Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kohokohtia 1. Aikakirjasta

Kohokohtia 1. Aikakirjasta

Jehovan sana on elävä

Kohokohtia 1. Aikakirjasta

ON KULUNUT noin 77 vuotta siitä, kun juutalaiset palasivat kotimaahansa Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Käskynhaltija Serubbabelin rakentama temppeli on ollut nyt valmiina 55 vuotta. Pääsyynä juutalaisten paluuseen oli tosi palvonnan ennallistaminen Jerusalemiin. Kansa ei kuitenkaan palvele Jehovaa innokkaasti. Tarvitaan kipeästi rohkaisua, ja juuri sitä 1. Aikakirja antaa.

Ensimmäisessä aikakirjassa on sukuluetteloja, ja lisäksi siinä kerrotaan noin 40 vuoden pituisesta ajanjaksosta, joka ulottuu kuningas Saulin kuolemasta kuningas Daavidin kuolemaan. Pappi Esran uskotaan kirjoittaneen tämän kirjan vuonna 460 eaa. Ensimmäinen aikakirja on erityisen kiinnostava siksi, että se kuvailee temppelissä suoritettua palvontaa ja paljastaa yksityiskohtia Messiaan sukuhaarasta. Osana henkeytettyä Jumalan sanaa sen sanoma lujittaa uskoamme ja auttaa meitä ymmärtämään Raamattua paremmin (Heprealaisille 4:12).

TÄRKEÄ NIMILUETTELO

(1. Aikakirja 1:1–9:44)

Esran kokoamaa yksityiskohtaista sukuluetteloa tarvitaan ainakin kolmesta syystä: sen avulla varmistetaan, että pappeina palvelevat vain miehet, joilla on siihen oikeus; se auttaa ratkaisemaan heimoperinnöt; siinä säilyy luettelo Messiaaseen johtavasta sukuhaarasta. Sukuluettelon avulla juutalaisten historiaa voidaan seurata aina ensimmäiseen ihmiseen saakka. Aadamista Nooaan on kymmenen sukupolvea ja Nooasta Abrahamiin toiset kymmenen. Kirjassa luetellaan ensin Ismaelin pojat, Abrahamin sivuvaimon Keturan pojat ja Esaun pojat ja keskitytään sitten Israelin 12 pojan jälkeläisiin (1. Aikakirja 2:1).

Juudan jälkeläisistä kerrotaan laajasti, sillä he muodostavat kuningas Daavidin kuninkaallisen sukuhaaran. Abrahamista Daavidiin on 14 sukupolvea ja Daavidista Babyloniin karkottamiseen toiset 14 sukupolvea. (1. Aikakirja 1:27, 34; 2:1–15; 3:1–17; Matteus 1:17.) Sitten Esra luettelee Jordanin itäpuolella olevien heimojen jälkeläiset, minkä jälkeen seuraa Leevin poikien sukuluettelo (1. Aikakirja 5:1–24; 6:1). Sen jälkeen esitetään tiivistelmä joistakin Jordanin länsipuolella olevista heimoista ja yksityiskohtainen selostus Benjaminin sukuhaarasta (1. Aikakirja 8:1). Luettelossa on myös niiden nimet, jotka palasivat ensimmäisinä Jerusalemiin Babylonin vankeudesta (1. Aikakirja 9:1–16).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

1:18: Kumpi oli Selahin isä, Kainan vai Arpaksad? (Luukas 3:35, 36.) Selahin isä oli Arpaksad (1. Mooseksen kirja 10:24; 11:12). Luukkaan 3:36:n ”Kainan” voi hyvinkin olla virheellinen muoto sanasta ”kaldealaiset”. Jos näin on, alkuperäisessä tekstissä on saattanut lukea ”kaldealaisen Arpaksadin poika”. Nimet Kainan ja Arpaksad saattavat tarkoittaa myös yhtä ja samaa ihmistä. On lisäksi hyvä huomata, että joissakin käsikirjoituksissa ilmausta ”Kainanin poika” ei esiinny lainkaan.

2:15: Oliko Daavid Iisain seitsemäs poika? Ei ollut. Iisailla oli kahdeksan poikaa, ja Daavid oli heistä nuorin (1. Samuelin kirja 16:10, 11; 17:12). Yksi Iisain pojista ilmeisesti kuoli lapsettomana. Koska tällä pojalla ei ollut vaikutusta sukuluetteloihin, Esra jätti hänen nimensä mainitsematta.

