Biblia regia – merkkipaalu tieteellisessä tutkimuksessa

LAIVA purjehti Espanjasta kohti Italian niemimaata 1500-luvun alussa. Sillä oli ruumansa suojissa äärettömän kallis lasti: suurin osa vuosina 1514–17 painetuista Biblia complutensis -polyglottiraamatuista. Yhtäkkiä nousi raju myrsky. Miehistö taisteli pelastaakseen laivan, mutta turhaan. Se upposi vieden mukanaan mittaamattoman arvokkaan lastinsa.

Tämän onnettomuuden vuoksi Complutensiksesta kaivattiin uutta painosta. Viimein taitava kirjanpainaja Cristophe Plantin otti haasteen vastaan. Hän tarvitsi tälle valtavalle hankkeelle rikkaan rahoittajan, joten hän pyysi Espanjan kuningasta Filip II:ta sen viralliseksi suojelijaksi. Ennen kuin kuningas teki päätöksensä, hän kysyi monien espanjalaisten oppineiden, muun muassa maineikkaan raamatunoppineen Benito Arias Montanon, mielipidettä. Arias Montano sanoi Filip II:lle: ”Sen lisäksi, että se koituu palvelukseksi Jumalalle ja hyödyksi katoliselle kirkolle, se tuo suurta kunniaa Teidän majesteettinne kuninkaalliselle nimelle ja arvonantoa Teidän persoonallenne.”

Complutensiksen tarkistettu painos olisi merkittävä kulttuurisaavutus, joten Filip päätti antaa  varauksettoman tukensa Plantinin hankkeelle. Hän uskoi Montanolle suuren tehtävän: tämän tuli saattaa painokuntoon tuo uusi raamattulaitos, joka tultiin aikanaan tuntemaan nimillä Biblia regia ja Biblia polyglotta. *

Filip oli niin kiinnostunut tämän polyglottiraamatun valmistumisesta, että hän pyysi saada korjausvedoksen jokaisesta arkista. Plantin ei luonnollisestikaan ollut kovin halukas odottamaan, että jokainen arkki käytettäisiin Antwerpenista Espanjassa kuninkaan luettavana ja korjattavana. Filip saikin lopulta vain ensimmäisen painetun arkin ja mahdollisesti joitakin alkupään sivuja. Sillä välin Montano jatkoi varsinaista korjauslukua, johon hän sai arvokasta apua kolmelta leuvenilaiselta professorilta ja Plantinin teini-ikäiseltä tyttäreltä.

Mies joka rakasti Jumalan sanaa

Arias Montano oli kuin kotonaan Antwerpenin oppineiden keskellä. Hän voitti Plantinin kiintymyksen avarakatseisuudellaan, ja heidän ystävyytensä ja yhteistyönsä jatkui heidän elämänsä loppuun saakka. Montano erottui joukosta paitsi oppineisuutensa vuoksi myös siksi, että hän rakasti Jumalan sanaa suuresti. * Nuorena miehenä hän oli halunnut saattaa opintonsa nopeasti päätökseen voidakseen  omistautua yksinomaan Raamatun tutkimiseen.

Arias Montano uskoi, että raamatunkäännöksen pitäisi olla niin kirjaimellinen kuin mahdollista. Hän pyrki kääntämään täsmällisesti sen, mitä alkutekstissä sanottiin, ja antamaan lukijalle näin mahdollisuuden tutustua aitoon Jumalan sanaan. Montano noudatti Erasmuksen mottoa ”saarnata Kristuksesta alkutekstin pohjalta”, mihin tämä oli kannustanut muitakin oppineita. Raamatun alkukielisten tekstien merkitys oli ollut kätkössä ihmisiltä vuosisatojen ajan, koska heidän oli vaikea ymmärtää latinalaisia käännöksiä.

Teoksen sisältö

Arias Montano sai haltuunsa kaikki käsikirjoitukset, jotka Alfonso de Zamora oli valmistanut ja tarkistanut Complutensiksen painamista varten, ja hän käytti niitä Biblia regian työstämisessä. *

Vaikka Biblia regia oli alun perin suunniteltu Complutensiksen toiseksi, tarkistetuksi painokseksi, siitä tuli paljon enemmän. Heprealainen teksti ja Septuagintan kreikkalainen teksti otettiin Complutensiksesta, mutta siihen tuli lisäksi uusia tekstejä ja laaja liite. Uudesta polyglottiraamatusta tuli lopulta kahdeksanosainen. Sen painaminen kesti viisi vuotta, vuodesta 1568 vuoteen 1572, mikä oli erittäin lyhyt aika sen monimutkaiseen rakenteeseen nähden. Painos oli 1213 kappaletta.

