Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Opettele tuntemaan Jehovan tiet

Opettele tuntemaan Jehovan tiet

Opettele tuntemaan Jehovan tiet

”Saatathan minut tuntemaan tiesi, että tuntisin sinut.” (2. MOOSEKSEN KIRJA 33:13)

1, 2. a) Miksi Mooses reagoi hyvin voimakkaasti, kun hän näki egyptiläisen kohtelevan huonosti heprealaista? b) Mitä Mooseksen piti oppia ollakseen sovelias Jehovan palvelukseen?

MOOSES oli kasvatettu faraon huonekunnassa ja hänelle oli opetettu sellaista viisautta, jota Egyptin hallitseva luokka piti suuressa arvossa. Mooses kuitenkin tajusi, ettei hän ollut egyptiläinen. Hänen vanhempansa olivat heprealaisia. Vähän alle 40-vuotiaana hän kävi tarkastamassa veljiään, Israelin poikia. Nähdessään jonkun egyptiläisen kohtelevan huonosti erästä heprealaista Mooses ei suhtautunut asiaan välinpitämättömästi. Hän löi egyptiläisen maahan. Mooses päätti asettua Jehovan kansan puolelle ja ajatteli, että Jehova käyttäisi häntä hänen veljiensä vapauttamisessa. (Apostolien teot 7:21–25; Heprealaisille 11:24, 25.) Kun tapaus tuli tunnetuksi, Mooses joutui Egyptin hallitsijoiden silmissä lainsuojattomaksi, ja hänen oli paettava henkensä edestä (2. Mooseksen kirja 2:11–15). Voidakseen toimia Jumalan välikappaleena Mooseksen piti oppia tuntemaan Jehovan tiet eli toimintatavat tarkemmin. Ottaisiko Mooses opetuksen vastaan? (Psalmit 25:9.)

2 Seuraavat 40 vuotta Mooses eli pakolaisena ja paimenena. Hän ei katkeroitunut siksi, että hänen heprealaiset veljensä eivät tuntuneet arvostavan häntä, vaan alistui Jumalan tahtoon. Vaikka Mooses näytti jääneen vuosikausiksi unohduksiin, hän antoi Jehovan muovailla häntä. Hän kirjoitti myöhemmin sanat, jotka eivät olleet hänen oma mielipiteensä vaan lähtöisin Jumalan pyhän hengen vaikutuksesta: ”Mooses oli verrattomasti sävyisin mies kaikista ihmisistä, joita maan pinnalla oli.” (4. Mooseksen kirja 12:3.) Jehova antoi Moosekselle huomattavia tehtäviä. Jehova siunaa meitäkin, jos etsimme sävyisyyttä (Sefanja 2:3).

Mooses saa tehtävän

3, 4. a) Minkä tehtävän Jehova antoi Moosekselle? b) Millaista apua Mooses sai?

3 Eräänä päivänä Jehovaa edustava enkeli puhui Moosekselle lähellä Horebinvuorta Siinain niemimaalla. Moosekselle sanottiin: ”Olen totisesti nähnyt Egyptissä olevan kansani ahdistuksen, ja olen kuullut heidän huutonsa heidän työvoutiensa tähden, sillä tiedän hyvin heidän kärsimänsä tuskat. Ja olen lähdössä alas vapauttamaan heitä egyptiläisten käsistä ja tuomaan heitä siitä maasta hyvään ja avaraan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.” (2. Mooseksen kirja 3:2, 7, 8.) Jehova antaisi Moosekselle tähän liittyvän tehtävän, mutta se piti hoitaa Jehovan määräämällä tavalla.

