Kehitä aitoa nöyryyttä
Kehitä aitoa nöyryyttä
”Nöyrän kansan sinä pelastat.” (2. SAMUELIN KIRJA 22:28)
1, 2. Mitä yhteistä on ollut monissa maailman hallitsijoissa?
EGYPTIN pyramidit kertovat ihmisistä, jotka aikoinaan hallitsivat tuota maata. Myös esimerkiksi Assyrian Sanherib, Kreikan Aleksanteri Suuri ja Rooman Julius Caesar jättivät jälkensä historiaan. Kaikissa näissä hallitsijoissa oli jotain yhteistä. Mikään ei ilmaise heidän olleen aidosti nöyriä. (Matteus 20:25, 26.)
2 Voisitko kuvitella, että kenelläkään edellä mainituista hallitsijoista olisi ollut tapana kulkea valta-alueellaan etsimässä vähäosaisia alamaisiaan, jotka kaipaisivat lohdutusta? Et varmasti! Et myöskään voisi kuvitella, että he olisivat menneet sorrettujen kansalaisten vaatimattomiin asumuksiin rohkaisemaan heitä. Miten suuresti heidän asenteensa vähäosaisia ihmisluomuksia kohtaan poikkeaakaan kaikkeuden Ylimmän Hallitsijan, Jehova Jumalan, asenteesta!
Suurin esimerkki nöyryydestä
3. Miten Ylin Hallitsija kohtelee ihmisalamaisiaan?
3 Jehova on tutkimattoman suuri ja korkea, mutta kuitenkin hänen silmänsä ”tarkkailevat kaikkea maata, jotta hän osoittaisi voimansa niiden puolesta, jotka ovat ehytsydämisiä häntä kohtaan” (2. Aikakirja 16:9). Mitä Jehova sitten tekee nähdessään nöyriä palvojiaan, jotka ovat monenlaisten koettelemusten vuoksi hengeltään musertuneita? Eräässä merkityksessä hän ”asuu” sellaisten ihmisten luona pyhän henkensä välityksellä, jotta hän voisi elvyttää ”nöyrien hengen” ja ”musertuneiden sydämen” (Jesaja 57:15). Näin hänen palvojansa virkistyvät ja pystyvät paremmin palvelemaan häntä iloisin mielin. Millaista nöyryyttä Jumala osoittaakaan!
4, 5. a) Mitä psalmista ajatteli Jumalan hallitsemistavasta? b) Mitä merkitsee se, että Jumala ”alentuu” auttamaan ”alhaista”?
4 Kukaan muu kaikkeudessa ei ole nöyrtynyt samassa määrin syntisten ihmisten auttamiseksi kuin Suvereeni Herra. Psalmista saattoi kirjoittaa: ”Jehovasta on tullut korkea kaikkien kansakuntien yläpuolella, hänen kirkkautensa on taivaiden yläpuolella. Kuka on Jehovan, meidän Jumalamme, kaltainen, hänen joka tekee asuntonsa korkeuksiin? Hän alentuu katsomaan taivasta ja maata, nostaa alhaisen tomusta asti; tuhkakuopasta hän korottaa köyhän.” (Psalmit 113:4–7.)
5 Huomaa sana ”alentuu”. Ihmisistä puhuttaessa sanalla ”alentuva” voi olla kielteinen vivahde: ’ylemmyydentuntoisen kohtelias’. Tällaista kopeutta ei voida koskaan yhdistää Jehova Jumalaan, joka on puhdas ja pyhä ja näin ollen vailla ”pöyhkeyttä” (Markus 7:22, 23). Sanalla ”alentuu” voidaan kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että saattaa itsensä yhteiskunnallisesti alemmassa asemassa olevan tasolle, laskeutuu asemastaan tai luopuu arvokkuudestaan ollessaan tekemisissä alempiarvoisen kanssa. Siksi jotkin raamatunkäännökset esittävät psalmissa 113:6 sellaisen ajatuksen, että Jumala nöyrtyy. Miten hyvän kuvan tämä antaakaan nöyrästä Jumalastamme, joka kiinnittää rakkaudellista huomiota epätäydellisten ihmispalvojiensa tarpeisiin! (2. Samuelin kirja 22:36.)
Miksi Jeesus oli nöyrä?
