Vaella uskon äläkä näkemisen avulla
Vaella uskon äläkä näkemisen avulla
”Me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla.” (2. KORINTTILAISILLE 5:7)
1. Mikä osoittaa, että apostoli Paavali vaelsi uskon eikä näkemisen avulla?
ELETTIIN vuotta 55. Oli kulunut parikymmentä vuotta siitä, kun silloin Saulina tunnettu kristittyjen vainooja omaksui kristillisyyden. Hän ei ollut antanut ajan kulumisen heikentää uskoaan Jumalaan. Vaikka hän ei ollutkaan nähnyt henkitaivaaseen kirjaimellisilla silmillään, hän oli uskossaan vakaa. Niinpä kun tämä mies – apostoli Paavali – kirjoitti voidelluille kristityille, joilla oli taivaallinen toivo, hän sanoi: ”Me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla.” (2. Korinttilaisille 5:7.)
2, 3. a) Miten osoitamme, että vaellamme uskon avulla? b) Mitä näkemisen avulla vaeltaminen merkitsee?
2 Uskon avulla vaeltaminen vaatii ehdotonta luottamusta siihen, että Jumala osaa ohjata elämäämme ja että hän tietää, mikä on parhaaksemme (Psalmit 119:66). Kun teemme ratkaisuja ja toimimme niiden mukaisesti, otamme huomioon ”todellisuudet, joita emme näe” (Heprealaisille 11:1, The New English Bible). Näihin sisältyvät luvatut ”uudet taivaat ja uusi maa” (2. Pietarin kirje 3:13). Näkemisen avulla vaeltaminen merkitsee toisaalta sitä, että elämänvaellustamme hallitsevat yksinomaan fyysisillä aisteilla tekemämme havainnot. Tämä on vaarallista, sillä se voi johtaa siihen, että jätämme kokonaan huomiotta Jumalan tahdon. (Psalmit 81:12; Saarnaaja 11:9.)
3 Kuulummepa ”pieneen laumaan”, joka on saanut taivaallisen kutsun, tai ”muihin lampaisiin”, joilla on maallinen toivo, meidän kaikkien pitäisi suhtautua vakavasti kehotukseen vaeltaa uskon eikä näkemisen avulla (Luukas 12:32; Johannes 10:16). Katsotaanpa, miten tämän henkeytetyn neuvon noudattaminen varjelee meitä lankeamasta ”synnistä saatavan tilapäisen nautinnon” tai materialismin ansaan ja menettämästä näkyvistämme tämän asiainjärjestelmän loppua. Tarkastelemme myös näkemisen avulla vaeltamisen vaaroja. (Heprealaisille 11:25.)
Hylkää ”synnistä saatava tilapäinen nautinto”
4. Minkä valinnan Mooses teki ja miksi?
4 Kuvittele, millaista Amramin pojan Mooseksen elämä olisi voinut olla. Hänet kasvatettiin muinaisessa Egyptissä kuninkaallisten jälkeläisten joukossa, ja hänellä oli ulottuvillaan valtaa, rikkauksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Mooses olisi voinut järkeillä: ”Minulle on opetettu Egyptin ylistettyä viisautta ja olen voimallinen sanoissa ja teoissa. Jos pysyn kuninkaallisessa huonekunnassa, voin käyttää asemaani sorrettujen heprealaisveljieni hyväksi.” (Apostolien teot 7:22.) Sen sijaan Mooses ”valitsi – – osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa”. Minkä vuoksi? Mikä sai Mooseksen kääntämään selkänsä kaikelle sille, mitä Egyptillä oli tarjottavana? Raamattu vastaa: ”Uskon vaikutuksesta hän lähti Egyptistä, mutta pelkäämättä kuninkaan suuttumusta, sillä hän pysyi vakaana kuin nähden Hänet, joka on näkymätön.” (Heprealaisille 11:24–27.) Usko siihen, että Jehova palkitsee varmasti vanhurskauden, auttoi Moosesta vastustamaan syntiä ja halujensa tyydyttämistä ja siitä saatavaa ohikiitävää nautintoa.
