Hoosean profetia auttaa meitä vaeltamaan Jumalan kanssa

”Jehovaa he seuraavat.” (HOOSEA 11:10)

1. Mikä vertauskuvallinen näytelmä esitetään Hoosean kirjassa?

PIDÄTKÖ näytelmistä, joissa on mielenkiintoisia henkilöhahmoja ja jännittävä juoni? Raamatussa on Hoosean kirjassa vertauskuvallinen näytelmä. * Se kertoo Jumalan profeetan Hoosean perheasioista ja liittyy kuvaannolliseen avioliittoon, jonka Jehova solmi muinaisen Israelin kanssa Mooseksen lakiliiton välityksellä.

2. Mitä Hooseasta tiedetään?

² Hoosean 1. luku esittää tätä näytelmää koskevia taustatietoja. Hoosea asui nähtävästi Israelin kymmenen heimon valtakunnan alueella (jota kutsuttiin sen hallitsevan heimon mukaan myös Efraimiksi). Hän profetoi Israelin seitsemän viimeisen hallitsijan ja Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian hallituskausilla (Hoosea 1:1). Hoosea profetoi siis vähintään 59 vuotta. Vaikka hänen mukaansa nimetty kirja tuli valmiiksi pian vuoden 745 eaa. jälkeen, sillä on merkitystä meidän aikoinamme, jolloin miljoonista ihmisistä voidaan profetian mukaisesti sanoa: ”Jehovaa he seuraavat.” (Hoosea 11:10.)

Lyhyt yleiskatsaus

3, 4. Selitä lyhyesti, mitä Hoosean luvuissa 1–5 käsitellään.

³ Tarkastelemme nyt lyhyesti Hoosean kirjan lukuja 1–5, jotka vahvistavat päätöstämme vaeltaa Jumalan kanssa uskossa ja hänen tahtonsa mukaisesti. Vaikka Israelin valtakunnan asukkaat syyllistyivät hengelliseen aviorikokseen, Jumala olisi heitä kohtaan armollinen, jos he katuisivat. Tätä valaistiin sillä, miten Hoosea menetteli vaimonsa Gomerin suhteen. Synnytettyään Hoosealle lapsen Gomer sai kaksi lasta, jotka olivat ilmeisesti aviottomia. Silti Hoosea otti hänet takaisin samoin kuin Jehova oli halukas osoittamaan armoa katuville israelilaisille. (Hoosea 1:1–3:5.)

⁴ Jehovalla oli oikeusasia Israelia vastaan, koska maassa ei ollut totuutta, rakkaudellista huomaavaisuutta eikä Jumalan tuntemusta. Hän vaatisi tilinteolle sekä epäjumalanpalvelusta harjoittavan Israelin että uppiniskaisen Juudan valtakunnan. Ollessaan ”ahtaalla” kansa kuitenkin etsisi Jumalaansa Jehovaa. (Hoosea 4:1–5:15.)

Näytelmä alkaa

5, 6. a) Kuinka yleistä haureus oli Israelin kymmenen heimon valtakunnassa? b) Miksi muinaiselle Israelille annetulla varoituksella on merkitystä meille?

⁵ Jumala käski Hooseaa: ”Mene, ota itsellesi haureuden vaimo ja haureuden lapsia, sillä haureuteen syyllistymällä maa ehdottomasti kääntyy seuraamasta Jehovaa.” (Hoosea 1:2.) Kuinka yleistä haureus oli Israelissa? Siitä kerrotaan: ”Haureuden henki heidät [kymmenen heimon valtakunnan] on  saanut harhautumaan, ja haureuteen syyllistymällä he menevät pois Jumalansa alaisuudesta. – – tyttärenne syyllistyvät haureuteen ja omat miniänne syyllistyvät aviorikokseen. – – porttojen kanssa miehetkin poikkeavat syrjään ja temppeliporttojen kanssa he uhraavat.” (Hoosea 4:12–14.)

⁶ Haureus – sekä kirjaimellinen että hengellinen – oli Israelissa hyvin yleistä. Siksi Jehova vaatisi israelilaiset ”tilinteolle” (Hoosea 1:4; 4:9). Tällä varoituksella on merkitystä meille, koska Jehova vaatii tilille ne, jotka harjoittavat moraalittomuutta ja syyllistyvät epäpuhtaaseen palvontaan nykyään. Ne jotka vaeltavat Jumalan kanssa, täyttävät kuitenkin hänen puhtaalle palvonnalle asettamansa normit ja tietävät, ”ettei yhdelläkään haureellisella – – ole mitään perintöä Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa”. (Efesolaisille 5:5; Jaakobin kirje 1:27.)