3:17: Miksi Luukkaan 3:27 sanoo Jekonjan poikaa Sealtielia Nerin pojaksi? Sealtielin isä oli Jekonja. Mutta Neri ilmeisesti antoi tyttärensä Sealtielille vaimoksi. Luukas kutsui Nerin vävyä Nerin pojaksi samoin kuin hän sanoi Joosefia Marian isän Heelin pojaksi (Luukas 3:23).

3:17–19: Mitä sukua Serubbabel, Pedaja ja Sealtiel olivat toisilleen? Serubbabel oli Pedajan poika, ja Pedaja taas oli Sealtielin veli. Toisinaan Raamattu kuitenkin sanoo Serubbabelia Sealtielin pojaksi (Matteus 1:12; Luukas 3:27). Tämä voi johtua siitä, että Pedaja kuoli ja Sealtiel kasvatti Serubbabelin. Tai kenties Sealtiel kuoli lapsettomana ja Pedaja solmi lankousavioliiton, josta syntyi esikoisena Serubbabel (5. Mooseksen kirja 25:5–10).

5:1, 2: Mitä esikoisoikeuden saaminen merkitsi Joosefille? Se merkitsi sitä, että Joosef sai kaksinkertaisen osuuden perinnöstä (5. Mooseksen kirja 21:17). Näin hänestä tuli kahden heimon – Efraimin ja Manassen – kantaisä. Israelin muut pojat olivat kukin vain yhden heimon kantaisiä.

Opetuksia meille

1:1–9:44: Todellisten ihmisten sukuluettelot todistavat, että tosi palvontaan liittyvä koko järjestely perustuu tosiasioihin, ei taruihin.

4:9, 10: Jehova vastasi Jaebesille, kun hän rukoili hartaasti, että hänen aluettaan laajennettaisiin rauhanomaisesti, jotta sinne mahtuisi enemmän Jumalaa pelkääviä ihmisiä. Meidänkin tulee rukoilla sydämestämme kasvua samalla kun osallistumme innokkaasti opetuslasten tekemiseen.

5:10, 18–22: Kuningas Saulin päivinä Jordanin itäpuolella olevat heimot löivät hagrilaiset, vaikka näitä oli yli kaksi kertaa enemmän. He voittivat hagrilaiset, koska heidän urhoolliset miehensä luottivat Jehovaan ja etsivät hänen apuaan. Luottakaamme täysin Jehovaan, kun käymme hengellistä sotaa mahtavaa vihollista vastaan (Efesolaisille 6:10–17).

9:26, 27: Leeviläisillä portinvartijoilla oli suuri luottamustehtävä. Heille oli annettu avain temppelin pyhille alueille. He hoitivat luotettavasti tehtävänsä avata portit joka päivä. Meille on uskottu tehtäväksi tavoittaa alueemme ihmiset ja auttaa heitä tulemaan Jehovan palvojiksi. Eikö meidän pitäisi osoittautua yhtä uskollisiksi ja luotettaviksi kuin leeviläiset portinvartijat?

DAAVID HALLITSEE KUNINKAANA

(1. Aikakirja 10:1–29:30)

Kertomus alkaa siitä, kun kuningas Saul ja hänen kolme poikaansa kuolevat taistelussa filistealaisia vastaan Gilboanvuorella. Iisain pojasta Daavidista tehdään Juudan heimon kuningas. Miehiä kaikista heimoista tulee Hebroniin, ja he tekevät hänestä koko Israelin kuninkaan (1. Aikakirja 11:1–3). Pian sen jälkeen hän valloittaa Jerusalemin. Myöhemmin israelilaiset tuovat liiton arkun Jerusalemiin ”ilohuudoin ja torven – – raikuessa, soittaen äänekkäästi kielisoittimia ja harppuja” (1. Aikakirja 15:28).

Daavid sanoo haluavansa rakentaa huoneen tosi Jumalalle. Jehova säästää tuon kunnian Salomolle mutta tekee Daavidin kanssa liiton Valtakunnasta. Kun Daavid jatkaa sotimista Israelin vihollisia vastaan, Jehova antaa hänelle voiton toisensa jälkeen. Laittoman väestönlaskennan vuoksi kuolee 70000 ihmistä. Enkeli neuvoo Daavidia pystyttämään alttarin Jehovalle, ja Daavid ostaa maa-alueen jebusilaiselta Ornanilta. Daavid ryhtyy tekemään ”runsaita valmisteluja” rakentaakseen tuolle paikalle ”verrattoman suurenmoisen” huoneen Jehovalle (1. Aikakirja 22:5). Daavid järjestää leeviläisten palvelustehtävät, joita kuvaillaan 1. Aikakirjassa yksityiskohtaisemmin kuin missään muualla Raamatussa. Kuningas ja kansa lahjoittavat anteliaasti temppeliä varten. Hallittuaan 40 vuotta Daavid kuolee ”päivistä, rikkaudesta ja kunniasta kylläisenä, ja hänen poikansa Salomo – – [alkaa] hallita hänen sijastaan” (1. Aikakirja 29:28).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

