnassa oleva Jumalan valtakunta tuhoaa pian pahan maailman, ja oikeamielisille ja moitteettomille koittaa suuri vapautus (Sananlaskut 2:21, 22; Daniel 2:44). ’Silloin kaikki Jehovan viholliset tuhoutuvat, ja häntä rakastavat ovat kuin aurinko, kun se nousee mahtavuudessaan’ (Tuomarit 5:31). Voimme osoittaa kuuluvamme niihin, jotka rakastavat Jehovaa, soveltamalla sitä, mitä olemme oppineet Tuomarien kirjasta.

Tuomarien aikaa kuvailevat kertomukset osoittavat kerta toisensa jälkeen todeksi seuraavan perustotuuden: Jehovan tottelemisesta saa runsaita siunauksia, mutta tottelemattomuudesta on tuhoisat seuraukset (5. Mooseksen kirja 11:26–28). Meidän on erittäin tärkeää olla ’sydämestämme tottelevaisia’ ja toimia Jumalan paljastetun tahdon mukaan! (Roomalaisille 6:17; 1. Johanneksen kirje 2:17.)

[Alaviite]

[Kartta s. 25]

(Ks. painettu julkaisu)

”Jehova herätti tuomareita, ja nämä pelastivat heidät heidän ryöstäjiensä käsistä.” (Tuomarit 2:16)

TUOMARIT

1. Otniel (Manassen heimo)

2. Ehud (Juudan heimo)

3. Samgar (Juudan heimo)

4. Barak (Naftalin heimo)

5. Gideon (Isaskarin heimo)

6. Tola (Manassen heimo)

7. Jair (Manassen heimo)

8. Jefta (Gadin heimo)

9. Ibsan (Asserin heimo)

10. Elon (Sebulonin heimo)

11. Abdon (Efraimin heimo)

12. Simson (Juudan heimo)

DAN

MANASSE

NAFTALI

ASSER

SEBULON

ISASKAR

MANASSE

GAD

EFRAIM

DAN

BENJAMIN

RUUBEN

JUUDA

[Kuva s. 26]

Mitä opit siitä, että Barak vaati Deboraa lähtemään taistelukentälle?