Kantaako totuus hedelmää niissä joita opetat?

KUN nuori Eric ilmoitti, ettei hän haluaisi enää olla Jehovan todistaja, hänen vanhempansa olivat murtuneita. He eivät olleet osanneet aavistaakaan mitään sellaista. Eric oli ollut lapsena mukana perheen raamatuntutkistelussa, käynyt kristillisissä kokouksissa ja osallistunut saarnaamistyöhön seurakunnan kanssa. Hän oli näyttänyt niin sanotusti olevan totuudessa. Mutta nyt kun hän oli lähtenyt kotoa, vanhemmat tajusivat, ettei Raamatun totuus ollut tavoittanut hänen sydäntään. Tämän tajuaminen sekä järkytti että aiheutti pettymyksen.

Muutkin ovat tunteneet samanlaista pettymystä, kun joku, jonka kanssa he ovat tutkineet Raamattua, on yllättäen lopettanut tutkimisen. Tuolloin pohditaan usein sitä, miksi tällaista ei osannut odottaa. Onko mahdollista tietää ennen hengellistä onnettomuutta, kantaako totuus hedelmää niissä, joita opetamme? Miten voimme olla varmoja siitä, että totuus vaikuttaa meihin samoin kuin niihin, joita opetamme? Tutussa vertauksessaan kylväjästä Jeesus antoi vihjeen, joka auttaa vastaamaan näihin kysymyksiin.

Totuuden täytyy tavoittaa sydän

”Siemen on Jumalan sana”, sanoi Jeesus. ”Mutta mikä putosi hyvään maahan, ne ovat ne, jotka kuultuaan sanan vilpittömin ja hyvin sydämin säilyttävät sen ja kantavat hedelmää kestävinä.” (Luukas 8:11, 15.) Ennen kuin Valtakunnan totuus siis voisi tuottaa tuloksia oppilaissamme, sen täytyy juurtua heidän kuvaannolliseen sydämeensä. Jeesus vakuuttaa, että hyvään maahan kylvetyn hyvän siemenen tavoin Jumalan sanan totuus, joka koskettaa hyvää sydäntä, alkaa heti vaikuttaa ja tuottaa hedelmää. Millaista hedelmää tulisi odottaa?

Meidän on kiinnitettävä huomiota sydämen ominaisuuksiin, ei vain ulkokuoreen. Pelkästään palvelukseen liittyvien rutiinien noudattaminen ei aina paljasta, mitä ihmisen sydämessä todellisuudessa on (Jeremia 17:9, 10; Matteus 15:7–9). On katsottava syvemmälle. Ihmisen haluissa ja vaikuttimissa sekä siinä, mitä asioita hän pitää tärkeinä, tulee olla nähtävissä selviä muutoksia. Hänen tulee kehittää uutta persoonallisuutta, joka mukautuu Jumalan tahtoon (Efesolaisille 4:20–24). Tätä voidaan havainnollistaa sillä, mitä tapahtui tessalonikalaisille. Paavali sanoi, että kun he kuulivat hyvän uutisen, he ottivat sen auliisti vastaan Jumalan sanana. Mutta myöhemmin juuri heidän kestävyytensä, uskollisuutensa ja rakkautensa saivat Paavalin vakuuttuneeksi siitä, että totuus ”myös vaikutti” heissä. (1. Tessalonikalaisille 2:13, 14; 3:6.)

Ennen pitkää oppilaan käytös tietysti paljastaa, mitä hänen sydämessään on, kuten Ericin esimerkki osoittaa (Markus 7:21, 22; Jaakobin kirje 1:14, 15). Valitettavasti joskus pahat taipumukset käyvät täysin ilmi vasta sitten kun saattaa jo olla liian myöhäistä. Sen vuoksi on tärkeää yrittää tunnistaa heikkoudet ennen kuin ne aiheuttavat hengellisen kompastumisen. Meidän on opittava katsomaan kuvaannolliseen sydämeen. Miten se on mahdollista?