Vuoden 1517 Complutensis oli ”kirjapainotaidon – – merkkiteos” kauniin painoasunsa vuoksi, mutta uusi Biblia regia päihitti edeltäjänsä niin teknisen toteutuksen kuin sisältönsäkin puolesta. Se oli taas yksi merkkipaalu painamisen historiassa ja, mikä vielä tärkeämpää, parannettujen Raamatun pohjatekstien valmistamisessa.

Jumalan sanan viholliset hyökkäävät

Uskollisen Raamatun kääntämisen viholliset tulivat pian mukaan kuvaan,  kuten odottaa saattoi. Vaikka Biblia regialla oli paavin hyväksyntä ja Arias Montano oli ansaitusti kunniallisen oppineen maineessa, hänet ilmiannettiin inkvisitiolle. Vastustajat sanoivat, että hänen teoksessaan Sanctes Pagninuksen korjattu latinalainen käännös heprealaisista ja kreikkalaisista alkuteksteistä esitettiin tarkempana käännöksenä kuin satoja vuosia aiemmin käännetty Vulgata. He syyttivät Montanoa myös siitä, että hän tutki alkukielisiä tekstejä tuottaakseen tarkan raamatunkäännöksen, mitä pidettiin kerettiläisenä.

Inkvisitio väitti jopa, että ”Kuningas ei ollut saanut kovinkaan paljon kunniaa liittämällä teokseen kuninkaallisen nimensä”.  He valittivat, ettei Montano ollut antanut riittävää auktoriteettia viralliselle Vulgatalle. Näistä syytöksistä huolimatta he eivät löytäneet riittävästi todisteita sen enempää Montanoa kuin hänen polyglottiraamattuaan vastaan. Loppujen lopuksi Biblia regia sai suotuisan vastaanoton, ja siitä tuli monien yliopistojen perusteos.

Hyödyllinen apuväline Raamatun kääntämiseen

Biblia regiaa ei ollut tarkoitettu suurelle yleisölle, mutta siitä tuli pian hyödyllinen apuväline raamatunkääntäjille. Edeltäjänsä Complutensiksen tavoin se myötävaikutti saatavilla olevien Raamatun tekstien puhtauteen. Se myös auttoi kääntäjiä ymmärtämään alkukieliä paremmin. Monet Euroopan pääkielille tehdyt raamatunkäännökset hyötyivät siitä. Esimerkiksi historiateos The Cambridge History of the Bible kertoo, että Biblia regia oli arvokas apuväline vuoden 1611 kuuluisan Kuningas Jaakon käännöksen tekijöille. Sillä oli huomattava vaikutus myös kahteen tärkeään 1600-luvulla julkaistuun polyglottiraamattuun (ks. tekstiruutu ”Polyglottiraamatut”).

Yksi Biblia regian monista ansioista oli se, että se saattoi Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten syyriankielisen käännöksen ensimmäistä kertaa eurooppalaisten oppineiden ulottuville. Se asetettiin kirjaimellisen latinalaisen käännöksen viereen. Syyrialainen teksti oli erittäin hyödyllinen lisäys, koska se kuului kreikkalaisten kirjoitusten vanhimpiin käännöksiin. Se oli peräisin 400-luvulta ja perustui käsikirjoituksiin, jotka oli laadittu 100-luvulla. The International Standard Bible Encyclopedian mukaan syyrialaisen ”Pešittan merkitys tekstikritiikille tunnustetaan yleisesti. Se on yksi vanhimmista ja tärkeimmistä lähteistä, joista saadaan tietoa menneistä perinteistä.”

Ei raivoava meri eivätkä Espanjan inkvisition hyökkäykset kyenneet estämään Complutensis-polyglottiraamatun parannettua ja laajennettua laitosta ilmestymästä vuonna 1572 Biblia regiana. Tämän raamattulaitoksen historia on jälleen yksi esimerkki siitä, miten vilpittömät ihmiset ovat ponnistelleet puolustaakseen Jumalan sanaa.