5. Mihin Mooseksen esimerkki kannustaa meitä?
5 Meidänkin on usein tehtävä esimerkiksi seuraavanlaisia vaikeita ratkaisuja: Olisiko minun luovuttava joistakin tavoista tai tottumuksista, jotka eivät ole täysin Raamatun periaatteiden mukaisia? Pitäisikö minun ottaa vastaan työpaikka, johon tuntuu liittyvän aineellisia etuja mutta joka ehkäisisi hengellistä edistymistäni? Mooseksen esimerkki kannustaa meitä pidättymään valinnoista, jotka heijastavat tämän maailman lyhytnäköisyyttä. Meidän tulee sen sijaan osoittaa uskoa Jehova Jumalan kaukonäköiseen viisauteen, Hänen, ”joka on näkymätön”. Arvostakaamme Mooseksen tavoin Jehovan ystävyyttä enemmän kuin mitään, mitä tällä maailmalla on tarjottavana.
6, 7. a) Miten Esau osoitti, että hän halusi vaeltaa näkemisen avulla? b) Missä suhteessa Esau oli meille varoittava esimerkki?
6 Moosekseen verrattuna patriarkka Iisakin poika Esau oli aivan erilainen. Hän halusi tyydyttää mielitekonsa heti (1. Mooseksen kirja 25:30–34). Koska Esau oli ”pyhiä asioita arvostamaton”, hän antoi ”yhden aterian vastineeksi” pois esikoisoikeutensa (Heprealaisille 12:16). Hän ei ajatellut, miten hänen päätöksensä myydä esikoisoikeutensa vaikuttaisi hänen suhteeseensa Jehovaan tai miten se vaikuttaisi hänen jälkeläisiinsä. Hänellä ei ollut hengellistä näkemystä. Esau sulki silmänsä Jumalan kallisarvoisilta lupauksilta pitäen niitä vähäarvoisina. Hän ei vaeltanut uskon vaan näkemisen avulla.
7 Esau on varoittava esimerkki meille nykyään (1. Korinttilaisille 10:11). Kun eteemme tulee ratkaisuja – suuria tai pieniä – meidän ei kannata uskoa Saatanan maailman propagandaan, jonka mukaan halut pitää voida täyttää heti. Meidän on hyvä kysyä itseltämme: Ilmaisenko ratkaisuissani samanlaisia taipumuksia kuin Esau? Vaatisiko nykyisten halujeni toteuttaminen hengellisten asioiden työntämistä taka-alalle? Vaarantavatko valintani ystävyyteni Jumalan kanssa ja tulevan palkinnon saamisen? Millaista esimerkkiä näytän toisille? Jos valintamme heijastavat arvostusta pyhiä asioita kohtaan, Jehova siunaa meitä (Sananlaskut 10:22).
Karta materialismin ansaa
8. Minkä varoituksen laodikealaiskristityt saivat, ja miksi se kiinnostaa meitä?
8 Ilmestyksessä, jonka kirkastettu Jeesus Kristus antoi apostoli Johannekselle ensimmäisen vuosisadan lopulla, oli sanoma Vähän-Aasian Laodikean seurakunnalle. Siinä varoitettiin materialismista. Vaikka laodikealaiskristityt olivat aineellisesti rikkaita, he olivat hengellisesti vararikossa. He eivät vaeltaneet jatkuvasti uskon avulla vaan antoivat aineellisen omaisuuden sokaista hengellisen näkökykynsä. (Ilmestys 3:14–18.) Materialismi vaikuttaa samalla tavoin nykyään. Se heikentää uskoamme, niin ettemme enää juokse ”kestävinä eteemme asetettua kilpajuoksua” elämän saamiseksi (Heprealaisille 12:1). Ellemme pidä varaamme, ”tämän elämän – – nautinnot” voivat vallata hengellisiltä toimilta niin paljon tilaa, että ne ”tukahtuvat kokonaan” (Luukas 8:14).