Ota oppia Jeesuksesta

Jeesus kykeni tietysti lukemaan sydämen erehtymättömän tarkasti (Matteus 12:25). Kukaan  meistä ei pysty siihen. Hän näytti kuitenkin, että mekin voimme havaita ihmisen halut ja vaikuttimet sekä sen, mitkä asiat ovat etusijalla hänen elämässään. Samoin kuin taitava lääkäri käyttää eri diagnosointimenetelmiä saadakseen selville, mikä potilaan kirjaimellista sydäntä vaivaa, Jeesuskin käytti Jumalan sanaa ’ammentaakseen esiin’ ja paljastaakseen ”sydämen ajatukset ja aikomukset”, kun ne eivät olleet vielä yleisesti havaittavissa (Sananlaskut 20:5; Heprealaisille 4:12).

Erään kerran Jeesus esimerkiksi auttoi Pietaria näkemään itsessään heikkouden, josta myöhemmin tulikin kompastuskivi. Jeesus tiesi, että Pietari rakasti häntä. Itse asiassa Jeesus oli juuri uskonut Pietarille ”taivasten valtakunnan avaimet” (Matteus 16:13–19). Jeesus kuitenkin tiesi myös, että Saatana piti apostoleita silmällä. Tulevina päivinä heitä painostettaisiin kovasti tinkimään vakaumuksestaan. Jeesus oli ilmeisesti havainnut, että joillakuilla hänen apostoleillaan oli heikko usko. Hän ei siksi arkaillut kiinnittää heidän huomiotaan siihen, minkä hyväksi heidän täytyisi ponnistella. Katsotaanpa, miten hän otti asian esille.

Matteuksen 16:21 sanoo: ”Siitä ajasta lähtien Jeesus Kristus alkoi osoittaa opetuslapsilleen, että hänen täytyi – – kärsiä – – ja tulla tapetuksi.” Huomaa, että Jeesus osoitti, ei vain kertonut heille, mitä hänelle tapahtuisi. Hän käytti todennäköisesti raamatunkohtia, joissa ilmaistaan, että Messiaan täytyisi kärsiä ja kuolla, esimerkiksi psalmia 22:14–18 tai Jesajan 53:10–12:ta. Lukemalla tai lainaamalla suoraan Raamatun kirjoituksia Jeesus joka tapauksessa antoi Pietarille ja muille apostoleille tilaisuuden paljastaa, mitä heidän sydämessään oli. Miten he suhtautuisivat tulevaan vainoon?

Hämmästyttävää kyllä, niin rohkeaksi ja innokkaaksi kuin Pietari olikin osoittautunut, hänen äkkipikainen reagointinsa tähän tilanteeseen paljasti, että hänen ajattelunsa oli virheellistä. ”Ole huomaavainen itseäsi kohtaan, Herra”, hän sanoi, ”eihän sinulle toki sellaista tapahdu.” Pietarin ajattelutapa oli selvästikin väärä, sillä kuten Jeesus osoitti, hän ei ajatellut ”Jumalan ajatuksia, vaan ihmisten”. Se oli paha virhe, josta voisi olla vakavia seurauksia. Niinpä Jeesus nuhteli Pietaria ja sanoi sitten hänelle ja muille opetuslapsille: ”Jos joku tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti.” Hän lainasi psalmien 49:8:n ja 62:12:n ajatuksia ja muistutti heille huomaavaisesti, että heidän ikuinen tulevaisuutensa oli Jumalan käsissä – ei ihmisten, jotka eivät voi pelastaa. (Matteus 16:22–28.)

Vaikka Pietari myöhemmin antoikin tilapäisesti periksi pelolle ja kielsi Jeesuksen kolme kertaa, tämä ja muut samankaltaiset keskustelut epäilemättä auttoivat häntä toipumaan nopeasti hengellisesti (Johannes 21:15–19). Vain 50 päivää myöhemmin Pietari nousi pelottomasti Jerusalemiin kokoontuneiden ihmisjoukkojen eteen todistamaan Jeesuksen ylösnousemuksesta. Seuraavien viikkojen, kuukausien ja vuosien kuluessa hänet pidätettiin toistuvasti, häntä lyötiin ja hänet vangittiin, mutta hän kohtasi tämän kaiken rohkeasti ja antoi erinomaisen esimerkin pelottomasta nuhteettomuudesta. (Apostolien teot 2:14–36; 4:18–21; 5:29–32, 40–42; 12:3–5.)

