Ihmeitä joita olet nähnyt!

SANALLA ”ihme” on myös toissijainen merkitys: ”ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine t[ai] asia” (Suomen kielen perussanakirja). Me kaikki olemme nähneet tällaisia ihmeitä, joissa ei ole kyse Jumalan puuttumisesta asioiden kulkuun.

Perehdyttyään paremmin fysiikan lakeihin ihmiset ovat saaneet aikaan sellaista, mitä aiemmin pidettiin yleisesti mahdottomana. Esimerkiksi sata vuotta sitten useimmat ihmiset pitivät todennäköisesti mahdottomana sitä, mistä avaruustekniikka, tietokoneet, televisio ja muut nykyiset keksinnöt ovat tehneet arkipäivää.

Jotkut tiedemiehet myöntävätkin, etteivät he enää voi sanoa jotakin varmasti  mahdottomaksi, koska he tajuavat, että he tuntevat Jumalan luomistekoihin liittyviä tieteellisiä tosiseikkoja puutteellisesti. He ovat halukkaita sanomaan korkeintaan, että jokin on epätodennäköistä. Näin he jättävät oven auki tuleville ”ihmeille”.

Vaikka käyttäisimmekin ”ihmeen” ensisijaista merkitystä eli viittaisimme johonkin, mitä pidetään yliluonnollisten voimien aikaansaannoksena, voimme sanoa, että jokainen meistä on nähnyt ihmeitä. Näemme esimerkiksi auringon, kuun ja tähdet, jotka ovat itse Luojan kätten tekoa. Entä kuka voi selittää täysin yksityiskohtaisesti, miten aivot ja koko ihmisruumis toimivat tai miten ihmisalkio kehittyy? Kirjassa The Body Machine sanotaan: ”Ihmisen elimistö, jota keskushermosto valvoo ja koordinoi, on monimutkainen mittauslaitteisto, itsesäätöinen liikkuva moottori, itseuusiutuva tietokone – ihmeellinen ja monella tapaa arvoituksellinen luomus.” Luodessaan ihmisen elimistön Jumala teki totisesti ihmeen, joka hämmästyttää meitä jatkuvasti. Olet nähnyt myös toisenlaisia ihmeitä, vaikket ehkä olekaan pitänyt niitä sellaisina.

Voiko kirja olla ihme?

Mikään muu kirja ei ole levinnyt yhtä laajalle kuin Raamattu. Näetkö tässä ihmeen? Voimmeko pitää Raamatun olemassaoloa yliluonnollisten voimien ansiona? On totta, että Raamattu on ihmisten kirjoittama, mutta he vakuuttivat esittäneensä Jumalan ajatuksia eivätkä omiaan (2. Samuelin kirja 23:1, 2; 2. Pietarin kirje 1:20, 21). Ajattelehan. Raamatun kirjoittajia oli noin 40, ja he elivät yli 1600 vuoden kuluessa. Heillä oli hyvin erilaiset taustat, sillä joukossa oli muun muassa lääkäri, paimenia, sotilaita, kalastajia, virkamiehiä, pappeja ja kuninkaita. Silti he pystyivät välittämään yhtenäisen toivon sanoman, joka on sekä totuudenmukainen että täsmällinen.

Huolellisen tutkimustyön perusteella Jehovan todistajat pitävät Raamattua, ”[eivät] ihmisten sanana, vaan niin kuin se todella on, Jumalan sanana”, kuten apostoli Paavali kirjoitti (1. Tessalonikalaisille 2:13). Heidän julkaisuissaan on vuosien mittaan selitetty, miten ristiriitaisina pidetyt kohdat voidaan saattaa sopusointuun Raamatun perussanoman kanssa. Tämä sisäinen sopusointu on jo itsessään todiste jumalallisesta alkuperästä. *

Mitään muuta kirjaa ei ole yritetty tuhota yhtä tarmokkaasti kuin Raamattua. Se on kuitenkin edelleen olemassa, ja se on käännetty ainakin osittain yli 2000 kielelle. Sekä Raamatun säilyminen että sen sisällön pysyminen muuttumattomana ovat osoitus Jumalan ohjauksesta. Raamattu on todellakin ihme!

Ihme joka on ”elävä ja voimaa uhkuva”

Menneiden aikojen ihmeitä – ihmeparannuksia ja ylösnousemuksia – ei tapahdu enää nykyään. On kuitenkin syytä uskoa, että Jumalan tulevassa uudessa maailmassa tällaisia ihmeitä tapahtuu jälleen, vieläpä maailmanlaajuisesti. Nuo ihmeet, jotka ylittävät nykyisen käsityskykymme, tuovat ihmisille pysyvän helpotuksen.

Nykyäänkin Raamattu voi saada aikaan  suoranaisia ihmeitä, sillä se motivoi ihmisiä jalostamaan persoonallisuuttaan. (Ks. esimerkki tekstiruudusta ”Jumalan sanan voima” s. 8.) Heprealaiskirjeen 4:12 sanoo: ”Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse jopa erottamaan sielun ja hengen ja nivelet ja niiden ytimen ja kykenee havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset.” Raamattu on muovannut yli kuuden miljoonan ihmisen elämää ympäri maailman, antanut heidän elämälleen tarkoituksen ja tuonut heille suurenmoisen tulevaisuudentoivon.

