”Terävänäköinen harkitsee askeleitaan”

TERÄVÄNÄKÖISELLÄ ihmisellä on tarkka huomio- ja päättelykyky, hän on käytännöllinen ja älykäs, arvostelukykyinen ja järkevä, ymmärtäväinen ja viisas. Hän ei ole vilpillinen eikä käytä toisia hyväkseen. ”Jokainen terävänäköinen toimii tiedon mukaan”, sanoo Sananlaskujen 13:16. Terävänäköisyys on tosiaan haluttava ominaisuus.

Miten voimme ilmaista terävänäköisyyttä jokapäiväisessä elämässämme? Miten tämä ominaisuus ilmenee valinnoistamme ja siitä, miten kohtelemme toisia ja miten toimimme erilaisissa tilanteissa? Millaisia siunauksia terävänäköiset saavat? Millaisilta onnettomuuksilta he välttyvät? Muinaisen Israelin kuningas Salomo antaa käytännöllisiä vastauksia näihin kysymyksiin, kuten näemme Sananlaskujen 14:12–25:stä. *

Tee viisaita valintoja

Viisaat valinnat ja menestyminen elämässä edellyttävät varmastikin sitä, että osaa erottaa oikean väärästä. Raamattu kuitenkin varoittaa: ”On tie, joka on miehestä oikea, mutta sen loppuna ovat myöhemmin kuoleman tiet.” (Sananlaskut 14:12.) Meidän on tämän vuoksi opeteltava näkemään, mikä tie on todella oikea ja mikä vain näyttää siltä. Ilmaus ”kuoleman tiet” osoittaa, että petollisia teitä on paljon. Mitä alueita meidän tulisi karttaa?

Rikkaita ja kuuluisia henkilöitä pidetään yleensä kunniallisina, ihailtavina ihmisinä. Heidän toimintatapansa saattaa näyttää oikealta, koska he ovat menestyneet yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Mutta millaisin keinoin monet heistä hankkivat rikkautta tai mainetta? Ovatko ne aina moraalisesti oikeita ja hyväksyttäviä? On myös ihmisiä, jotka ovat ihailtavan innokkaita uskonsa puolesta. Mutta onko vilpittömyys tae siitä, että uskonkäsitykset ovat oikeita? (Roomalaisille 10:2, 3.)

Lisäksi itsepetos voi saada jonkin tien näyttämään oikealta. Jos teemme ratkaisuja sen perusteella, mikä meistä itsestämme tuntuu oikealta, luotamme todellisuudessa sydämeen, joka on petollinen opas (Jeremia 17:9). Jos omaatuntoamme ei ole valmennettu, voimme luulla väärää tietä oikeaksi. Mikä sitten auttaa tekemään oikeita valintoja?

On ehdottoman välttämätöntä tutkia Jumalan sanan syvällisiä totuuksia säännöllisesti, mikäli haluaa saada ”havaintokyvyn – – [joka on] valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän”. Havaintokykyä on valmennettava ”käytössä” soveltamalla Raamatun periaatteita. (Heprealaisille 5:14.) Meidän täytyy varoa tarkoin, ettemme anna oikealta näyttävän tien johdattaa meitä pois ”kapealta [tieltä], joka vie elämään” (Matteus 7:13, 14).

Kun sydän on ”tuskainen”

Voimmeko olla onnellisia, jos meillä ei ole sisäistä rauhaa? Voiko nauru ja hilpeys helpottaa syvää tuskaa? Onko viisasta  hukuttaa masennus alkoholiin, käyttää huumeita tai yrittää hälventää alakuloa harrastamalla irrallisia suhteita? Ei ole. ”Nauraessakin saattaa sydän olla tuskainen”, sanoo viisas kuningas Salomo (Sananlaskut 14:13a).