6. Mikä oli Jehovan suurin nöyryyden teko?
6 Jumalan suurin nöyryyden ja rakkauden teko oli se, että hän lähetti rakkaan Esikoispoikansa syntymään maan päälle ja kasvamaan ihmiseksi, mikä koitui ihmiskunnan pelastukseksi (Johannes 3:16). Jeesus opetti meille totuuden taivaallisesta Isästään ja antoi sitten täydellisen ihmiselämänsä ottaakseen pois ”maailman synnin” (Johannes 1:29; 18:37). Jeesus heijasti täydellisesti Isäänsä, myös hänen nöyryyttään, ja siksi hän halusi tehdä, mitä Jehova häneltä pyysi. Se oli suurin esimerkki nöyryydestä ja rakkaudesta, mitä yksikään Jumalan luomuksista on koskaan antanut. Kaikki eivät arvostaneet Jeesuksen nöyryyttä, ja hänen vihollisensa jopa pitivät häntä ”ihmisistä alhaisimpana” (Daniel 4:17). Apostoli Paavali kuitenkin tajusi, että hänen uskonveljiensä pitäisi jäljitellä Jeesusta ja kohdella nöyrästi toisiaan (1. Korinttilaisille 11:1; Filippiläisille 2:3, 4).
7, 8. a) Miten Jeesus oppi olemaan nöyrä? b) Minkä vetoomuksen Jeesus esitti ihmisille, joista saattoi tulla hänen opetuslapsiaan?
7 Paavali korosti Jeesuksen huomattavaa esimerkkiä, kun hän kirjoitti: ”Säilyttäkää itsellänne tämä asenne, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella, joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei harkinnut lainkaan anastusta, nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen. Ei, vaan hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Vielä enemmänkin: kun hän totesi itsensä olemukseltaan ihmiseksi, hän nöyrrytti itsensä ja tuli tottelevaiseksi kuolemaan saakka, aina kidutuspaalussa kuolemaan saakka.” (Filippiläisille 2:5–8.)
8 Miten Jeesus sitten oppi olemaan nöyrä? Hän sai siihen erinomaista opetusta ollessaan mittaamattomat ajat läheisesti tekemisissä taivaallisen Isänsä kanssa ja palvellessaan Jumalan ”mestarityöntekijänä” kaiken luomisessa (Sananlaskut 8:30). Eedenin kapinan jälkeen Jumalan Esikoispoika saattoi panna merkille, miten nöyrästi hänen Isänsä suhtautui syntiä tehneisiin ihmisiin. Niinpä Jeesus maan päällä ollessaan heijasti Isänsä nöyryyttä ja esitti vetoomuksen: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne.” (Matteus 11:29; Johannes 14:9.)
9. a) Mikä lapsissa vetosi Jeesukseen? b) Mitä Jeesus opetti lapsen avulla?
9 Koska Jeesus oli aidosti nöyrä, pienet lapset eivät pelänneet häntä. Sen sijaan he halusivat olla hänen lähellään. Hän osoitti puolestaan kiintymystä lapsiin ja kiinnitti heihin huomiota (Markus 10:13–16). Mikä lapsissa vetosi Jeesukseen? Heissä oli varmasti sellaisia toivottavia ominaisuuksia, joita jotkut hänen aikuisista opetuslapsistaan eivät aina ilmaisseet. Pikkulapset katsovat luonnostaan aikuisiin ylöspäin. Se ilmenee siitä, että he kyselevät näiltä monia asioita. Moniin aikuisiin verrattuna lapsia on helpompi opettaa eivätkä he ole yhtä taipuvaisia ylpeyteen. Erään kerran Jeesus otti erilleen lapsen ja sanoi seuraajilleen: ”Ellette käänny ja tule lapsukaisten kaltaisiksi, ette missään tapauksessa tule menemään taivasten valtakuntaan.” Hän jatkoi: ”Joka nöyrryttää itsensä tämän lapsukaisen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.” (Matteus 18:3, 4.) Jeesus esitti säännön: ”Jokainen, joka korottaa itsensä, nöyrrytetään, ja se, joka nöyrryttää itsensä, korotetaan.” (Luukas 14:11; 18:14; Matteus 23:12.)
