Epäoikeudenmukainen maailma

ELÄMMEKÖ mielestäsi epäoikeudenmukaisessa maailmassa? Epäilemättä. Olipa meillä millaisia kykyjä ja miten viisaita suunnitelmia tahansa, se ei takaa meille varallisuutta eikä menestystä eikä edes ruokaa. Usein käy niin kuin muinoin elänyt viisas kuningas Salomo sanoi: ”Eikä viisaillakaan ole ruokaa eikä ymmärtäväisilläkään rikkautta, eikä edes tietävillä ole suosiota.” Miksi? Salomo jatkaa: ”Sillä aika ja sattuma kohtaavat – – kaikkia.” (Saarnaaja 9:11.)

”Onneton aika”

”Aika ja sattuma” – mikä tarkoittaa monesti sitä, että olemme väärässä paikassa väärään aikaan – romuttavat usein huolellisesti laaditut suunnitelmamme ja hartaimmat toiveemme. Salomon mukaan olemme ”kuin kaloja, jotka pyydystetään pahaan verkkoon, ja niin kuin lintuja, jotka vangitaan pyydykseen”, koska mekin joudumme ”ansaan onnettomana aikana” (Saarnaaja 9:12). Esimerkiksi miljoonat ihmiset viljelevät väsymättömästi maata saadakseen ruokaa perheelleen, mutta huomaavatkin ”onnettoman ajan” koittaneen, kun sateet jäävät tulematta ja kuivuus tuhoaa heidän satonsa.

Toiset yrittävät auttaa, mutta usein jopa se apu, jota muu maailma antaa ”onnettoman ajan” uhreille, vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta. Eräs huomattava avustusjärjestö kertoi esimerkiksi, että muutama vuosi sitten taistelussa nälkää vastaan ”koko [Afrikan] maanosa sai avustuksina vain viidesosan siitä rahamäärästä, joka myönnettiin Persianlahden sotaa varten”. Oliko oikeudenmukaista, että vauraat maat käyttivät viisi kertaa enemmän rahaa sodan käymiseen yhdessä maassa kuin nälän aiheuttamien kärsimysten lievittämiseen kokonaisessa maanosassa? Entä onko oikeudenmukaista, että tänä aineellisen hyvinvoinnin aikana joka neljäs maapallon asukas elää yhä äärimmäisessä köyhyydessä tai että miljoonia lapsia kuolee joka vuosi ehkäistävissä oleviin tauteihin? Ei varmastikaan.

”Onnettomaan aikaan” on tietysti muitakin syitä kuin ”aika ja sattuma”. Elämäämme vaikuttavat lisäksi voimakkaat tekijät, joita  emme voi itse hallita. Malliesimerkki tästä on se, mitä tapahtui Beslanissa Pohjois-Ossetiassa syksyllä 2004. Tällöin terroristien ja turvallisuusjoukkojen välisessä verisessä yhteenotossa kuoli satoja ihmisiä, monet heistä pieniä lapsia, jotka olivat ensimmäistä päivää koulussa. Se, kuka kuoli ja kuka jäi henkiin, oli tosin pitkälti sattumaa, mutta tuon ”onnettoman ajan” pohjimmainen syy oli ihmisten välinen selkkaus.

Tuleeko maailma aina olemaan tällainen?

”Mutta tällaista elämä on aina ollut”, monet sanovat puhuessaan vääryyksistä. ”Näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.” Heidän mukaansa vahvat tulevat aina sortamaan heikkoja ja rikkaat köyhiä. Tämä samoin kuin ”aika ja sattuma” tulevat heidän mielestään olemaan osanamme niin kauan kuin ihmiskunta on olemassa.

Täytyykö elämän tosiaan olla tällaista? Voivatko ne, jotka käyttävät kykyjään viisaasti, vielä joskus saada oikeudenmukaisen palkan kovasta työstään? Voiko kukaan tehdä mitään muuttaakseen tätä epäoikeudenmukaista maailmaa pysyvästi? Kannustamme sinua lukemaan, mitä sanottavaa seuraavalla kirjoituksella on tästä.

 [Kuvan lähdemerkintä s. 2]

KANSI: mies ja lapsi: UN PHOTO 148426/McCurry/Stockbower

[Kuvan lähdemerkintä s. 3]

MAXIM MARMUR/AFP/Getty Images