9. Miten tyytyväisyys ja arvostus hengellistä ravintoa kohtaan suojelevat meitä?
9 Hengellisen suojeluksen kannalta on tärkeää, että olemme tyytyväisiä emmekä käytä tätä maailmaa täysin hyväksemme ja pyri rikastumaan aineellisesti (1. Korinttilaisille 7:31; 1. Timoteukselle 6:6–8). Kun vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla, saamme iloa nykyisestä hengellisestä paratiisista. Eikö ravitsevan hengellisen ruoan nauttiminen saakin meidät riemuitsemaan ”hyvän sydämentilan vuoksi”? (Jesaja 65:13, 14.) Lisäksi iloitsemme niiden seurasta, jotka ilmaisevat Jumalan hengen hedelmää (Galatalaisille 5:22, 23). On hyvin tärkeää, että saamme tyydytystä ja virvoitusta siitä, mitä Jehova antaa meille hengellisesti.
10. Mitä meidän on hyvä kysyä itseltämme?
10 Meidän on hyvä kysyä itseltämme esimerkiksi: Millä sijalla aineellinen omaisuus on elämässäni? Käytänkö omaisuuttani etupäässä nautinnonhalun tyydyttämiseen vai tosi palvonnan edistämiseen? Mikä tuo minulle suurinta tyydytystä? Raamatun tutkiminen ja oleminen toisten kanssa seurakunnan kokouksissa vai viikonloput vailla kristillisiä velvollisuuksia? Varaanko monia viikonloppuja rentoutumiseen sen sijaan, että käyttäisin tuon ajan kenttäpalvelukseen ja muihin toimiin puhtaan palvonnan yhteydessä? Uskon avulla vaeltaminen merkitsee sitä, että olemme ahkeria Valtakunnan työssä ja luotamme täysin Jehovan lupauksiin (1. Korinttilaisille 15:58).
Pidä mielessäsi lopun läheisyys
11. Miten uskon avulla vaeltaminen tekee lopun läheisyyden mielessä pitämisen meille helpommaksi?
11 Kun vaellamme uskon avulla, meidän on helpompi karttaa lihallisia näkemyksiä, joiden mukaan loppu on vielä kaukana tai se ei tule ollenkaan. Epäilijät väheksyvät Raamatun ennustuksia, mutta me tajuamme, että maailmantapahtumien kulku on ollut juuri sellainen kuin Jumalan sanassa on kerrottu meidän ajastamme (2. Pietarin kirje 3:3, 4). Eikö esimerkiksi ihmisten yleinen asenne ja käytös todistakin, että elämme ”viimeisiä päiviä”? (2. Timoteukselle 3:1–5.) Me näemme uskon silmin, että historia ei vain toista itseään, vaan maailmantapahtumat muodostavat Kristuksen ”läsnäolon ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkin” (Matteus 24:1–14).
12. Miten Luukkaan 21:20, 21:een kirjoitetut Jeesuksen sanat täyttyivät ensimmäisellä vuosisadalla?
12 Ajattele erästä ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan tapahtumaa, jolla on rinnakkaisuutensa meidän päivinämme. Ollessaan maan päällä Jeesus Kristus varoitti seuraajiaan: ”Kun näette Jerusalemin leiriytyneiden armeijoiden ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen autioitus on tullut lähelle. Silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille ja kaupungin keskellä olevat lähtekööt pois.” (Luukas 21:20, 21.) Tämän ennustuksen täyttymykseksi Rooman sotajoukot piirittivät Jerusalemin Cestius Galluksen johdolla vuonna 66. Nuo joukot kuitenkin vetäytyivät yllättäen pois ja antoivat siten kristityille merkin ja tilaisuuden ”paeta vuorille”. Vuonna 70 Rooman sotajoukot palasivat, hyökkäsivät Jerusalemin kaupunkiin ja tuhosivat sen temppelin. Josefus kertoo, että yli miljoona juutalaista kuoli ja 97000 otettiin vangiksi. Juutalaiselle asiainjärjestelmälle pantiin täytäntöön Jumalan tuomio. Ne jotka vaelsivat uskon avulla ja noudattivat Jeesuksen varoitusta, välttyivät onnettomuudelta.
13, 14. a) Mitä tapahtuu pian? b) Miksi meidän pitäisi seurata valppaasti Raamatun ennustusten täyttymistä?