10. Mitä kysymyksiä tarkastelemme?
10 Tämä totuus herättää tärkeitä kysymyksiä. Mahdollisuutemme saada ikuinen elämä riippuu osaksi siitä, että kehitämme aitoa nöyryyttä, mutta miksi kristitty havaitsee joskus vaikeaksi olla nöyrä? Miksi meille on haasteellista niellä ylpeytemme ja suhtautua koettelemuksiin nöyrästi? Entä mikä auttaa meitä kehittämään aitoa nöyryyttä? (Jaakobin kirje 4:6, 10.)
Miksi on vaikeaa olla nöyrä?
11. Miksi ei ole yllättävää, että joudumme ponnistelemaan pysyäksemme nöyrinä?
11 Jos joudut ponnistelemaan pysyäksesi nöyränä, et ole ainoa. Vuonna 1920 englanninkielisessä Vartiotornissa käsiteltiin Raamatun neuvoja nöyryyden tarpeellisuudesta ja sanottiin: ”Sen näkemisen, miten suuren arvon Herra antaa nöyryydelle, tulee kannustaa kaikkia aitoja opetuslapsia kehittämään tätä ominaisuutta päivittäin.” Sitten myönnettiin suoraan: ”Kaikista näistä Raamatun kehotuksista huolimatta ihmisluonto näyttää siinä määrin pahanilkiseltä, että ne, joista tulee Herran palvelijoita ja jotka alkavat kulkea tätä tietä, joutuvat näköjään kamppailemaan tässä asiassa enemmän kuin missään muussa asiassa.” Tämä korostaa yhtä syytä, jonka vuoksi tosi kristittyjen täytyy ponnistella ollakseen nöyriä: syntinen ihmisluontomme haluaa asiatonta kunniaa. Syynä on se, että olemme itsekkäille haluille periksi antaneiden syntisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, jälkeläisiä (Roomalaisille 5:12).
12, 13. a) Miten maailma asettaa esteitä kristillisen nöyryyden tielle? b) Kuka tekee ponnistelumme nöyryyden kehittämiseksi entistäkin vaikeammaksi?
12 Toinen syy, jonka vuoksi meidän on ehkä vaikea osoittaa nöyryyttä, on se, että maailma ympärillämme kannustaa pyrkimään toisten yläpuolelle. Tässä maailmassa on yleisenä tavoitteena pyrkimys syntisen ”lihan halun ja silmien halun” tyydyttämiseen ja ”elämän varallisuuden komeilevaan näyttämiseen” (1. Johanneksen kirje 2:16). Jeesuksen opetuslasten ei tule antaa tällaisten maailmallisten halujen hallita heitä vaan heidän tulee pitää silmänsä yksinkertaisena ja keskittyä Jumalan tahdon tekemiseen (Matteus 6:22–24, 31–33; 1. Johanneksen kirje 2:17).
13 Kolmas syy, jonka vuoksi nöyryyden kehittäminen ja osoittaminen on vaikeaa, on se, että pöyhkeyden alullepanija Saatana Panettelija hallitsee tätä maailmaa (2. Korinttilaisille 4:4; 1. Timoteukselle 3:6). Saatana edistää jumalattomia ominaispiirteitään. Hän muun muassa yritti saada osakseen Jeesuksen palvonnan sen vastineeksi, että tämä saisi häneltä ”kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston”. Jeesus, joka oli aina nöyrä, hylkäsi jyrkästi Saatanan tarjouksen. (Matteus 4:8, 10.) Samoin Saatana houkuttelee kristittyjä etsimään kunniaa itselleen. Nöyrät kristityt pyrkivät sen sijaan noudattamaan Jeesuksen esimerkkiä ja antamaan ylistyksen ja kunnian Jumalalle (Markus 10:17, 18).
Aidon nöyryyden kehittäminen ja ilmaiseminen
14. Mitä on ”valenöyryys”?
14 Apostoli Paavali varoitti Kolossalaiskirjeessään, ettei tule teeskennellä olevansa nöyrä tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin. Paavali kuvaili tätä ”valenöyryydeksi”. Ne jotka vain teeskentelevät olevansa nöyriä, eivät ole hengellisiä ihmisiä. Sen sijaan he ilmaisevat olevansa todellisuudessa ylpeyden pöyhistämiä. (Kolossalaisille 2:18, 23.) Jeesus kiinnitti huomion ihmisiin, jotka osoittivat tällaista valheellista nöyryyttä. Hän tuomitsi fariseusten tavan esittää huomiota herättäviä rukouksia ja paastota kasvot surullisina ja surkeina siinä tarkoituksessa, että ihmiset panisivat sen merkille. Jotta meidän yksityisillä rukouksillamme olisi arvoa Jumalan silmissä, ne pitäisi päinvastoin esittää nöyrästi. (Matteus 6:5, 6, 16.)