7. Mitä Hoosean ja Gomerin avioliitto kuvasi?

⁷ Hoosean mennessä naimisiin Gomerin kanssa Gomer oli ilmeisesti neitsyt, ja hän oli uskollinen vaimo siihen aikaan, kun hän ”synnytti hänelle pojan” (Hoosea 1:3). Kuten tässä vertauskuvallisessa näytelmässä esitettiin, Jumala teki samoin israelilaisten kanssa liiton – ikään kuin sopimuksen puhtaasta avioliitosta – pian sen jälkeen kun hän oli vapauttanut heidät Egyptin orjuudesta vuonna 1513 eaa. Suostuessaan tuohon liittoon Israel lupasi olla uskollinen sen ”aviomiesomistajalle” Jehovalle (Jesaja 54:5). Hoosean ja Gomerin puhdas avioliitto kuvasi siis tätä Israelin ja Jumalan välistä vertauskuvallista avioliittoa. Mutta miten suuresti tilanne muuttuikaan!

8. Miten Israelin kymmenen heimon valtakunta sai alkunsa, ja mitä voit sanoa sen palvonnasta?

⁸ Hoosean vaimo ”tuli raskaaksi toistamiseen ja synnytti tyttären”. Tämä tytär ja myöhemmin syntynyt lapsi olivat luultavasti saaneet alkunsa Gomerin aviorikoksesta. (Hoosea 1:6, 8.) Koska Gomer edusti Israelia, saattaisit kysyä, miten Israel alkoi harjoittaa porttoutta. Vuonna 997 eaa. Israelin kymmenen heimoa irrottautui eteläisistä Juudan ja Benjaminin heimoista. Israelin pohjoisessa kymmenen heimon valtakunnassa pantiin toimeen vasikanpalvonta, jotta kansa ei menisi Juudaan palvomaan Jehovaa hänen temppelissään Jerusalemissa. Väärän jumalan Baalin palvonta sukupuoliorgioineen sai Israelissa vankan jalansijan.

9. Mitä tapahtui Israelille, kuten oli ennustettu Hoosean 1:6:ssa?

⁹ Kun Gomerin toinen – todennäköisesti avioton – lapsi syntyi, Jumala sanoi Hoosealle: ”Pane hänelle nimeksi Lo-Ruhama [joka merkitsee ’hänelle ei osoitettu armoa’], sillä minä en enää osoita armoa Israelin huoneelle, koska minä ehdottomasti otan heidät pois.” (Hoosea 1:6.) Jehova otti israelilaiset pois siten, että assyrialaiset veivät heidät vankeuteen vuonna 740 eaa. Jumala osoitti kuitenkin armoa kahdesta heimosta koostuvalle Juudan valtakunnalle ja pelasti sen, mutta ei jousella, miekalla, sodalla, hevosilla eikä ratsumiehillä (Hoosea 1:7). Vuonna 732 eaa. vain yksi enkeli surmasi yhdessä yössä 185000 assyrialaissotilasta, jotka uhkasivat Juudan pääkaupunkia Jerusalemia (2. Kuninkaiden kirja 19:35).

Jehovan oikeusasia Israelia vastaan

10. Mitä Gomerin syyllistyminen aviorikokseen kuvasi?

¹⁰ Gomer jätti Hoosean, ja hänestä tuli ”haureuden vaimo”, joka syyllistyi aviorikokseen toisen miehen kanssa. Tämä kuvasi sitä, miten Israelin valtakunta solmi poliittisia liittoja  epäjumalia palvovien kansojen kanssa ja alkoi luottaa niihin. Israel ei antanut aineellisista siunauksistaan kunniaa Jehovalle vaan luki ne näiden kansojen jumalien ansioksi ja rikkoi avioliittosopimuksensa Jumalan kanssa ryhtymällä väärään palvontaan. Ei ihme, että Jehovalla oli oikeusasia tuota hengelliseen aviorikokseen syyllistynyttä kansaa vastaan! (Hoosea 1:2; 2:2, 12, 13.)