11:11: Miksi surmattujen lukumäärän sanotaan olleen 300 eikä 800, kuten 2. Samuelin kirjan 23:8:n rinnakkaiskertomuksessa? Daavidin kolmen urhoollisimman miehen päämies oli Jasobeam eli Joseb-Bassebet. Kaksi muuta väkevää miestä olivat Eleasar ja Samma. (2. Samuelin kirja 23:8–11.) Näiden kahden kertomuksen välinen ero johtuu todennäköisesti siitä, että niissä kerrotaan eri teoista, joita nuo samat miehet olivat tehneet.

11:20, 21: Mikä oli Abisain asema Daavidin kolmeen huomattavimpaan väkevään mieheen nähden? Abisai ei ollut yksi niistä kolmesta väkevimmästä miehestä, jotka palvelivat Daavidia. Mutta kuten 2. Samuelin kirjan 23:18, 19:ssä sanotaan, hän oli 30 soturin päämies ja huomattavampi kuin yksikään heistä. Abisain maine kilpaili kolmen huomattavimman väkevän miehen maineen kanssa, sillä hän teki samankaltaisen uroteon kuin Jasobeam oli tehnyt.

12:8: Millä tavoin gadilaissotureiden kasvot olivat kuin ”leijonien kasvot”? Nämä urhoolliset miehet olivat Daavidin rinnalla erämaassa. He olivat antaneet hiustensa kasvaa pitkiksi. Ne olivat ikään kuin harja, joka sai heidät näyttämään leijonilta.

13:5: Mikä on ”Egyptinvirta”? Jotkut ovat ajatelleet tämän ilmauksen tarkoittavan jotakin Niilin sivuhaaraa. Yleisen näkemyksen mukaan kyse on kuitenkin ”Egyptin purolaaksosta” – pitkästä rotkosta, joka muodostaa Luvatun maan lounaisrajan (4. Mooseksen kirja 34:2, 5; 1. Mooseksen kirja 15:18).

16:30: Mitä tarkoitetaan Jehovan vuoksi kärsittävillä ”ankarilla tuskilla”? Sanaa ”tuskat” käytetään tässä kuvaannollisesti, ja se tarkoittaa kunnioittavaa ja syvää Jehovan pelkoa.

16:1, 37–40; 21:29, 30; 22:19: Mikä palvontajärjestely oli voimassa Israelissa siitä lähtien kun arkku tuotiin Jerusalemiin aina siihen saakka kun temppeli saatiin valmiiksi? Kun Daavid toi arkun Jerusalemiin ja sijoitti sen tekemäänsä telttaan, se oli ollut monta vuotta pois tabernaakkelista. Nyt arkku jäi tuohon telttaan Jerusalemiin. Tabernaakkeli taas oli Gibeonissa, missä ylimmäinen pappi Sadok ja hänen veljensä uhrasivat Laissa määrättyjä teurasuhreja. Tämä järjestely jatkui Jerusalemin temppelin valmistumiseen saakka. Kun temppeli oli saatu valmiiksi, tabernaakkeli tuotiin Gibeonista Jerusalemiin ja arkku sijoitettiin temppelin kaikkeinpyhimpään (1. Kuninkaiden kirja 8:4, 6).

Opetuksia meille

13:11: Kun epäonnistumme jossain asiassa, meidän ei pidä suuttua ja syyttää Jehovaa vaan pikemminkin eritellä tilannetta ja yrittää nähdä, mikä meni vikaan. Daavid teki epäilemättä näin. Hän otti virheestä opikseen ja toi arkun myöhemmin Jerusalemiin oikealla tavalla. *

14:10, 13–16; 22:17–19: Meidän tulisi aina lähestyä Jehovaa rukouksessa ja etsiä hänen ohjaustaan, ennen kuin ryhdymme mihinkään hankkeeseen, joka vaikuttaa meihin hengellisesti.

16:23–29: Jehovan palvonnan tulee olla päällimmäisenä mielessämme.