15. a) Miten voimme pysyä nöyrämielisinä? b) Mainitse joitakin hyviä nöyryyden esimerkkejä.
15 Kristittyjen on helpompi pysyä aidosti nöyrämielisinä, jos he kiinnittävät huomiota parhaisiin nöyryyden esimerkkeihin, Jehova Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Tähän sisältyy se, että tutkimme säännöllisesti Raamattua ja Raamatun tutkimisen apuneuvoja, joita saamme ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä (Matteus 24:45). Tällainen tutkiminen on hyvin tärkeää kristityille valvojille, jottei heidän ”sydämensä korottaisi itseään” heidän ”veljiensä yläpuolelle” (5. Mooseksen kirja 17:19, 20; 1. Pietarin kirje 5:1–3). Ajattele niitä lukuisia ihmisiä, joita siunattiin heidän nöyrän asenteensa vuoksi, kuten Ruutia, Hannaa, Elisabetia ja useita muita (Ruut 1:16, 17; 1. Samuelin kirja 1:11, 20; Luukas 1:41–43). Ajattele myös monia huomattavia miehiä, jotka pysyivät nöyrinä Jehovan palveluksessa, esimerkiksi Daavidia, Josiaa, Johannes Kastajaa ja apostoli Paavalia (2. Aikakirja 34:1, 2, 19, 26–28; Psalmit 131:1; Johannes 1:26, 27; 3:26–30; Apostolien teot 21:20–26; 1. Korinttilaisille 15:9). Entä mitä on sanottava monista nykyisistä nöyryyden esimerkeistä, joita näemme kristillisessä seurakunnassa? Näiden esimerkkien miettiminen auttaa tosi kristittyjä vyöttäytymään nöyrämielisyyteen toisiaan kohtaan (1. Pietarin kirje 5:5).
16. Miten kristillinen sananpalvelus auttaa meitä olemaan nöyriä?
16 Myös säännöllinen osallistuminen kristilliseen sananpalvelukseen voi auttaa meitä olemaan nöyriä. Nöyrämielisyyden ansiosta voimme saada hyviä tuloksia, kun lähestymme meille vieraita ihmisiä talosta-taloon-työssä ja muualla. Tämä pitää erityisesti paikkansa silloin, kun tapaamamme ihmiset ovat aluksi välinpitämättömiä Valtakunnan sanomaa kohtaan tai epäkohteliaita. Uskonkäsityksemme asetetaan usein kyseenalaisiksi, ja nöyryys voi auttaa kristittyä vastaamaan kysymyksiin ”lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta” (1. Pietarin kirje 3:15). Jotkut Jumalan nöyrät palvelijat ovat muuttaneet uusille alueille ja auttaneet ihmisiä, joiden kulttuuri ja elintaso poikkeavat heidän omastaan. Nämä sananpalvelijat saattavat ponnistella nöyrästi uuden kielen oppimiseksi voidakseen palvella paremmin niitä, joille he haluavat kertoa hyvää uutista. Se on todella kiitettävää! (Matteus 28:19, 20.)
17. Mitkä kristilliset velvollisuudet vaativat nöyryyttä?
17 Monet ovat täyttäneet nöyrästi kristillisiä velvollisuuksiaan asettaen toisten edut omiensa edelle. Esimerkiksi kristityltä isältä vaatii nöyryyttä varata omista hankkeistaan aikaa täysipainoisen raamatuntutkistelun valmistamiseen ja pitämiseen lapsilleen. Nöyryys auttaa myös lapsia kunnioittamaan ja tottelemaan vanhempiaan, jotka ovat epätäydellisiä (Efesolaisille 6:1–4). Vaimot, joiden aviomies ei ole uskova, kohtaavat usein nöyryyttä vaativia tilanteita, kun he yrittävät voittaa puolisonsa ”siveellisesti puhtaan käytöksen sekä syvän kunnioituksen” avulla (1. Pietarin kirje 3:1, 2). Nöyryys ja uhrautuva rakkaus ovat tärkeitä myös silloin, kun huolehdimme rakkaudellisesti sairaiden ja ikääntyvien vanhempiemme tarpeista (1. Timoteukselle 5:4).