Nauru voi peittää tuskan mutta ei poista sitä. ”Kaikelle on määräaika”, sanoo Raamattu. On ”aika itkeä ja aika nauraa, aika valittaa ja aika hypellä”. (Saarnaaja 3:1, 4.) Jos masennus ei hellitä, meidän täytyy tehdä sille jotain ja etsiä tarvittaessa ”taitavaa ohjausta” (Sananlaskut 24:6). * Naurulla ja huvituksilla on oma paikkansa, mutta niillä on suhteellisen vähän arvoa. Salomo varoittaa sopimattomasta ja liiallisesta ajanvietteestä sanoessaan: ”Iloitsemisen lopuksi tulee murhe.” (Sananlaskut 14:13b.)

Miten uskottomat ja hyvät saavat kyllikseen?

”Sydämeltä uskoton saa kylliksi omien teittensä seurauksista”, jatkaa Israelin kuningas, ”mutta hyvä mies menettelyjensä seurauksista.” (Sananlaskut 14:14.) Millä tavoin uskottomat ja hyvät saavat kyllikseen menettelyjensä seurauksista?

Uskoton ei välitä siitä, joutuuko hän tekemään tiliä Jumalalle. Siksi hänelle ei ole tärkeää tehdä sitä, mikä on Jehovan silmissä oikein. (1. Pietarin kirje 4:3–5.) Hän saa kyllikseen materialistisen elämäntyylinsä seurauksista, eli hän on tyytyväinen sen antiin (Psalmit 144:11–15a). Hyvä ihminen on sitä vastoin sydämestään kiinnostunut hengellisistä asioista. Hän pitää kaikissa menettelyissään kiinni Jumalan vanhurskaista normeista. Hän saa tyydytystä tästä, sillä Jehova on hänen Jumalansa ja Korkeimman palveleminen tuottaa hänelle verratonta iloa (Psalmit 144:15b).

Älä usko joka sanaa

Salomo asettaa kokemattoman ja terävänäköisen tiet vastakkain ja sanoo: ”Kokematon uskoo joka sanan, mutta terävänäköinen harkitsee askeleitaan.” (Sananlaskut 14:15.) Terävänäköinen ei ole herkkäuskoinen. Hän ei usko kaikkea kuulemaansa eikä anna toisten ajatella puolestaan, vaan harkitsee askeleitaan viisaasti. Hän hankkii kaiken saatavilla  olevan tiedon ja toimii sitten sen perusteella.

Ajatellaanpa esimerkiksi kysymystä, onko Jumala olemassa. Kokematon uskoo helposti niin kuin enemmistö tai huomattavat henkilöt uskovat. Terävänäköinen ottaa rauhassa selvää tosiasioista. Hän pohtii asiaan liittyviä raamatunkohtia, esimerkiksi Roomalaiskirjeen 1:20:tä ja Heprealaiskirjeen 3:4:ää. Hengellisissä kysymyksissä hän ei usko uskonnollisten johtajien sanaan suoralta kädeltä. Hän koettelee ”henkeytetyt ilmaukset – – [nähdäkseen], ovatko ne Jumalasta” (1. Johanneksen kirje 4:1).

Miten viisasta onkaan noudattaa neuvoa olla uskomatta joka sanaan! Etenkin niiden, joille on uskottu vastuu neuvoa toisia kristillisessä seurakunnassa, on suhtauduttava tähän vakavasti. Neuvojalla on oltava kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut. Hänen on kuunneltava tarkkaan ja kerättävä tietoja kaikilta osapuolilta, jottei hän esitä hataria tai yksipuolisia neuvoja (Sananlaskut 18:13; 29:20).

”Ajattelukykyistä miestä vihataan”

Israelin kuningas vertailee edelleen viisasta ja tyhmää sanoessaan: ”Viisas pelkää ja kääntyy pois pahuudesta, mutta typerä vimmastuu ja tulee itsevarmaksi. Pikavihainen syyllistyy tyhmyyteen, mutta ajattelukykyistä miestä vihataan.” (Sananlaskut 14:16, 17.)