Tiesivätpä nämä asialleen omistautuneet miehet sitä tai eivät, he korostivat epäitsekkäällä työllään Jesajan profeetallisten sanojen paikkansapitävyyttä. Hän kirjoitti lähes kolmetuhatta vuotta sitten: ”Vihreä ruoho on kuivunut, kukka on kuihtunut, mutta ajan hämärään asti pysyy Jumalamme sana.” (Jesaja 40:8.)

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 13]

”Ajan hämärään asti pysyy Jumalamme sana”

[Tekstiruutu/Kuvat s. 12]

POLYGLOTTIRAAMATUT

”Polyglottiraamattu on Raamattu, jossa teksti on monella kielellä”, selittää espanjalainen tutkija Federico Pérez Castro. ”Vanhastaan tätä sanaa on kuitenkin käytetty Raamatuista, jotka sisältävät tekstin alkukielillä. Tässä rajallisessa merkityksessä polyglottiraamattuja on hyvin vähän.”

1. Biblia complutensis (1514–17), jonka kustansi kardinaali Cisneros, painettiin Alcalá de Henaresissa Espanjassa. Sen kuusi osaa sisälsivät Raamatun tekstin neljällä kielellä: hepreaksi, kreikaksi, arameaksi ja latinaksi. Se tarjosi 1500-luvun kääntäjille pohjatekstin heprealais-aramealaisten kirjoitusten osalta.

2. Biblia regian (1568–72) toimitti Benito Arias Montano, ja siihen otettiin mukaan Complutensiksen tekstin lisäksi syyrialainen Pešitta-käännös kreikkalaisista kirjoituksista ja aramealainen Jonatanin targum. Heprealainen teksti, joka sisälsi vokaali- ja korkomerkit, tarkistettiin Jakob ben Haijimin heprealaisen pohjatekstin mukaan. Näin siitä tuli raamatunkääntäjien yleisimmin käyttämä heprealaisten kirjoitusten lähtöteksti.

3. ”Pariisin polyglottiraamatun” (1629–45) kustansi ranskalainen lakimies Guy Michel le Jay. Se valmistettiin Biblia regian innoittamana, mutta se sisälsi myös joitakin samarialaisia ja arabialaisia tekstejä.

4. ”Lontoon polyglottiraamattu” (1655–57), jonka toimitti Brian Walton, perustui sekin Biblia regiaan. Tämä polyglottiraamattu sisälsi vanhat etiopian- ja persiankieliset raamatunkäännökset, vaikka ne eivät selventäneetkään Raamatun tekstiä merkittävästi.

[Lähdemerkinnät]

Banderolli ja kaksi alimmaista Biblia regiaa: Biblioteca Histórica. Universidad Complutense de Madrid; päällimmäinen Biblia regia: Museum Plantin-Moretus/Stedelijk Prentenkabinet Antwerpen; ”Lontoon polyglottiraamattu”: kirjasta The Walton Polyglot Bible, Vol. III, 1655–1657

[Kuva s. 9]

Espanjan kuningas Filip II

[Lähdemerkintä]

Filip II: Biblioteca Nacional, Madrid

[Kuva s. 10]

Arias Montano

[Lähdemerkintä]

Montano: Biblioteca Histórica. Universidad Complutense de Madrid

[Kuva s. 10]

Alkuperäisiä painokoneita Belgiassa Antwerpenissa

[Lähdemerkintä]

Painokone: Museum Plantin-Moretus/Stedelijk Prentenkabinet Antwerpen

[Kuvat s. 11]

Vasemmalla: Christophe Plantin ja ”Biblia regian” nimiölehti

[Lähdemerkintä]

Nimiölehti ja Plantin: Museum Plantin-Moretus/Stedelijk Prentenkabinet Antwerpen

[Kuva s. 11]

Yllä: 2. Mooseksen kirjan 15. luku neljällä palstalla

[Kuvien lähdemerkintä s. 9]

Nimiölehti ja Plantin: Museum Plantin-Moretus/Stedelijk Prentenkabinet Antwerpen

[Kuvan lähdemerkintä s. 13]

Biblioteca Histórica. Universidad Complutense de Madrid