4 Jehovan enkeli jatkoi: ”Nyt, tule, ja salli minun lähettää sinut faraon luo, ja tuo sinä kansani, Israelin pojat, pois Egyptistä.” Mooses epäröi. Hän ei tuntenut itseään päteväksi hoitamaan tätä tehtävää, eikä hän olisi omassa voimassaan siihen pystynytkään. Jehova kuitenkin vakuutti Moosekselle: ”Osoittautuu, että minä olen sinun kanssasi.” (2. Mooseksen kirja 3:10–12.) Jehova antoi Moosekselle voiman tehdä ihmetekoja todisteeksi siitä, että Jehova oli lähettänyt hänet. Mooseksen veljen Aaronin oli määrä lähteä hänen mukaansa puhumaan hänen edustajanaan. Jehova opettaisi heille, mitä sanoa ja tehdä. (2. Mooseksen kirja 4:1–17.) Täyttäisikö Mooses uskollisesti tehtävänsä?

5. Miten Israelin asenne koetteli Moosesta?

5 Aluksi Israelin vanhimmat uskoivat Moosesta ja Aaronia (2. Mooseksen kirja 4:29–31). Pian ”Israelin poikien päällysmiehet” kuitenkin syyttivät Moosesta ja hänen veljeään siitä, että nämä tekivät ’heidän hajunsa löyhkäksi’ faraon ja hänen palvelijoittensa edessä (2. Mooseksen kirja 5:19–21; 6:9). Kun israelilaiset olivat lähdössä Egyptistä, he näkivät kauhukseen egyptiläisten ajavan vaunuineen heitä takaa. Punainenmeri edessään ja sotavaunut takanaan israelilaiset uskoivat olevansa loukussa ja syyttivät Moosesta. Miten sinä olisit reagoinut? Vaikka israelilaisilla ei ollut veneitä, Mooses käski Jehovan ohjeen mukaisesti väkeä purkamaan leirin. Sitten Jumala peräännytti Punaisenmeren vedet pois tieltä, ja Israel pystyi kulkemaan kuivaa merenpohjaa pitkin meren poikki. (2. Mooseksen kirja 14:1–22.)

Vapautusta tärkeämpi asia

6. Mitä Jehova korosti Moosekselle asettaessaan tämän tehtäväänsä?

6 Asettaessaan Mooseksen tehtäväänsä Jehova korosti oman nimensä merkittävyyttä. Oli erittäin tärkeää kunnioittaa tätä nimeä ja Häntä, jota se edustaa. Kun Mooses kysyi tästä nimestä, Jehova vastasi: ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun.” Mooseksen piti sanoa Israelin pojille vielä: ”Jehova, teidän esi-isienne Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.” Jehova lisäsi: ”Tämä on minun nimeni ajan hämärään asti, ja tämä on muistona minusta sukupolvesta sukupolveen.” (2. Mooseksen kirja 3:13–15.) Jehova on edelleenkin nimi, jolla hänen palvelijansa tuntevat hänet joka puolella maailmaa (Jesaja 12:4, 5; 43:10–12).

7. Mitä Jumala käski Moosesta tekemään faraon kopeudesta huolimatta?

7 Tullessaan faraon eteen Mooses ja Aaron esittivät sanomansa Jehovan nimessä. Farao sanoi kuitenkin kopeasti: ”Kuka on Jehova, niin että minun pitäisi totella hänen ääntään ja lähettää Israel pois? Minä en tunne lainkaan Jehovaa enkä sitä paitsi aio lähettää Israelia pois.” (2. Mooseksen kirja 5:1, 2.) Farao osoittautui sekä kovasydämiseksi että petolliseksi, mutta silti Jehova käski Moosesta viemään hänelle sanomia kerran toisensa jälkeen (2. Mooseksen kirja 7:14–16, 20–23; 8:1, 2, 20). Mooses saattoi nähdä, että farao oli vihainen. Hyödyttäisikö mennä enää tapaamaan häntä? Israel kaipasi kovasti vapautusta, mutta farao piti järkkymättä kiinni kiellostaan. Mitä sinä olisit tehnyt?

