Emme elä enää itsellemme
Emme elä enää itsellemme
”[Kristus] kuoli kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät eläisi enää itselleen.” (2. KORINTTILAISILLE 5:15)
1, 2. Mikä raamatullinen käsky sai Jeesuksen seuraajat ensimmäisellä vuosisadalla voittamaan itsekkyyden?
OLI Jeesuksen viimeinen ilta maan päällä. Vain muutaman tunnin kuluttua hän antaisi elämänsä kaikkien niiden puolesta, jotka uskovat häneen. Tuona iltana Jeesus esitti uskollisille apostoleilleen monia tärkeitä asioita. Niiden joukossa oli käsky, jonka noudattaminen osoittautuisi hänen seuraajiensa tuntomerkiksi. Hän sanoi: ”Minä annan teille uuden käskyn, että rakastatte toisianne; että niin kuin minä olen rakastanut teitä, tekin rakastatte toisianne. Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:34, 35.)
2 Tosi kristittyjen täytyy osoittaa uhrautuvaa rakkautta toisiaan kohtaan ja panna toisten uskovien tarpeet omiensa edelle. Heidän ei tule epäröidä edes ’antaa sieluaan ystäviensä puolesta’ (Johannes 15:13). Miten varhaiskristityt suhtautuivat uuteen käskyyn? Toisella vuosisadalla elänyt Tertullianus kertoi kuuluisassa teoksessaan Apologeticum ihmisten sanoneen kristityistä: ”Katso – – kuinka he rakastavat toisiaan – – ja kuinka he ovat valmiita kuolemaan toistensa puolesta.”
3, 4. a) Miksi meidän pitäisi vastustaa itsekkyyttä? b) Mitä tässä kirjoituksessa käsitellään?
3 Meidänkin täytyy ’kantaa edelleen toistemme taakkoja ja täyttää siten Kristuksen laki’ (Galatalaisille 6:2). Ei kuitenkaan ole aina helppoa noudattaa Kristuksen lakia ja ’rakastaa Jehovaa, Jumalaamme, koko sydämellämme, sielullamme ja mielellämme ja rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme’ (Matteus 22:37–39). Suurimpia esteitä tälle on itsekkyys. Epätäydellisinä ihmisinä olemme taipuvaisia itsekeskeisyyteen. Tätä luontaista taipumusta voimistavat vielä arkielämän paineet, koulussa ja työpaikalla vallitseva kilpailuhenki ja elatuksen hankkimiseen liittyvät huolet. Taipumus itsekkyyteen ei ole vähenemään päin. Apostoli Paavali varoitti: ”Viimeisinä päivinä – – ihmisistä tulee äärimmäisen itsekeskeisiä.” (2. Timoteukselle 3:1, 2, Phillips.)
4 Maallisen palveluksensa lopulla Jeesus kuvaili opetuslapsilleen kolmivaiheista prosessia, joka auttaisi heitä voittamaan itsekkyyden. Millainen se oli, ja miten me voimme hyötyä hänen ohjeistaan?
Tehokas vastalääke
5. Mitä Jeesus paljasti opetuslapsilleen ollessaan saarnamatkalla Pohjois-Galileassa, ja miksi se järkytti heitä?
5 Jeesus oli saarnamatkalla lähellä Filippoksen Kesareaa Pohjois-Galileassa. Tämä rauhallinen, maalauksellisen kaunis alue voisi tuntua sopivan paremmin joutilaisuuteen kuin kieltäymyksiin. Siellä Jeesus alkoi kuitenkin osoittaa opetuslapsilleen, että ”hänen täytyi mennä Jerusalemiin ja kärsiä paljon vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden toimesta ja tulla tapetuksi ja kolmantena päivänä herätetyksi” (Matteus 16:21). Tämä varmasti järkytti Jeesuksen opetuslapsia, sillä he olivat siihen saakka odottaneet, että heidän Johtajansa perustaisi Valtakuntansa maan päälle (Luukas 19:11; Apostolien teot 1:6).