Mikset antaisi Raamatun tehdä ihmeitä omassa elämässäsi?

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

KUOLLUT VAI ELOSSA?

Johanneksen 19:33, 34:n mukaan Jeesus oli jo kuollut, kun ”yksi sotilaista – – puhkaisi hänen kylkensä keihäällä, ja heti tuli ulos verta ja vettä”. Matteuksen 27:49, 50 antaa kuitenkin ymmärtää, että Jeesus oli yhä elossa, kun tämä tapahtui. Mistä ero johtuu?

Mooseksen laki kielsi jättämästä rikollista riippumaan koko yöksi teloituspaaluun (5. Mooseksen kirja 21:22, 23). Tästä syystä Jeesuksen aikoina oli tapana murtaa paaluun pannun rikollisen sääret, jos hän oli yhä elossa myöhään päivällä, koska tämä joudutti kuolemaa. Hän ei enää pystynyt suoristamaan itseään voidakseen hengittää kunnolla. Se että sotilaat mursivat kahden Jeesuksen rinnalle naulitun pahantekijän sääret mutta eivät Jeesuksen sääriä, osoittaa, että he ajattelivat hänen jo kuolleen. Yksi sotilaista puhkaisi hänen kylkensä todennäköisesti vain varmistaakseen, että hän todella oli kuollut ja ettei hän virkoaisi myöhemmin, mitä saatettaisiin julistaa ylösnousemuksena.

Matteuksen 27:49, 50:ssä oleva kertomus esittää tapahtumat eri järjestyksessä. Siinä sanotaan: ”Eräs toinen mies otti keihään ja lävisti hänen kylkensä, ja verta ja vettä tuli ulos. Taas Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.” Kursivoitua virkettä ei kuitenkaan ole kaikissa varhaisissa Raamatun käsikirjoituksissa. Monet asiantuntijat uskovat, että se lisättiin myöhemmin Johanneksen evankeliumista, mutta väärään kohtaan. Siksi monissa käännöksissä on selittävä alaviite tai kyseinen virke on pantu haka- tai kaarisulkeisiin tai se on jätetty kokonaan pois.

Westcottin ja Hortin tekstijulkaisussa, jota on käytetty laajalti Uuden maailman käännöksen pohjatekstinä, virke on kaksinkertaisissa hakasulkeissa. Siinä huomautetaan, että virkettä ”on vahvasti epäiltävä jäljentäjien lisäämäksi”.

Vankat todisteet osoittavat siis, että Johanneksen 19:33, 34 on todenmukainen ja että Jeesus oli jo kuollut, kun roomalainen sotilas lävisti hänet keihäällä.

 [Tekstiruutu/Kuva s. 8]

JUMALAN SANAN VOIMA

Särkyneestä kodista oleva Detlef * ajelehti murrosikäisenä huumeiden, alkoholin ja heavymetalin maailmaan. Hänestä tuli niin sanottu skinhead, ja hän joutui pian vaikeuksiin poliisin kanssa väkivaltaisen käytöksensä vuoksi.

Vuonna 1992 eräässä koillissaksalaisessa ravintolabaarissa puhkesi raju tappelu 60 skinheadin ja 35 punkkarin välillä. Yksi punkkareista, Thomas, hakattiin niin pahasti, että hän kuoli vammoihinsa. Monet johtohahmoista, Detlef mukaan luettuna, tuomittiin vankeuteen oikeudenkäynnissä, joka oli näkyvästi esillä mediassa.

Pian sen jälkeen kun Detlef oli vapautunut vankilasta, Jehovan todistajat ojensivat hänelle lehtisen, jonka otsikko oli ”Miksi elämä on täynnä ongelmia?” Detlef havaitsi heti, että se, mitä siinä sanottiin, piti paikkansa, ja hän alkoi tutkia Raamattua todistajien kanssa. Tämä muutti hänen elämänsä täysin. Vuodesta 1996 lähtien hän on ollut innokas Jehovan todistaja.

Entinen punkkari Siegfried oli surmansa saaneen Thomasin hyvä ystävä. Hänestäkin tuli myöhemmin Jehovan todistaja, ja nykyään hän on seurakunnan vanhin. Kun Siegfried kävi Detlefin seurakunnassa pitämässä raamatullisen puheen (sattumoisin myös Thomasin äiti käy siellä toisinaan kokouksissa), Detlef kutsui hänet lounaalle. Kymmenisen vuotta sitten heidän olisi ollut vaikea hallita vihaansa. Nyt heidän veljellinen rakkautensa on ilmeistä.

Detlef ja Siegfried toivovat, että he voisivat olla vastaanottamassa Thomasia, kun kuolleita herätetään maanpäälliseen paratiisiin. Detlef sanoo: ”Minulle tulee kyyneleet silmiin, kun vain ajattelenkin sitä. Olen valtavan pahoillani siitä, mitä tein.” Molempien toiveena on auttaa silloin Thomasia, jotta hän oppisi tuntemaan Jehovan ja voisi iloita Raamatun antamasta toivosta, niin kuin he auttavat nykyään muita.

Tällainen voima on Jumalan sanalla!

[Alaviite]

[Kuva s. 6]

Ihmisruumis on ihmeellinen luomus

[Lähdemerkintä]

Anatomy Improved and Illustrated, London, 1723, Bernardino Genga