8. Mitä hyötyä oli tavasta, jolla Jehova kohteli faraota, ja miten näiden tapahtumien pitäisi vaikuttaa meihin?

8 Taas Mooses meni viemään sanomaa ja sanoi: ”Näin on Jehova, heprealaisten Jumala, sanonut: ’Lähetä kansani pois, jotta se palvelisi minua.’” Jumala sanoi vielä: ”Minä olisin jo voinut ojentaa käteni lyödäkseni sinua ja kansaasi rutolla, niin että olisit hävinnyt jäljettömiin maan päältä. Mutta juuri siitä syystä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että nimeni tulisi julistetuksi kaikessa maassa.” (2. Mooseksen kirja 9:13–16.) Jehova tekisi kovasydämiselle faraolle jotain, mikä osoittaisi hänen voimansa ja olisi varoitukseksi kaikille häntä uhmaaville. Näihin sisältyisi Saatana Panettelija, jota Jeesus Kristus sanoi myöhemmin ”maailman hallitsijaksi”. (Johannes 14:30; Roomalaisille 9:17–24.) Kuten oli ennustettu, Jehovan nimeä julistettiin kautta maailman. Hänen pitkämielisyytensä koitui varjelukseksi israelilaisille ja suurelle joukolle sekakansaa, joka liittyi heihin palvomaan häntä. (2. Mooseksen kirja 9:20, 21; 12:37, 38.) Sen jälkeen Jehovan nimestä julistaminen on hyödyttänyt miljoonia muita, jotka ovat omaksuneet tosi palvonnan.

Miten käsitellä hankalaa kansaa?

9. Miten Mooseksen oma kansa osoitti epäkunnioitusta Jehovaa kohtaan?

9 Heprealaiset tiesivät Jumalan nimen. Mooses käytti sitä, kun hän puhui heille, mutta he eivät aina osoittaneet asianmukaista kunnioitusta tuon nimen Kantajaa kohtaan. Mitä tapahtui pian sen jälkeen, kun Jehova oli ihmeen avulla vapauttanut israelilaiset Egyptistä ja kun he eivät löytäneet heti sopivaa juomavettä? He nurisivat Moosesta vastaan. Seuraavaksi he valittivat ruoasta. Mooses varoitti heitä, että heidän nurinansa ei kohdistunut ainoastaan häneen ja Aaroniin vaan myös Jehovaan. (2. Mooseksen kirja 15:22–24; 16:2–12.) Siinainvuorella Jehova antoi israelilaisille Lain, ja samassa yhteydessä tapahtui yliluonnollisia ilmiöitä. Kansa teki kuitenkin tottelemattomasti kultaisen vasikan palvottavaksi ja väitti, että sillä oli ”juhla Jehovan kunniaksi” (2. Mooseksen kirja 32:1–9).

10. Miksi 2. Mooseksen kirjan 33:13:ssa mainittu Mooseksen pyyntö kiinnostaa nykyään erityisesti kristittyjä valvojia?

10 Miten Mooseksen piti käsitellä kansaa, jota Jehova itse kuvaili jäykkäniskaiseksi? Mooses pyysi Jehovalta: ”Pyydän, jos olen saanut suosion silmissäsi, saatathan minut tuntemaan tiesi, että tuntisin sinut saadakseni suosion silmissäsi.” (2. Mooseksen kirja 33:13.) Jehovan nykyisistä todistajista huolehtivat kristityt valvojat paimentavat paljon nöyrempää laumaa. Silti he rukoilevat samalla tavoin: ”Saata minut tuntemaan omat tiesi, oi Jehova, opeta minulle omat polkusi.” (Psalmit 25:4.) Jehovan teiden tunteminen auttaa valvojia käsittelemään tilanteita tavalla, joka on sopusoinnussa Jumalan sanan ja hänen persoonallisuutensa kanssa.

Mitä Jehova odottaa kansaltaan?