6. Miksi Jeesus nuhteli voimakkaasti Pietaria?
6 Heti Pietari vei Jeesuksen ”sivuun ja alkoi nuhdella häntä sanoen: ’Ole huomaavainen itseäsi kohtaan, Herra; eihän sinulle toki sellaista tapahdu.’” Mitä Jeesus teki? ”Hän käänsi selkänsä ja sanoi Pietarille: ’Väisty taakseni, Saatana! Sinä olet minulle kompastuskivi, koska sinä et ajattele Jumalan ajatuksia, vaan ihmisten.’” Heidän näkemyksensä olivat todella kaukana toisistaan. Jeesus oli valmis kulkemaan uhrauksien tietä, jonka Jumala oli hänelle määrännyt ja joka johtaisi muutaman kuukauden kuluttua kuolemaan kidutuspaalussa. Pietari suositteli mukavaa elämää. ”Ole huomaavainen itseäsi kohtaan”, hän sanoi. Vaikka Pietari epäilemättä tarkoitti hyvää, Jeesus nuhteli häntä, koska hän oli tuossa tilanteessa antautunut Saatanan vaikutuksen alaiseksi. Hänellä ei ollut ”Jumalan mieli, vaan ihmisten”. (Matteus 16:22, 23; engl. viitelaitoksen alav.)
7. Millaisen tien Jeesus Matteuksen 16:24:ssä viitoitti seuraajilleen?
7 Nykyäänkin toistetaan ajatusta, jonka Pietari esitti Jeesukselle. Usein kuulee sanottavan: ”Hemmottele itseäsi.” ”Noudata vähimmän vastuksen tietä.” Toisaalta Jeesus suositteli aivan erilaista asennetta. Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti.” (Matteus 16:24.) Eräässä Raamatun selitysteoksessa sanotaan: ”Nämä sanat eivät kutsu ulkopuolisia tulemaan opetuslapsiksi vaan kertovat niille, jotka ovat jo vastanneet Kristuksen kutsuun, mitä opetuslapsena oleminen merkitsee.” (The New Interpreter’s Bible.) Uskovien täytyy ottaa kolme Jeesuksen mainitsemaa askelta, jotka on kirjoitettu muistiin tähän raamatunkohtaan. Tarkastelemme kutakin askelta erikseen.
8. Selitä, mitä itsensä kieltäminen merkitsee.
8 Ensiksikin meidän täytyy kieltää itsemme. ’Itsensä kieltämistä’ vastaava kreikkalainen sana ilmaisee, että on halukas sanomaan ”ei” itsekkäille haluilleen tai omille eduilleen. Itsemme kieltäminen ei merkitse vain sitä, että aika ajoin luovumme joistakin nautinnoista, eikä se toisaalta merkitse sitä, että meistä tulee askeettisia tai itsetuhoisia. Emme enää ’kuulu itsellemme’, koska luovutamme halukkaasti koko elämämme ja kaiken siihen kuuluvan Jehovalle (1. Korinttilaisille 6:19, 20). Emme ole enää itsekeskeisiä, vaan elämästämme tulee Jumala-keskeistä. Itsemme kieltäminen merkitsee sitä, että päätämme tehdä Jumalan tahdon, vaikka se saattaa sotia omia epätäydellisiä taipumuksiamme vastaan. Osoitamme omistautuneemme yksinomaan Jumalalle, kun vihkiydymme hänelle ja käymme kasteella. Sitten pyrimme elämään vihkiytymisemme mukaisesti lopun elämäämme.
9. a) Mitä kidutuspaalu edusti Jeesuksen ollessa maan päällä? b) Millä tavoin otamme kidutuspaalumme?
9 Toinen askel on, että meidän täytyy ottaa kidutuspaalumme. Ensimmäisellä vuosisadalla kidutuspaalu edusti kärsimystä, häpeää ja kuolemaa. Yleensä vain rikollisia rangaistiin teloittamalla heidät kidutuspaalussa tai ripustamalla heidän kuolleet ruumiinsa paaluun. Tällä ilmauksella Jeesus osoitti, että kristityn täytyy olla valmis kohtaamaan vainoa, ylenkatsetta tai jopa kuolema, koska hän ei ole osa maailmasta (Johannes 15:18–20). Kristilliset normimme tekevät meistä erilaisia, ja siksi maailma saattaa ’herjata meitä’ (1. Pietarin kirje 4:4). Näin voisi tapahtua koulussa, työpaikalla tai jopa kotona (Luukas 9:23). Kaikesta huolimatta haluamme kestää maailman halveksuntaa, koska emme elä enää itsellemme. Jeesus sanoi: ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa.” (Matteus 5:11, 12.) Todellista merkitystä on Jumalan suosiolla.