Mitä tästä voi oppia? Huomaatko, mitä Jeesus teki ammentaakseen esiin Pietarin sydämen ajatukset? Ensiksi hän kiinnitti Pietarin  huomion nimenomaiseen huolenaiheeseen valitsemalla sopivia raamatunkohtia. Sitten Pietari sai tilaisuuden paljastaa, mitä hänen sydämessään oli. Lopuksi Jeesus auttoi Pietaria oikaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan antamalla lisää raamatullisia neuvoja. Sinusta saattaa tuntua, ettet osaa antaa tämäntasoista opetusta, mutta tarkastellaanpa kahta kokemusta, jotka havainnollistavat sitä, että valmistautuminen ja Jehovaan luottaminen voivat auttaa ketä tahansa meistä noudattamaan Jeesuksen esimerkkiä.

Miten sydämen ajatukset ammennetaan esiin?

Kun muuan kristitty isä sai tietää, että hänen ensi- ja toisluokkalainen poikansa olivat ottaneet makeisia opettajanpöydältä, hän istuutui keskustelemaan heidän kanssaan. Isä ei suinkaan sivuuttanut asiaa harmittomana, lapsellisena kepposena, vaan hän kertoo: ”Yritin ammentaa heidän sydämestään esiin syyn siihen, miksi he olivat toimineet väärin.”

Isä pyysi poikia muistelemaan, mitä oli tapahtunut Aakanille, josta kerrotaan Joosuan kirjan 7. luvussa. Pojat tajusivat heti, mistä oli kyse, ja tunnustivat tekonsa. Heidän omatuntonsa olikin jo vaivannut heitä. Isä pyysi heitä vielä lukemaan Efesolaiskirjeen 4:28:n, jossa sanotaan: ”Älköön varastaja enää varastako, vaan tehköön ennemmin kovasti työtä – –, jotta hänellä olisi jotakin annettavaa tarpeessa olevalle.” Isä pani pojat ostamaan makeisia ja viemään ne opettajalle, mikä tehosti raamatullisen opetuksen arvoa.

”Yritimme kitkeä kaikki väärät halut heti, kun havaitsimme niitä, ja korvata ne hyvillä ja puhtailla asioilla vetoamalla poikien omaan ajatteluun”, kertoo isä. Nämä vanhemmat onnistuivat ajan mittaan hyvin, kun he jäljittelivät Jeesusta opettaessaan lapsiaan. Kumpikin poika kutsuttiin aikanaan päätoimistoon Brooklynin Beteliin, missä toinen heistä on palvellut jo 25 vuotta.

Tarkastellaanpa, miten eräs kristitty sisar saattoi auttaa naista, jonka kanssa hän tutki Raamattua. Tutkisteluoppilas kävi kokouksissa, osallistui palvelukseen ja oli jo ilmaissut haluavansa mennä kasteelle. Hän näytti kuitenkin luottavan edelleen pikemminkin itseensä kuin Jehovaan. ”Naimattomana naisena hän oli oppinut itsenäisemmäksi kuin hän tajusikaan”, muistelee sisar. ”Pelkäsin, että hän romahtaisi fyysisesti tai hengellisesti.”

Niinpä todistaja otti oppilaansa kanssa esiin Matteuksen 6:33:n ja kannusti tätä oikaisemaan asioiden tärkeysjärjestystä, panemaan Valtakunnan ensi sijalle ja luottamaan siihen, että Jehovan avulla asiat hoituisivat parhain päin. Hän kysyi oppilaalta suoraan: ”Onko sinusta toisinaan vaikeaa luottaa toisiin – myös Jehovaan – koska elät yksin?” Oppilas myönsi, että hän oli melkein lakannut rukoilemasta. Julistaja kannusti häntä sitten noudattamaan psalmin 55:22:n neuvoa ja ’heittämään taakkansa Jehovalle’, koska 1. Pietarin kirjeen 5:7:ssä vakuutetaan, että ”hän huolehtii teistä”. Nuo sanat koskettivat naisen sydäntä. Todistaja kertoo: ”Se oli niitä harvoja kertoja, kun näin hänen itkevän.”