18:3: Jehova on lupaustensa Täyttäjä. Daavidin välityksellä hän täytti lupauksensa antaa Abrahamin siemenelle koko Kanaanin maa, joka ulottui ”Egyptinvirrasta suureen virtaan, Eufratvirtaan, saakka” (1. Mooseksen kirja 15:18; 1. Aikakirja 13:5).

21:13–15: Jehova käski enkeliä pysäyttämään vitsauksen, koska hänen kansansa kärsimykset koskettavat häntä. Tosiaankin ”hyvin monet ovat hänen armonosoituksensa”. *

22:5, 9; 29:3–5, 14–16: Vaikka Daavidia ei valtuutettukaan rakentamaan Jehovan temppeliä, hän osoitti anteliaisuutta, koska hän tajusi, että kaikki, mitä hän oli hankkinut, oli Jehovan hyvyyden ansiota. Samanlaisten kiitollisuuden tunteiden tulisi saada meidät olemaan anteliaita.

24:7–18: Daavidin alulle panema järjestely, jossa papisto oli jaettu 24 osastoon, oli voimassa silloin, kun Jehovan enkeli näyttäytyi Johannes Kastajan isälle Sakarjalle ja ilmoitti Johanneksen tulevasta syntymästä. Sakarja kuului ”Abian osastoon” ja palveli tuolloin omalla vuorollaan temppelissä (Luukas 1:5, 8, 9). Tosi palvontaan liittyvissä kertomuksissa esiintyy todellisia ihmisiä, ei taruhenkilöitä. Meitä siunataan, kun olemme uskollisesti yhteistoiminnassa ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” kanssa Jehovan hyvin järjestetyn palvonnan yhteydessä nykyään (Matteus 24:45).

Palvele Jehovaa ”iloisin sieluin”

Ensimmäisessä aikakirjassa on muutakin kuin pelkkiä sukuluetteloja. Se kuvailee liiton arkun tuomista Jerusalemiin, Daavidin suuria voittoja, temppelin rakentamista edeltäneitä valmisteluja ja leeviläisen papiston järjestämistä palvelusosastoihin. Kaikki se, mitä Esra kertoo 1. Aikakirjassa, on varmasti hyödyttänyt israelilaisia, sillä se on valanut heihin uutta intoa tukea temppelissä suoritettavaa Jehovan palvontaa.

Daavid näytti todella hyvää esimerkkiä, kun hän piti Jehovan palvonnan tärkeimmällä sijalla elämässään. Hän ei tavoitellut itselleen erityisetuja vaan pyrki tekemään Jumalan tahdon. Meitä kehotetaan noudattamaan hänen neuvoaan palvella Jehovaa ”ehyin sydämin ja iloisin sieluin” (1. Aikakirja 28:9).

[Alaviitteet]

^ kpl 2 Vartiotornissa 15.5.2005 s. 16–19 kerrotaan, mitä muuta voidaan oppia Daavidin yrityksestä siirtää arkku Jerusalemiin.

^ kpl 6 Vartiotornissa 15.5.2005 s. 16–19 selitetään, mitä muuta opitaan Daavidin laittomasta väestönlaskennasta.

[Taulukko/Kuvat s. 8–11]

(Ks. painettu julkaisu)

Sukupolvet Aadamista Nooaan (1 056 vuotta)

4026 EAA. Aadam

130 v. ⇩

Set

105 ⇩

Enos

90 ⇩

Kenan

70 ⇩

Mahalalel

65 ⇩

Jared

162 ⇩

Hanok

65 ⇩

Metusalah

187 ⇩

Lemek

182 ⇩

2970 EAA. NOOA syntyy

Sukupolvet Nooasta Abrahamiin (952 vuotta)

2970 EAA. Nooa

502 vuotta ⇩

Seem

100 ⇩

VEDENPAISUMUS 2370 EAA.

Arpaksad

35 ⇩

Selah

30 ⇩

Eber

34 ⇩

Peleg

30 ⇩

Reu

32 ⇩

Serug

30 ⇩

Nahor

29 ⇩

Terah

130 ⇩

2018 EAA. ABRAHAM syntyy

Abrahamista Daavidiin: 14 sukupolvea (911 vuotta)

2018 EAA. Abraham

100 v.

Iisak

60 ⇩

Jaakob

n. 88 ⇩

Juuda

Peres

Hesron

Ram

Amminadab

Nahson

Salma

Boas

Obed

Iisai

1107 EAA. DAAVID syntyy