10. Mitä sisältyy siihen, että seuraa Jeesusta jatkuvasti?
10 Kolmanneksi Jeesus Kristus sanoi, että meidän täytyy seurata häntä jatkuvasti. W. E. Vinen sanakirjan mukaan seuraamista vastaava kreikkalainen sana merkitsee sitä, että on kumppani, ”se joka kulkee samaa tietä” (An Expository Dictionary of New Testament Words). Ensimmäisen Johanneksen kirjeen 2:6:ssa sanotaan: ”Joka sanoo pysyvänsä hänen [Jumalan] yhteydessään, on velvollinen itse myös edelleen vaeltamaan niin kuin hän [Kristus] vaelsi.” Miten Jeesus vaelsi? Rakkaus, jota hän tunsi taivaallista Isäänsä ja opetuslapsiaan kohtaan, ei jättänyt sijaa itsekkyydelle. ”Kristuskaan ei miellyttänyt itseään”, kirjoitti Paavali (Roomalaisille 15:3). Silloinkin kun Jeesus oli väsynyt tai nälkäinen, hän asetti toisten tarpeet omiensa edelle (Markus 6:31–34). Lisäksi hän saarnasi ja opetti tarmokkaasti Valtakuntaa koskevia asioita. Eikö meidän pitäisikin jäljitellä häntä, kun täytämme innokkaasti toimeksiantoamme ’tehdä opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä ja opettaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus on käskenyt noudattaa’? (Matteus 28:19, 20.) Kaikessa tässä Kristus jätti meille mallin, ja meidän täytyy ’seurata tarkoin hänen askeleitaan’ (1. Pietarin kirje 2:21).
11. Miksi on tärkeää, että kiellämme itsemme, otamme kidutuspaalumme ja seuraamme jatkuvasti Jeesusta Kristusta?
11 On elintärkeää, että kiellämme itsemme, otamme kidutuspaalumme ja seuraamme jatkuvasti Esimerkkiämme. Tämä on vastalääkettä itsekkyydelle, joka vääjäämättä estää ilmaisemasta uhrautuvaa rakkautta. Lisäksi Jeesus sanoi: ”Se, joka tahtoo pelastaa sielunsa, tulee kadottamaan sen, mutta joka kadottaa sielunsa minun tähteni, tulee löytämään sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa koko maailman, mutta menettää sielunsa? Tai mitä ihminen antaa sielunsa vastineeksi?” (Matteus 16:25, 26.)
Emme voi palvella kahta isäntää
12, 13. a) Mikä kiinnosti nuorta hallitusmiestä, joka pyysi Jeesukselta neuvoa? b) Minkä neuvon Jeesus antoi miehelle ja miksi?
12 Joitakin kuukausia sen jälkeen, kun Jeesus oli tähdentänyt opetuslapsilleen itsensä kieltämisen tarpeellisuutta, hänen luokseen tuli rikas nuori hallitusmies, joka kysyi: ”Opettaja, mitä hyvää minun täytyy tehdä saadakseni ikuisen elämän?” Jeesus kehotti häntä ’noudattamaan käskyjä jatkuvasti’ ja mainitsi sitten niistä joitakin. Nuori mies sanoi: ”Olen pitänyt nämä kaikki.” Mies oli ilmeisesti vilpitön, ja hän oli parhaansa mukaan noudattanut Lain käskyjä. Niinpä hän kysyi: ”Mitä minulta vielä puuttuu?” Vastaukseksi Jeesus esitti tuolle nuorelle miehelle ainutlaatuisen kutsun: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy mitä omistat ja anna köyhille, niin sinulla tulee olemaan aarre taivaassa, ja tule minun seuraajakseni.” (Matteus 19:16–21.)