Nöyryys ratkaisee ongelmia
18. Miten nöyryys voi auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia?
18 Kaikki Jumalan ihmispalvelijat ovat epätäydellisiä (Jaakobin kirje 3:2). Toisinaan voi kahden kristityn välille kehittyä erimielisyyksiä tai väärinymmärryksiä. Toisella voi olla aiheellinen syy valitukseen toista vastaan. Yleensä tällaiset tilanteet voidaan ratkaista noudattamalla neuvoa: ”Kestäkää jatkuvasti toisianne ja antakaa jatkuvasti toisillenne auliisti anteeksi, jos jollakulla on valituksen syytä toista vastaan. Niin kuin Jehova on antanut teille auliisti anteeksi, niin antakaa tekin.” (Kolossalaisille 3:13.) Tämän neuvon noudattaminen ei tosin ole helppoa, mutta nöyryys auttaa mukautumaan siihen.
19. Mitä meidän täytyy muistaa, kun puhumme jollekulle, joka on loukannut meitä?
19 Joskus kristitystä voi tuntua, että aiheellinen valituksen syy on niin vakava, että sitä ei voi sivuuttaa. Silloin nöyryys auttaa häntä lähestymään vastapuolta rauhan palauttamiseksi (Matteus 18:15). Yksi syy siihen, että kristittyjen väliset ongelmat joskus jatkuvat, on toisen tai ehkä molempien osapuolten liiallinen ylpeys, jonka vuoksi on vaikea myöntää olevansa syyllinen. Tai se, joka tekee aloitteen lähestyäkseen toista, voi ilmaista omavanhurskautta ja kriittisyyttä. Aidosti nöyrän asenteen avulla päästään toisaalta pitkälle monien erimielisyyksien selvittämisessä.
20, 21. Mikä on suurimpia apukeinoja nöyryyteen?
20 Tärkeää nöyryyden kehittämisessä on rukoilla Jumalalta apua ja pyhää henkeä. Muista kuitenkin, että ”nöyrille hän antaa ansaitsematonta hyvyyttä” ja myös henkeään (Jaakobin kirje 4:6). Jos sinulla on uskonveljesi kanssa jokin erimielisyys, rukoile siis Jehovaa auttamaan sinua nöyrästi myöntämään omat virheesi, ovatpa ne pieniä tai suuria. Jos sinua on loukattu ja loukkaaja sanoo vilpittömästi olevansa pahoillaan, niin anna nöyrästi anteeksi. Jos tämä on vaikeata, etsi rukoillen Jehovalta apua, jotta voisit vapautua sydämessäsi mahdollisesti olevasta pöyhkeydestä.
21 Sen ymmärtämisen, miten paljon hyötyä nöyryydestä on, pitäisi saada meidät kehittämään tätä kallisarvoista ominaisuutta. Miten suurenmoiset esimerkit meillä onkaan Jehova Jumalassa ja Jeesuksessa Kristuksessa! Älkäämme koskaan unohtako Jumalan vakuutusta: ”Nöyryyden ja Jehovan pelon seuraus on rikkaus ja kunnia ja elämä.” (Sananlaskut 22:4.)
Mietittävää
• Ketkä ovat parhaita esimerkkejä nöyryydestä?
• Miksi nöyryyden kehittäminen on vaikeaa?
• Mikä voi auttaa meitä olemaan nöyriä?
• Miksi on tärkeää pysyä nöyränä?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 26]
Jeesus oli aidosti nöyrä
[Kuva s. 28]
Maailma kannustaa ihmisiä pyrkimään toisten yläpuolelle
[Lähdemerkintä]
WHO photo by L. Almasi/K. Hemzǒ
[Kuva s. 29]
Nöyryys auttaa meitä lähestymään meille vieraita ihmisiä sananpalveluksessa
[Kuvat s. 30]
Erimielisyydet voidaan usein selvittää antamalla rakkauden nöyrästi peittää ne
[Kuvat s. 31]
Kristityillä on monia tapoja osoittaa nöyryyttä