13 Jotakin vastaavaa on tapahtumaisillaan meidän päivinämme. Yhdistyneisiin kansakuntiin sisältyvät ainekset tulevat olemaan mukana panemassa täytäntöön Jumalan tuomiota. Samoin kuin Rooman sotajoukkojen tehtävänä ensimmäisellä vuosisadalla oli säilyttää pax Romana (Rooman rauha), myös nykyajan Yhdistyneet kansakunnat on tarkoitettu rauhan säilyttämisen välikappaleeksi. Vaikka Rooman sotajoukot yrittivät varmistaa suhteellisen turvallisuuden koko silloin tunnetussa maailmassa, niistä tuli Jerusalemin autioittaja. Samoin nykyään Raamatun ennustukset osoittavat, että Yhdistyneiden kansakuntien sisäpuolella olevat sotilaalliset voimat tulevat tajuamaan uskonnon häiritseväksi tekijäksi ja ryhtyvät toimiin tuhotakseen nykyisen Jerusalemin eli kristikunnan sekä muut Suuren Babylonin osat (Ilmestys 17:12–17). Koko väärän uskonnon maailmanmahti on tuhon partaalla.
14 Väärän uskonnon autioitus on merkki suuren ahdistuksen alkamisesta. Suuren ahdistuksen lopulla tämän pahan asiainjärjestelmän jäljellä olevat ainekset tuhotaan (Matteus 24:29, 30; Ilmestys 16:14, 16). Uskon avulla vaeltaminen pitää meidät valppaina, niin että tajuamme Raamatun ennustusten täyttymisen. Emme erehdy ajattelemaan, että jokin Yhdistyneiden kansakuntien kaltainen ihmistekoinen elin olisi Jumalan keino tosi rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseksi. Eikö meidän elämäntapamme pitäisi siis osoittaa luottamusta siihen, että ”Jehovan suuri päivä on lähellä”? (Sefanja 1:14.)
Miten vaarallista on näkemisen avulla vaeltaminen?
15. Mihin ansaan Israelin kansa lankesi, vaikka se koki Jumalan siunauksen?
15 Muinaisen Israelin kokemukset valaisevat sitä, miten vaarallista on antaa näkemisen avulla vaeltamisen heikentää uskoaan. Vaikka israelilaiset näkivät kymmenen vitsausta, jotka nöyryyttivät Egyptin vääriä jumalia, ja kokivat sitten dramaattisen vapautuksen Punaisenmeren halki, he tekivät tottelemattomasti kultaisen vasikan ja alkoivat palvoa sitä. Heistä tuli kärsimättömiä, ja he väsyivät odottamaan Moosesta, jolta ”kului kauan aikaa, ennen kuin hän tuli alas vuorelta”. (2. Mooseksen kirja 32:1–4.) Kärsimättömyys sai heidät palvomaan epäjumalaa, jonka näki luonnollisin silmin. Heidän vaeltamisensa näkemisen avulla loukkasi Jehovaa ja johti ”noin kolmentuhannen miehen” teloittamiseen (2. Mooseksen kirja 32:25–29). Miten surullista onkaan, kun Jehovan palvoja tekee nykyään ratkaisuja, jotka osoittavat epäluottamusta Jehovaa kohtaan ja uskon puutetta hänen kykyynsä täyttää lupauksensa!
16. Millä tavoin ulkoiset seikat vaikuttivat israelilaisiin?
16 Ulkoiset seikat vaikuttivat israelilaisiin kielteisesti muillakin tavoin. Näkemisen avulla vaeltaminen sai heidät vapisemaan vihollistensa pelossa. (4. Mooseksen kirja 13:28, 32; 5. Mooseksen kirja 1:28.) Se sai heidät asettamaan kyseenalaiseksi Mooseksen Jumalalta saaman vallan ja valittamaan omaa osaansa. Tällainen uskon puute johti siihen, että he pitivät demonien vallassa olevaa Egyptiä parempana kuin Luvattua maata. (4. Mooseksen kirja 14:1–4; Psalmit 106:24.) Jehovasta on varmasti tuntunut hyvin loukkaavalta nähdä se törkeä epäkunnioitus, jota hänen kansansa osoitti näkymätöntä Kuningastaan kohtaan.