13 Jeesus tajusi, ettei tuo nuori mies pystyisi palvelemaan Jehovaa kokosieluisesti, ellei hän hankkiutuisi eroon suuresta omaisuudestaan, joka vaati paljon hänen huomiotaan. Kristuksen aidot opetuslapset eivät voi palvella kahta isäntää. He eivät ”voi olla Jumalan ja rikkauden orjia” (Matteus 6:24). Heillä täytyy olla ”yksinkertainen” silmä, joka on keskittänyt huomionsa hengellisiin asioihin (Matteus 6:22). Hankkiutuminen eroon omaisuudestaan ja sen antaminen köyhille on uhrautuva teko. Tämän aineellisen uhrauksen vastapainoksi Jeesus tarjosi nuorelle hallitusmiehelle mittaamattoman arvokasta tilaisuutta hankkia aarre taivaaseen – aarre, joka merkitsisi hänelle ikuista elämää ja johtaisi odotteeseen lopulta hallita Kristuksen kanssa taivaassa. Tuo nuori mies ei ollut valmis kieltämään itseään. ”Hän meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.” (Matteus 19:22.) Jeesuksella oli kuitenkin seuraajia, jotka olivat toimineet toisin.
14. Miten neljä kalastajaa vastasivat Jeesuksen kutsuun seurata häntä?
14 Parisen vuotta aiemmin Jeesus oli esittänyt samanlaisen kutsun neljälle kalastajalle, jotka olivat nimeltään Pietari, Andreas, Jaakob ja Johannes. Kaksi heistä oli silloin kalassa ja kaksi muuta kunnostivat verkkojaan. Jeesus sanoi heille: ”Tulkaa minun perässäni, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.” Kaikki neljä jättivät lopulta kalastajan ammattinsa ja seurasivat Jeesusta lopun elämäänsä. (Matteus 4:18–22.)
15. Millaisia uhrauksia eräs nykyään elävä Jehovan todistaja teki voidakseen seurata Jeesusta?
15 Monet kristityt ovat nykyään jäljitelleet pikemminkin noiden neljän kalastajan kuin rikkaan nuoren hallitusmiehen esimerkkiä. He ovat uhranneet tässä maailmassa saatavia rikkauksia ja tilaisuuksia voidakseen palvella Jehovaa. ”Minun täytyi 22-vuotiaana tehdä suuri ratkaisu”, sanoo Deborah. Hän selittää: ”Olin tutkinut Raamattua puolisen vuotta ja halusin vihkiä elämäni Jehovalle, mutta perheeni vastusti jyrkästi. He olivat monimiljonäärejä, ja heistä tuntui, että jos minusta tulisi todistaja, he saisivat hävetä minua seurapiireissä. Sain 24 tuntia aikaa päättää, valitsenko ylelliset elinolot vai totuuden. Ellen katkaisisi kaikkia yhteyksiäni todistajiin, perheeni tekisi minut perinnöttömäksi. Jehova auttoi minua tekemään oikean ratkaisun ja antoi minulle voimaa toteuttaa sitä. Olen viettänyt 42 viime vuotta kokoaikaisessa palveluksessa, enkä ole katunut päätöstäni. Kääntämällä selkäni itsekkäälle, nautinnonhaluiselle elämäntavalle vältyin siltä tyhjyydeltä ja masennukselta, josta näen sukulaisteni kärsivän. Olen yhdessä mieheni kanssa auttanut yli sataa ihmistä oppimaan totuuden. Nämä hengelliset lapset ovat minulle arvokkaampia kuin mitkään aineelliset rikkaudet.” Miljoonat muut Jehovan todistajat ajattelevat samoin kuin hän. Miten on sinun laitasi?
16. Miten voimme osoittaa, ettemme elä enää itsellemme?
16 Tuhannet Jehovan todistajat, jotka eivät halua enää elää itselleen, toimivat tienraivaajina eli kokoaikaisina Valtakunnan julistajina. Kaikki eivät voi olosuhteittensa vuoksi palvella kokoaikaisesti, mutta he kehittävät tienraivaushenkeä ja tukevat Valtakunnan saarnaamista parhaan kykynsä mukaan. Vanhemmat osoittavat samanlaista henkeä, kun he uhraavat paljon aikaa ja vaivaa hengellisen valmennuksen antamiseen lapsilleen. Tavalla tai toisella me kaikki voimme osoittaa, että Valtakunnan edut ovat ensi sijalla elämässämme (Matteus 6:33).