11. Miten Jehova opasti Moosesta, ja miksi olemme kiinnostuneita siitä?

11 Se mitä Jehova odotti kansaltaan, paljastettiin suullisesti Siinainvuorella. Mooses sai myöhemmin kaksi taulua, joissa kymmenen käskyä olivat kirjoitettuina. Tultuaan alas vuorelta hän näki, miten israelilaiset palvoivat valettua vasikkaa, ja vihapäissään hän heitti taulut maahan, niin että ne murskaantuivat. Jehova kirjoitti uudelleen kymmenen käskyä hänen veistämiinsä kivitauluihin. (2. Mooseksen kirja 32:19; 34:1.) Nämä käskyt eivät olleet muuttuneet siitä, kun ne annettiin ensimmäisellä kerralla. Mooseksen piti toimia niiden mukaan. Jumala tähdensi Moosekselle myös sitä, millainen persoona Hän on, ja näin osoitti, miten Mooseksen piti Jehovan edustajana menetellä. Kristityt eivät ole Mooseksen lain alaisuudessa, mutta siihen, mitä Jehova sanoi Moosekselle, sisältyy monia perusperiaatteita, jotka eivät ole muuttuneet ja jotka soveltuvat edelleenkin kaikkiin Jehovan palvojiin (Roomalaisille 6:14; 13:8–10). Tarkastellaanpa niistä muutamia.

12. Miten sen, että Jehova vaatii yksinomaista antaumusta, olisi pitänyt vaikuttaa Israeliin?

12 Omista Jehovalle yksinomainen antaumus. Israelin kansa oli paikalla, kun Jehova julisti vaativansa yksinomaista antaumusta (2. Mooseksen kirja 20:2–5). Israelilaiset olivat nähneet runsaasti todisteita siitä, että Jehova on tosi Jumala (5. Mooseksen kirja 4:33–35). Jehova teki selväksi, että riippumatta siitä, miten muut kansat menettelisivät, hän ei suvaitsisi minkäänlaista epäjumalanpalvelusta eikä spiritismiä oman kansansa keskuudessa. Heidän antaumuksensa hänelle ei pitänyt olla vain muodollista. Heidän kaikkien piti rakastaa Jehovaa koko sydämestään, koko sielustaan ja koko elinvoimastaan (5. Mooseksen kirja 6:5, 6). Tämä koskisi heidän puhettaan ja käytöstään – kaikkia heidän elämänsä puolia. (3. Mooseksen kirja 20:27; 24:15, 16; 26:1.) Myös Jeesus Kristus osoitti selvästi, että Jehova vaatii yksinomaista antaumusta (Markus 12:28–30; Luukas 4:8).

13. Miksi Israelin piti totella Jumalaa tarkoin, ja minkä pitäisi saada meidät tottelemaan häntä? (Saarnaaja 12:13.)

13 Tottele tarkoin Jehovan käskyjä. Israelilaisia piti muistuttaa siitä, että kun he astuivat liittosuhteeseen Jehovan kanssa, he lupasivat juhlallisesti totella häntä tarkoin. Heillä oli paljon vapautta, mutta asioissa, joista Jehova oli antanut heille käskyjä, heidän piti totella häntä tarkoin. Tämän oli määrä todistaa heidän rakkautensa Jumalaa kohtaan ja hyödyttää heitä ja heidän jälkeläisiään, koska kaikki Jehovan vaatimukset olivat heidän parhaakseen. (2. Mooseksen kirja 19:5–8; 5. Mooseksen kirja 5:27–33; 11:22, 23.)

14. Miten Jumala korosti Israelille, että on tärkeää antaa etusija hengellisille hankkeille?

14 Anna hengellisille asioille etusija. Israelilaisten ei pitänyt antaa fyysisistä tarpeista huolehtimisen viedä huomiotaan pois hengellisistä toiminnoista. Heidän ei pitänyt omistaa elämäänsä yksinomaan maallisille hankkeille. Jehova erotti joka viikosta ajan, jonka hän sanoi olevan pyhää, ja se piti käyttää yksinomaan toimintaan, joka liittyi tosi Jumalan palvontaan (2. Mooseksen kirja 35:1–3; 4. Mooseksen kirja 15:32–36). Joka vuosi piti lisäksi omistaa aikaa tiettyihin pyhiin kokouksiin (3. Mooseksen kirja 23:4–44). Näissä tarjoutuisi tilaisuuksia kertoa Jehovan mahtavista teoista, palauttaa mieleen hänen toimintatapansa ja ilmaista kiitollisuutta häntä kohtaan kaikesta hänen hyvyydestään. Kun kansa ilmaisisi antaumuksensa Jehovaa kohtaan, se tuntisi yhä enemmän jumalanpelkoa ja rakkautta ja sen olisi helpompi vaeltaa hänen teitään (5. Mooseksen kirja 10:12, 13). Näihin ohjeisiin sisältyvät terveet periaatteet hyödyttävät Jehovan palvelijoita nykyään (Heprealaisille 10:24, 25).