Viisas pelkää väärän menettelytavan seurauksia. Siksi hän on varovainen ja arvostaa kaikkia neuvoja, jotka auttavat häntä karttamaan pahaa. Typerä ei tunne sellaista pelkoa. Itsevarmana hän hylkää ylimielisesti toisten neuvot. Hän vimmastuu helposti ja toimii siksi tyhmästi. Mutta miten ajattelukykyinen mies joutuu vihan kohteeksi?

”Ajattelukykyistä” vastaavalla alkukielisellä ilmauksella on kaksi merkitystä. Myönteisessä merkityksessä se voi viitata tarkkanäköisyyteen tai älykkyyteen (Sananlaskut 1:4; 2:11; 3:21). Kielteisessä mielessä se voi viitata pahansuopiin ajatuksiin (Psalmit 37:7; Sananlaskut 12:2; 24:8).

Jos ilmaus ”ajattelukykyinen mies” viittaa pahansuopaan juonittelijaan, ei ole vaikea ymmärtää, miksi häntä vihataan. Mutta eikö ole niin, että tarkkanäköistäkin miestä voivat vihata ne, jotka itse eivät ole tarkkanäköisiä? Esimerkiksi ne, jotka käyttävät järkeään ja päättävät pysyä erossa maailmasta, ovat maailman vihaamia (Johannes 15:19). Kristityt nuoret, jotka käyttävät ajattelukykyään ja vastustavat toisten nuorten taholta tulevaa painetta käyttäytyä sopimattomalla tavalla, saavat osakseen pilkkaa. Totuus on, että Saatana Panettelijan vallassa oleva maailma vihaa tosi palvojia (1. Johanneksen kirje 5:19).

”Pahojen on kumarruttava”

Terävänäköinen eroaa kokemattomasta vielä yhdellä tavalla. ”Kokemattomat hankkivat omakseen tyhmyyden, mutta terävänäköiset kantavat tietoa päähineenä.” (Sananlaskut 14:18.) Kokemattomalla ei ole tarkkanäköisyyttä, ja siksi hän tekee elämässään tyhmiä valintoja toistuvasti. Tieto puolestaan kaunistaa terävänäköisen aivan kuin kruunu tuo kunniaa kuninkaalle.

”Pahojen on kumarruttava hyvien edessä”, lausuu viisas kuningas, ”ja jumalattomien vanhurskaan porteilla.” (Sananlaskut 14:19.) Toisin sanoen hyvät tulevat aikanaan voittamaan jumalattomat. Mietihän Jumalan kansan nykyistä kasvua ja ylevää elämäntapaa. Nähdessään nämä Jehovan palvelijoiden siunaukset joidenkin vastustajien on pakko kumartua Jehovan kuvaannollisen taivaallisen vaimon edessä, jota maan päällä edustaa hengellä voideltujen jäännös. Viimeistään Harmagedonissa nuo vastustajat joutuvat tunnustamaan, että Jumalan järjestön maanpäällinen osa todella edustaa sen taivaallista osaa. (Jesaja 60:1, 14; Galatalaisille 6:16; Ilmestys 16:14, 16.)

 Osoita ”suopeutta ahdistetuille”

Salomo esittää ihmisluontoa koskevan havainnon sanoessaan: ”Vähävarainen on jopa lähimmäisensä vihan kohteena, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.” (Sananlaskut 14:20.) Miten totta tämä onkaan epätäydellisten ihmisten keskuudessa! Itsekkyys saa heidät usein suosimaan rikkaita köyhien kustannuksella. Vaikka rikkaalla on paljon ystäviä, nämä ovat yhtä katoavaisia kuin hänen varallisuutensa. Eikö meidän siksi pitäisikin välttää solmimasta ystävyyssuhteita rahan voimalla tai imarrellen?

Entä jos rehellinen itsetutkistelu paljastaa meille, että mielistelemme rikkaita ja väheksymme vähävaraisia? Meidän täytyy ymmärtää, että Raamattu tuomitsee puolueellisuuden. Siinä sanotaan: ”Joka lähimmäistään halveksii, tekee syntiä, mutta onnellinen on se, joka osoittaa suopeutta ahdistetuille.” (Sananlaskut 14:21.)

