Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Jehovan pelko – se on viisautta”

”Jehovan pelko – se on viisautta”

”Jehovan pelko se on viisautta”

”JOHTOPÄÄTÖS asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:13.) Kuinka syvällisen johtopäätöksen muinaisen Israelin kuningas Salomo Jumalan hengen vaikutuksesta tekikään! Myös patriarkka Job ymmärsi Jumalan pelon arvon, sillä hän sanoi: ”Katso! Jehovan pelko – se on viisautta, ja pahan hylkääminen on ymmärrystä.” (Job 28:28.)

Raamattu pitää Jehovan pelkoa erittäin tärkeänä. Miksi meidän on viisasta kehittää kunnioittavaa pelkoa Jumalaa kohtaan? Miten se hyödyttää meitä sekä yksilöinä että tosi palvojien joukkona? Näihin kysymyksiin vastataan Sananlaskujen 14. luvun jakeissa 26–35. *

”Lujan luottamuksen” lähde

”Jehovan pelossa on luja luottamus”, sanoo Salomo, ”ja hänen pojillaan tulee olemaan turva.” (Sananlaskut 14:26.) Jumalaa pelkäävän ihmisen luottamuksen lähde on uskollinen ja kaikkivaltias Jumala Jehova itse. Ei ihme, että sellainen ihminen kohtaa edessä olevat tapahtumat lujaa luottamusta tuntien. Hänen tulevaisuutensa on pitkä ja onnellinen.

Entä millainen on niiden tulevaisuus, jotka panevat luottamuksensa maailmaan – sen suunnitelmiin, järjestöihin, ideologioihin ja tavaroihin? Toivovatpa he millaista tulevaisuutta tahansa, niin se jää lyhyeksi, sillä Raamattu sanoo: ”Maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (1. Johanneksen kirje 2:17.) Onko meillä siis mitään syytä rakastaa ”maailmaa” tai ”sitä, mikä maailmassa on”? (1. Johanneksen kirje 2:15.)

Mitä jumalaapelkäävät vanhemmat voivat tehdä taatakseen sen, että heidän lapsillaan ”tulee olemaan turva”? ”Tulkaa, te pojat, kuunnelkaa minua”, lauloi psalmista, ”Jehovan pelkoa minä teille opetan.” (Psalmit 34:11.) Kun vanhemmat esimerkin ja opetuksen avulla valmentavat lapsensa pelkäämään Jumalaa, näistä kasvaa varsin todennäköisesti miehiä ja naisia, jotka luottavat lujasti Jehovaan (Sananlaskut 22:6).

”Jehovan pelko on elämän lähde”, jatkaa Salomo, ”kuoleman ansojen väistämiseksi.” (Sananlaskut 14:27.) Jehovan pelko on ”elämän lähde”, koska tosi Jumala on ”elävän veden lähde” (Jeremia 2:13). Jehovan ja Jeesuksen Kristuksen tuntemuksen hankkiminen voi merkitä meille ikuista elämää (Johannes 17:3). Jumalan pelon avulla väistämme myös kuoleman ansat. Miten? Sananlaskujen 13:14 sanoo: ”Viisaan laki on elämän lähde kuoleman ansojen väistämiseksi.” Kun pelkäämme Jehovaa, noudatamme hänen lakiaan ja annamme hänen Sanansa ohjata askeleitamme, varjellumme vahingollisilta tavoilta ja tunteilta, jotka voivat johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

”Kuninkaan kaunistus”

Suurimman osan hallitusajastaan Salomo oli Jumalaa pelkäävä kuningas, joka totteli Jehovaa. Tämä johti siihen, että hänen hallintonsa menestyi. Millä mitataan sitä, kuinka hyvin kuningas hallitsee? Sananlaskut 14:28 vastaa: ”Kansan paljoudessa on kuninkaan kaunistus, mutta väen vähyydessä on korkean virkamiehen turmio.” Kuninkaan menestys mitataan hänen alamaistensa hyvinvoinnilla. Häntä voidaan pitää hyvänä hallitsijana, jos monet ihmiset haluavat pysyä hänen alamaisinaan. Salomolla oli ”alamaisia [Punaisesta]merestä [Väli]mereen ja Virrasta [Eufratista] maan ääriin saakka” (Psalmit 72:6–8). Hänen hallinnolleen oli tunnusomaista ennennäkemätön rauha ja hyvinvointi (1. Kuninkaiden kirja 4:24, 25). Salomon hallituskausi oli menestyksekäs. Toisaalta jos korkealta virkamieheltä puuttuu kansan hyväksymys, se tietää hänelle nöyryytystä.