Kenen rakkaus pakottaa meitä?
17. Mikä kannustaa meitä tekemään uhrauksia?
17 Uhrautuvan rakkauden tie ei ole helpoin tie. Mutta mikä pakottaakaan meitä sille? Paavali kirjoitti: ”Se rakkaus, joka Kristuksella on, pakottaa meitä, koska olemme päätelleet näin, että yksi kuoli kaikkien puolesta – – ja hän kuoli kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät eläisi enää itselleen, vaan hänelle, joka kuoli heidän puolestaan ja joka herätettiin.” (2. Korinttilaisille 5:14, 15.) Kristuksen rakkaus estää meitä elämästä enää itsellemme. Miten voimakas kannustin se onkaan! Koska Kristus kuoli puolestamme, niin emmekö tunnekin moraaliseksi velvollisuudeksemme elää hänelle? Kiitollisuus siitä syvästä rakkaudesta, jota Jumala ja Kristus ovat osoittaneet meitä kohtaan, on pakottanut meidät vihkimään elämämme Jumalalle ja tulemaan Kristuksen opetuslapsiksi (Johannes 3:16; 1. Johanneksen kirje 4:10, 11).
18. Miksi kannattaa kulkea uhrautuvaisuuden tietä?
18 Kannattaako tosiaan lakata elämästä itselleen? Kun rikas nuori hallitusmies oli torjunut Kristuksen kutsun ja mennyt pois, Pietari sanoi Jeesukselle: ”Katso! Me olemme jättäneet kaiken ja seuranneet sinua; mitä oikeastaan tulee meidän osaksemme?” (Matteus 19:27.) Pietari ja muut apostolit olivat tosiaan kieltäneet itsensä. Mikä olisi heidän palkkansa? Jeesus puhui ensin siitä, että he saisivat hallita hänen kanssaan taivaassa (Matteus 19:28). Samassa tilaisuudessa hän viittasi niihin siunauksiin, jotka tulisivat jokaisen hänen seuraajansa osaksi. Hän sanoi: ”Kukaan ei ole jättänyt taloa tai veljiä tai sisaria tai äitiä tai isää tai lapsia tai peltoja minun tähteni ja hyvän uutisen tähden saamatta [näitä] satakertaisesti nyt tänä ajanjaksona – – ja tulevassa asiainjärjestelmässä ikuista elämää.” (Markus 10:29, 30.) Me saamme paljon enemmän kuin olemme uhranneet. Eivätkö hengelliset isämme, äitimme, veljemme, sisaremme ja lapsemme olekin paljon arvokkaampia kuin mikään, mistä olemme luopuneet Valtakunnan vuoksi? Kummalla oli antoisampi elämä, Pietarilla vai rikkaalla nuorella hallitusmiehellä?
19. a) Mistä aito onnellisuus riippuu? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?
19 Jeesus osoitti sanoillaan ja teoillaan, että onnellisuus tulee antamisesta ja palvelemisesta, ei itsekkyydestä (Matteus 20:28; Apostolien teot 20:35). Kun emme elä enää itsellemme vaan seuraamme jatkuvasti Kristusta, saamme paljon tyydytystä elämästä nyt ja meillä on odotteena elää ikuisesti tulevaisuudessa. Kun kiellämme itsemme, Jehovasta tulee tietysti Omistajamme. Näin meistä tulee Jumalan orjia. Miksi tämä orjuus on palkitsevaa? Miten se vaikuttaa ratkaisuihin, joita teemme elämässä? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään näitä kysymyksiä.
Muistatko?
• Miksi meidän pitäisi taistella itsekkäitä taipumuksiamme vastaan?
• Mitä se merkitsee, että kieltää itsensä, ottaa kidutuspaalunsa ja seuraa Jeesusta jatkuvasti?
• Mikä estää meitä elämästä enää itsellemme?
• Miksi kannattaa elää uhrautuvaa elämää?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 11]
”Ole huomaavainen itseäsi kohtaan, Herra”
[Kuva s. 13]
Mikä esti nuorta hallitusmiestä seuraamasta Jeesusta?
[Kuvat s. 15]
Rakkaus saa Jehovan todistajat toimimaan innokkaina Valtakunnan julistajina