Meidän tulisi olla huomaavaisia niille, joilla on vaikeaa (Jaakobin kirje 1:27). Millä tavoin? Antamalla heille ”tämän maailman varoja elämän ylläpidoksi”, esimerkiksi rahallista tukea, ruokaa, katon pään päälle ja vaatteita sekä henkilökohtaista huomiota (1. Johanneksen kirje 3:17). Onnellinen on se, joka osoittaa suopeutta tällaisille ihmisille, sillä ”onnellisempaa on antaa kuin saada” (Apostolien teot 20:35).

Miten heidän käy?

Periaate ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” soveltuu sekä terävänäköiseen että typerään (Galatalaisille 6:7). Edellinen tekee hyvää, jälkimmäinen hankkii pahaa. ”Eivätkö pahaa hankkivat joudu harhailemaan?” kysyy viisas kuningas. Kyllä joutuvat. ”Mutta rakkaudellinen huomaavaisuus ja totuudellisuus ovat hyvää hankkivia varten.” (Sananlaskut 14:22.) Hyvää tekevät ovat toisten suosiossa ja saavat osakseen Jumalan rakkaudellista huomaavaisuutta.

Salomo yhdistää menestyksen kovaan työhön ja epäonnistumisen paljoon puheeseen ja olemattomaan toimintaan: ”Kaikenlaisesta uurastuksesta on hyötyä, mutta pelkkä huulten puhe johtaa puutteeseen.” (Sananlaskut 14:23.) Tämä periaate soveltuu varmasti hengellisiin toimiimme. Kun työskentelemme kovasti kristillisessä palveluksessa, voimme välittää elämää pelastavan Jumalan sanan totuuden monille muille ihmisille, ja se tuo meille iloa. Jos hoidamme uskollisesti minkä tahansa teokraattisen tehtävän, joka meille annetaan, saamme siitä iloa ja tyydytystä.

”Viisaiden kruunu on heidän rikkautensa; typerien tyhmyys on tyhmyyttä”, sanotaan Sananlaskujen 14:24:ssä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että viisaus, jota viisaat pyrkivät hankkimaan, on heidän rikkautensa ja se kaunistaa heitä kuin kruunu. Typerät sitä vastoin saavat aikaiseksi pelkkää tyhmyyttä. Erään Raamatun selitysteoksen mukaan tämä sananlasku voisi merkitä myös sitä, että ”varallisuus kaunistaa niitä, jotka käyttävät sitä hyvin – – [kun taas] tyhmillä on vain tyhmyytensä”. Olipa asia miten tahansa, viisaalle käy paremmin kuin typerälle.

”Totuudellinen todistaja pelastaa sieluja”, sanoo Israelin kuningas, ”mutta petollinen laskettelee pelkkiä valheita.” (Sananlaskut 14:25.) Tämä pitää varmasti paikkansa oikeusasioissa, mutta mietitäänpä sen merkitystä palveluksessamme. Kun saarnaamme Valtakuntaa ja teemme opetuslapsia, me todistamme Jumalan sanan totuudesta. Tämän todistuksen välityksellä oikeasydämiset yksilöt vapautuvat väärästä uskonnosta ja ihmishenkiä pelastuu. Jos kiinnitämme alituista huomiota itseemme ja opetukseemme, pelastamme sekä itsemme että ne, jotka meitä kuuntelevat (1. Timoteukselle 4:16). Ilmaiskaamme valppaasti terävänäköisyyttä kaikilla elämän alueilla, kun jatkamme tällä tiellä.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 18]

On välttämätöntä tutkia syvällisiä totuuksia säännöllisesti, mikäli haluamme erottaa oikean väärästä

[Kuva s. 18]

Tuoko materialistinen elämäntapa todellista tyydytystä?