Jehovan ominaisuuksien arvostaminen

15. a) Miksi arvostus Jehovan ominaisuuksia kohtaan oli hyödyksi Moosekselle? b) Mitkä kysymykset voisivat auttaa meitä ajattelemaan syvällisesti kutakin Jehovan ominaisuuksista?

15 Myös arvostus Jehovan ominaisuuksia kohtaan auttaisi Moosesta käsittelemään kansaa oikein. 2. Mooseksen kirjan 34:5–7:ssä sanotaan, että Jumala kulki Mooseksen kasvojen editse ja julisti: ”Jehova, Jehova, armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudessa, joka säilyttää rakkaudellisen huomaavaisuuden tuhansille, antaa anteeksi erheen ja rikkomuksen ja synnin, mutta ei suinkaan vapauta rangaistuksesta, koska hän aiheuttaa rangaistuksen isien erheestä pojille ja pojanpojille kolmanteen ja neljänteen sukupolveen.” Mietihän näitä sanoja. Kysy itseltäsi kustakin ominaisuudesta: Mitä tämä ominaisuus merkitsee? Miten Jehova on osoittanut sitä? Miten kristityt valvojat voivat ilmaista sitä? Miten tämän ominaisuuden pitäisi vaikuttaa siihen, mitä me itse kukin teemme? Otetaan muutama esimerkki.

16. Miten voisimme syventää arvostustamme Jumalan armoa kohtaan, ja miksi tämä on tärkeää?

16 Jehova on ”armollinen ja suosiollinen Jumala”. Jos sinulla on hakuteos Raamatun ymmärtämisen opas, katso, mitä siinä sanotaan hakusanan ”Armo” alla. Voit tutkia aihetta myös käyttämällä Vartiotornin julkaisujen hakemistoa tai CD-ROM-levyllä olevaa tietokoneohjelmaa Watchtower Library. * Etsi hakemistosta raamatunkohtia, joissa puhutaan armosta. Huomaat, että Jehovan armo paitsi mahdollistaa toisinaan rangaistuksen lieventämisen, myös sisältää hellän säälin. Se saa Jumalan toimimaan palvelijoittensa taakan huojentamiseksi. Tämän osoittaa se, että Jumala huolehti israelilaisista sekä fyysisesti että hengellisesti heidän matkallaan kohti Luvattua maata (5. Mooseksen kirja 1:30–33; 8:4). Jehova antoi heille armollisesti anteeksi, kun he tekivät virheitä. Hän osoitti armoa muinaista kansaansa kohtaan. Miten paljon suuremmalla syyllä hänen nykyisten palvelijoittensa pitäisikään kohdella toisiaan säälivästi! (Matteus 9:13; 18:21–35.)

17. Miten voimme jäljittelemällä Jehovan suosiollisuutta edistää tosi palvontaa?

17 Jehovan armoon liittyy suosiollisuus. Miten määrittelisit tämän sanan? Vertaa käsitystäsi raamatunkohtiin, joissa puhutaan Jehovan suosiollisuudesta. Raamattu osoittaa, että Jehovan suosiollisuuteen sisältyy rakkaudellinen huoli hänen vähäosaisista palvelijoistaan (2. Mooseksen kirja 22:26, 27). Missä tahansa maassa voivat vierasmaalaiset tai jotkut muut joutua vaikeaan asemaan. Opettaessaan kansansa jäseniä olemaan puolueettomia ja osoittamaan huomaavaisuutta tällaisia ihmisiä kohtaan Jehova muistutti heitä siitä, että hekin olivat olleet muukalaisia Egyptissä (5. Mooseksen kirja 24:17–22). Mitä on sanottava meistä, jotka palvelemme Jumalaa nykyään? Sama asenne yhdistää meitä ja vetää toisia joukkoomme palvomaan Jehovaa (Apostolien teot 10:34, 35; Ilmestys 7:9, 10).