17. Mikä sai israelilaiset hylkäämään Jehovan ohjauksen Samuelin päivinä?
17 Profeetta Samuelin päivinä Israelin suosittu kansa lankesi jälleen siihen ansaan, että he vaelsivat näkemisen avulla. Ihmiset alkoivat haluta kuningasta, jonka he voisivat nähdä. Vaikka Jehova oli osoittanut, että hän oli heidän Kuninkaansa, se ei riittänyt saamaan heitä vaeltamaan uskon avulla. (1. Samuelin kirja 8:4–9.) He hylkäsivät tyhmästi ja omaksi vahingokseen Jehovan virheettömän ohjauksen ja halusivat sen sijaan olla heitä ympäröivien kansojen kaltaisia (1. Samuelin kirja 8:19, 20).
18. Mitä voimme oppia näkemisen avulla vaeltamisen vaaroista?
18 Me Jehovan nykyiset palvelijat arvostamme hyvää suhdettamme Jumalaan. Haluamme innokkaasti saada tietoa menneistä tapahtumista ja ottaa niistä oppia (Roomalaisille 15:4). Kun israelilaiset vaelsivat näkemisen avulla, he unohtivat, että Jumala johti heitä Mooseksen välityksellä. Ellemme pidä varaamme, mekin voimme unohtaa, että Jehova Jumala ja Suurempi Mooses Jeesus Kristus johtavat kristillistä seurakuntaa nykyään (Ilmestys 1:12–16). Meidän täytyy varoa katsomasta Jehovan järjestön maallista osaa inhimillisestä näkökulmasta. Tämä voisi johtaa valittavaan henkeen ja arvostuksen menettämiseen Jehovan edustajia ja sitä hengellistä ravintoa kohtaan, jota ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” jakaa (Matteus 24:45).
Päätä vaeltaa uskon avulla
19, 20. Mitä olet päättänyt tehdä ja miksi?
19 Raamatussa sanotaan: ”Meillä ei ole kamppailua verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan.” (Efesolaisille 6:12.) Päävihollisemme on Saatana Panettelija. Hänen tavoitteenaan on tuhota uskomme Jehovaan. Hän ei jätä käyttämättä ainoatakaan keinoa, jonka avulla hän voisi saada meidät luopumaan päätöksestämme palvella Jumalaa. (1. Pietarin kirje 5:8.) Mikä suojelee meitä, jotteivät Saatanan järjestelmän ulkonaiset seikat pettäisi meitä? Vaeltaminen uskon eikä näkemisen avulla! Luottamus Jehovan lupauksiin varjelee meitä haaksirikkoutumasta uskomme suhteen (1. Timoteukselle 1:19). Päättäkäämme siis vaeltaa jatkuvasti uskon avulla luottaen täysin Jehovan siunaukseen. Ja rukoilkaamme edelleen, että voisimme päästä pakoon kaikkea sitä, minkä on määrä tapahtua lähitulevaisuudessa (Luukas 21:36).
20 Kun vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla, meillä on suurenmoinen Esimerkki. Raamatussa sanotaan: ”Kristuskin kärsi teidän puolestanne ja jätti teille mallin seurataksenne tarkoin hänen askeleitaan.” (1. Pietarin kirje 2:21.) Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan sitä, miten voimme vaeltaa edelleen niin kuin hän vaelsi.
Muistatko?
• Mitä Mooseksen ja Esaun esimerkit opettavat vaeltamisesta uskon eikä näkemisen avulla?
• Mikä auttaa suuresti karttamaan materialismia?
• Miten uskon avulla vaeltaminen auttaa meitä karttamaan sitä näkemystä, että loppu on vielä kaukana?
• Miksi näkemisen avulla vaeltaminen on vaarallista?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 17]
Mooses vaelsi uskon avulla
[Kuva s. 18]
Pitääkö virkistäytyminen sinut usein poissa teokraattisista toimista?
[Kuva s. 20]
Miten huomion kiinnittäminen Jumalan sanaan suojelee sinua?