Mitä voidaan tässä suhteessa sanoa Suuremman Salomon, messiaanisen Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen menestyksestä? Ajatellaanpa niitä alamaisia, joita hänellä tätä nykyä on. Kristuksen hallinnon alaisuudessa elää ympäri maailman jo yli kuusi miljoonaa jumalaapelkäävää miestä ja naista. He uskovat Jeesukseen ja ovat yksimielisiä elävän Jumalan tosi palvonnassa (Johannes 14:1). Tuhatvuotisen hallituskauden loppuun mennessä kaikki ne, jotka ovat Jumalan muistissa, ovat saaneet ylösnousemuksen. Paratiisimaa on silloin täynnä onnellisia, vanhurskaita ihmisiä, jotka ovat ilmaisseet arvostavansa Kuningastaan. Tämä todistaa varmasti erinomaisella tavalla Kristuksen hallinnon menestyksestä. Pitäkäämme lujasti kiinni suurenmoisesta Valtakunnan toivostamme.

Hengellinen ja fyysinen hyöty

Jumalan kunnioittava pelko voi antaa meille tyynen sydämen ja mielenrauhan. Tämä johtuu siitä, että viisauden moniin piirteisiin sisältyvät hyvä arvostelukyky ja tarkkanäköisyys. Sananlaskujen 14:29 sanoo: ”Sillä, joka on hidas vihastumaan, on runsaasti tarkkanäköisyyttä, mutta kärsimätön korottaa tyhmyyttä.” Tarkkanäköisyys saa meidät tajuamaan, että hillitsemätön viha vaikuttaa haitallisesti hengellisyyteemme. ”Vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut” luetellaan niiden tekojen joukossa, jotka voisivat estää meitä perimästä Jumalan valtakuntaa (Galatalaisille 5:19–21). Meitä kehotetaan olemaan hautomatta edes aiheellisesti tuntemaamme vihaa (Efesolaisille 4:26, 27). Lisäksi kärsimättömyys voi saada puhumaan tyhmästi ja toimimaan tavalla, jota kadumme jälkeenpäin.

Israelin kuningas kiinnittää huomiota vihan aiheuttamiin fyysisiin haittoihin, kun hän sanoo: ”Tyyni sydän on lihallisen elimistön elämä, mutta mustasukkaisuus on mätä luille.” (Sananlaskut 14:30.) Suuttumus ja viha aiheuttavat muun muassa hengitysvaikeuksia, verenpaineen kohoamista sekä maksan ja haiman toimintahäiriöitä. Lääkärien mukaan suuttumuksen ja vihan tunteet myös pahentavat esimerkiksi mahahaavaa, nokkosihottumaa, astmaa, ihotauteja ja ruoansulatushäiriöitä tai jopa aiheuttavat niitä. Toisaalta ”mielenrauha on terveyden perusta” (Sananlaskut 14:30, vuoden 1992 kirkkoraamattu). Meidän on siis viisasta pyrkiä ”siihen, mikä edistää rauhaa ja mikä on rakentavaa toisillemme” (Roomalaisille 14:19).

Jumalan pelko auttaa meitä olemaan puolueettomia

”Joka petollisesti riistää alhaista, on häväissyt hänen Tekijäänsä”, sanoo Salomo, ”mutta joka osoittaa suopeutta köyhälle, kirkastaa Häntä.” (Sananlaskut 14:31.) Jumalaa pelkäävä ihminen tajuaa, että kaikilla ihmisillä on sama Tekijä, Jehova Jumala. Alhainen on siis lähimmäinen, ja tapa, jolla häntä kohdellaan, vaikuttaa ihmiskunnan Luojaan. Kirkastaaksemme Jumalaa meidän täytyy kohdella toisia oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Vähävaraisen kristityn tulee saada osakseen hengellistä huomiota yhtä lailla kuin muidenkin. Sekä köyhille että rikkaille täytyy kertoa Jumalan valtakunnan hyvää uutista.