Anna totuuden vaikuttaa itseesi jatkuvasti

Tunnemme suurta iloa nähdessämme niiden, joita opetamme, ottavan vastaan Raamatun totuuden. Jotta ponnistelumme toisten auttamiseksi johtaisivat hyvään tulokseen, meidän on itse annettava hyvä esimerkki (Juudaan  kirje 22, 23). Meidän kaikkien täytyy ’työskennellä jatkuvasti omaksi pelastukseksemme peläten ja vavisten’ (Filippiläisille 2:12). Tähän sisältyy se, että kohdistamme Raamatun totuuden valon säännöllisesti omaan sydämeemme ja tutkimme, kaipaavatko jotkin asenteemme, halumme ja mieltymyksemme ehkä oikaisua (2. Pietarin kirje 1:19).

Onko esimerkiksi intosi kristillisissä toimissa laimentunut viime aikoina? Jos on, niin mistä se johtuu? Syynä saattaisi olla se, että luotat liikaa itseesi. Mistä voit tietää, onko näin? Lue Haggain 1:2–11 ja pohdi rehellisesti sitä, miten Jehova vetosi juutalaisiin, jotka olivat palanneet kotimaahansa. Kysy sitten itseltäsi: Olenko ylenmäärin huolissani taloudellisesta turvallisuudesta ja aineellisista mukavuuksista? Luotanko todella siihen, että Jehova huolehtii perheestäni, jos panen hengelliset asiat etusijalle? Vai tuntuuko minusta, että minun täytyy huolehtia ensin itsestäni? Älä epäröi oikaista ajatteluasi tai tunteitasi, jos se on tarpeen. Muun muassa Matteuksen 6:25–33:ssa, Luukkaan 12:13–21:ssä ja 1. Timoteuksen kirjeen 6:6–12:ssa olevat Raamatun neuvot auttavat saamaan aineellisista tarpeista ja omaisuudesta tasapainoisen näkemyksen, joka johtaa Jehovan jatkuvaan siunaukseen (Malakia 3:10).

Tällainen vilpitön itsetutkistelu voi olla vakavoittavaa. Kun huomiomme kiinnitetään joihinkin meillä oleviin heikkouksiin, niiden myöntäminen voi olla tunneperäisesti vaikeaa. Mutta kun ryhdymme rakkaudellisesti auttamaan lastamme, raamatuntutkisteluoppilastamme tai jopa itseämme – olipa asia kuinka arkaluonteinen tahansa – saatamme hyvinkin ottaa ensi askeleen hänen tai oman elämämme pelastamiseksi (Galatalaisille 6:1).

Entä jos ponnistelusi eivät näytä tuottavan tulosta? Älä anna heti periksi. Epätäydellisen sydämen oikaiseminen voi vaatia tahdikkuutta, viedä aikaa ja olla joskus turhauttavaakin. Mutta se voi olla myös palkitsevaa.

Alussa mainittu nuori Eric tuli lopulta järkiinsä ja alkoi jälleen ’vaeltaa totuudessa’ (2. Johanneksen kirje 4). ”Vasta sitten kun tajusin, mitä olin menettänyt, käännyin takaisin Jehovan puoleen”, hän kertoo. Vanhempiensa avun ansiosta Eric palvelee nykyään uskollisesti Jumalaa. Vaikka hän aikaisemmin torjuikin vanhempiensa toistuvat yritykset saada hänet tutkimaan sydäntään, nyt hän arvostaa suuresti sitä, mitä he tekivät. ”Vanhempani ovat suurenmoisia”, hän sanoo. ”He eivät koskaan lakanneet rakastamasta minua.”

Suunnatessamme Jumalan sanasta tulevan totuuden valon niiden ihmisten sydämeen, joita opetamme, osoitamme heitä kohtaan rakkaudellista huomaavaisuutta (Psalmit 141:5). Jatka lastesi ja tutkisteluoppilaittesi sydämen tutkimista saadaksesi selville, juurtuuko uusi kristillinen persoonallisuus todella heihin. Anna totuuden vaikuttaa jatkuvasti sekä toisiin että itseesi ’käsittelemällä totuuden sanaa oikein’ (2. Timoteukselle 2:15).

[Kuva s. 29]

Jeesuksen sanat paljastivat Pietarissa olevan heikkouden

[Kuva s. 31]

Ammenna Raamatun avulla esiin sydämen ajatukset