18. Mitä opimme Jehovan israelilaisille asettamista rajoituksista, jotka koskivat muiden kansojen ihmisten tapoja?

18 Muiden kansojen ihmisiin kohdistuvan ystävällisen kiinnostuksen ei kuitenkaan pitänyt syrjäyttää israelilaisten rakkautta Jehovaan eikä saada heitä unohtamaan hänen moraalinormejaan. Siksi israelilaisia varoitettiin omaksumasta ympärillä olevien kansojen teitä, heidän uskonnollisia tapojaan ja moraalittomia elämäntyylejään (2. Mooseksen kirja 34:11–16; 5. Mooseksen kirja 7:1–4). Sama koskee meitä nykyään. Meidän täytyy olla pyhä kansa, niin kuin Jumalamme Jehova on pyhä (1. Pietarin kirje 1:15, 16).

19. Mistä sen ymmärtäminen, kuinka Jehova suhtautuu väärintekemiseen, voi varjella hänen palvelijoitaan?

19 Jehova halusi Mooseksen ymmärtävän hänen tiensä, ja siksi hän sanoi selvästi, että vaikka hän ei hyväksy syntiä, hän on hidas vihaan. Hän antaa ihmisille aikaa hankkia tietoa hänen vaatimuksistaan ja mukautua niihin. Kun ihminen katuu, Jehova antaa anteeksi synnin, mutta hän ei vapauta vakaviin väärintekoihin syyllistyneitä ansaitusta rangaistuksesta. Hän varoitti Moosesta siitä, että israelilaisten teoilla voisi olla hyvä tai huono vaikutus tuleviin sukupolviin. Arvostus Jehovan teitä kohtaan voi varjella hänen palvelijoitaan syyttämästä häntä tilanteista, jotka he ovat itse aiheuttaneet, tai päättelemästä, että hän on hidas.

20. Mikä voi auttaa meitä kohtelemaan oikein toisia uskovia ja niitä, jotka tapaamme sananpalveluksessamme? (Psalmit 86:11.)

20 Jos haluat oppia tuntemaan Jehovan ja hänen tiensä paremmin, tutki ja mieti asioita, kun luet Raamattua. Ota selvää Jehovan persoonallisuuden kiehtovista piirteistä. Mieti rukoillen, miten voisit jäljitellä Jumalaa ja saattaa elämäsi paremmin sopusointuun hänen tarkoituksensa kanssa. Näin tekemällä voit karttaa salakuoppia, kohdella oikein toisia uskovia ja auttaa muita tuntemaan suurenmoisen Jumalamme ja rakastamaan häntä.

[Alaviite]

^ kpl 16 Kaikki ovat Jehovan todistajien julkaisemia.

Mitä opit?

• Miksi sävyisyys oli tärkeää Moosekselle, ja miksi se on erittäin tärkeää meille?

• Mitä hyvää saatiin aikaan menemällä toistuvasti faraon luo viemään Jehovalta tullutta sanomaa?

• Mitä sellaisia huomattavia periaatteita opetettiin Moosekselle, jotka koskevat myös meitä?

• Miten voimme oppia ymmärtämään paremmin Jehovan ominaisuuksia?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 21]

Mooses julisti Jehovalta tulleen sanoman uskollisesti faraolle

[Kuva s. 23]

Jehova paljasti vaatimuksensa Moosekselle

[Kuva s. 24, 25]

Mieti Jehovan ominaisuuksia