Viisas kuningas Salomo viittaa erääseen Jumalan pelosta koituvaan hyötyyn, kun hän sanoo: ”Pahuutensa takia jumalaton työnnetään kumoon, mutta vanhurskas löytää turvan nuhteettomuudestaan.” (Sananlaskut 14:32.) Miten jumalaton työnnetään kumoon? Tämän on ajateltu tarkoittavan, että kun onnettomuus kohtaa jumalatonta, hänen ei ole enää mahdollista päästä tasapainoon. Jumalaa pelkäävä ihminen sitä vastoin turvautuu vastoinkäymisessä nuhteettomuuteensa, joka hänellä on Jumalan edessä. Hän luottaa varauksettomasti Jehovaan jopa kuolemaan saakka ja osoittaa samanlaista päättäväisyyttä kuin Job, joka sanoi: ”Siihen asti kun henkeni heitän, en luovu nuhteettomuudestani!” (Job 27:5.)

Nuhteettomuuden säilyttäminen vaatii Jumalan pelkoa ja viisautta. Mistä viisautta sitten voidaan löytää? ”Ymmärtäväisen sydämessä lepää viisaus”, vastaa Sananlaskujen 14:33, ”ja typerien keskuudessa se tulee tunnetuksi.” Viisautta voi tosiaan löytää ymmärtäväisen ihmisen sydämestä. Mutta millä tavoin se tulee tunnetuksi typerien keskuudessa? Erään hakuteoksen mukaan ”typerä, joka haluaa kovasti näyttää viisaalta, päästää suustaan jotain, minkä hän luulee olevan viisautta mutta mikä osoittautuu tyhmyydeksi” (The Expositor’s Bible Commentary).

”Kansakunnan korottaa”

Käsiteltyään sitä, miten Jumalan pelko vaikuttaa yksilöön, Israelin kuningas kiinnittää huomion siihen, miten se vaikuttaa kokonaiseen kansaan. Hän sanoo: ”Vanhurskaus kansakunnan korottaa, mutta synti on kansallisille ryhmille häpeäksi.” (Sananlaskut 14:34.) Tämä periaate piti varsin selvästi paikkansa Israelin kansankunnan tapauksessa. Kun Israel noudatti Jumalan korkeita normeja, se korotettiin ympäröivien kansojen yläpuolelle. Toistuva tottelemattomuus johti kuitenkin häpeään ja siihen, että Jehova lopulta hylkäsi Israelin. Tämä periaate soveltuu Jumalan kansaan nykyään. Kristillinen seurakunta eroaa maailmasta, koska se noudattaa Jumalan vanhurskaita periaatteita. Säilyttääksemme tuon korotetun aseman meidän täytyy kuitenkin yksilöinä elää siveellisesti puhdasta elämää. Synnin harjoittaminen vain tuottaa häpeää meille itsellemme samoin kuin seurakunnalle ja Jumalalle.

Salomo kertoo, mikä tuottaa iloa kuninkaalle: ”Kuninkaan mieleen on palvelija, joka toimii ymmärtäväisesti, mutta hänen vimmansa kohdistuu häpeällisesti toimivaan.” (Sananlaskut 14:35.) Lisäksi Sananlaskujen 16:13 sanoo: ”Vanhurskauden huulet ovat suuren kuninkaan mieleen, ja oikeamielisesti puhuvaa hän rakastaa.” Johtajaamme ja Kuningastamme Jeesusta Kristusta miellyttää tosiaan suuresti se, että me toimimme vanhurskaasti ja ymmärtäväisesti ja käytämme huuliamme Valtakunnan saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen. Pysykäämme siis ahkerina tuossa työssä samalla kun nautimme niistä siunauksista, joita tosi Jumalan pelko tuo.

[Alaviite]

[Kuva s. 15]

Jumalan pelkoa voidaan opettaa