11. Mitä tapahtui lakiliitolle, kun Jehova antoi viedä Israelin ja Juudan pakkosiirtolaisuuteen?

¹¹ Minkä rangaistuksen Israel sai siitä, että se jätti Aviomiesomistajansa? Jumala pani sen ”menemään erämaahan” Babyloniaan, valtakuntaan, joka valloitti Assyrian, jonne israelilaiset oli viety pakkosiirtolaisiksi vuonna 740 eaa. (Hoosea 2:14.) Saattaessaan tällä tavalla kymmenen heimon valtakunnan loppuunsa Jehova ei mitätöinyt ”avioliittoaan”, jonka hän oli solminut 12 heimoa käsittäneen alkuperäisen Israelin valtakunnan kanssa. Tosiasiassa kun Jumala antoi babylonialaisten tuhota Jerusalemin vuonna 607 eaa. ja salli Juudan kansan joutua vankeuteen, hän ei purkanut Mooseksen välityksellä tehtyä lakiliittoa, joka oli yhdistänyt 12 heimoa käsittävän Israelin valtakunnan kuvaannolliseen avioliittoon hänen kanssaan. Tuo suhde katkaistiin vasta sen jälkeen, kun juutalaiset johtajat olivat hylänneet Jeesuksen Kristuksen ja surmauttaneet hänet vuonna 33 (Kolossalaisille 2:14).

Jehova neuvoo vakavasti Israelia

12, 13. Mitä Hoosean 2:6–8:ssa kerrotaan, ja miten nämä sanat soveltuivat Israeliin?

¹² Jumala neuvoi Israelia, että sen tuli ”panna pois haureutensa”, mutta se halusi kulkea intohimoisten rakastajiensa perässä (Hoosea 2:2, 5). ”Sen tähden”, Jehova sanoi, ”katso, minä aitaan tiesi orjantappuroilla, ja minä kasaan kivimuurin häntä vastaan, niin ettei hän löydä omia kulkuteitään. Ja hän on ajava takaa intohimoisia rakastajiaan, mutta ei tavoita heitä, ja hän on etsivä heitä, mutta ei löydä. Ja hänen on sanottava: ’Tahdon mennä ja palata ensimmäisen mieheni luo, sillä minun oli silloin parempi olla kuin nyt.’ Mutta itse hän ei tajunnut, että juuri minä olin antanut hänelle viljan ja makean viinin ja öljyn ja että hopeaa olin kartuttanut hänelle sekä kultaa, jota he käyttivät Baalia varten [tai: ”josta he tekivät Baalin kuvapatsaan”, engl. viitelaitoksen alav.].” (Hoosea 2:6–8.)

¹³ Vaikka Israel etsi apua kansoilta, jotka olivat olleet sen ”intohimoisia rakastajia”, mikään niistä ei pystynyt auttamaan sitä. Tiellä oli ikään kuin läpipääsemätön pensasaita, niin että ne eivät pystyneet toimittamaan sille apua. Assyrialaisten piiritettyä sen pääkaupunkia Samariaa kolme vuotta tuo kaupunki kukistui vuonna 740 eaa., eikä kymmenen heimon valtakunta palannut enää koskaan olemassaoloon. Vain jotkut yksilöt vangittujen israelilaisten joukosta tajuaisivat, miten hyvin asiat olivat olleet silloin, kun heidän esi-isänsä olivat palvelleet Jehovaa. Tuo jäännös hylkäisi Baalin palvonnan ja pyrkisi jälleen liittosuhteeseen Jehovan kanssa.

Näytelmä jatkuu

14. Miksi Hoosea aloitti jälleen aviollisen yhdyselämän Gomerin kanssa?

¹⁴ Seuraavat sanat auttavat meitä ymmärtämään entistä selvemmin, miten Hoosean  perheasiat ja Israelin suhde Jehovaan liittyvät toisiinsa: ”Jehova sanoi minulle edelleen: ’Mene vielä kerran, rakasta naista, jota muuan seuralainen rakastaa ja joka syyllistyy aviorikokseen.’” (Hoosea 3:1.) Hoosea noudatti tätä käskyä ostamalla Gomerin mieheltä, jonka kanssa tämä oli elänyt. Myöhemmin Hoosea neuvoi vakavasti vaimoaan: ”Monia päiviä sinä tulet asumaan omanani. Et saa syyllistyä haureuteen etkä saa tulla toisen miehen omaksi.” (Hoosea 3:2, 3.) Gomer otti kurin vastaan, ja Hoosea aloitti jälleen aviollisen yhdyselämän hänen kanssaan. Miten tämä soveltui siihen, miten Jumala menetteli Israelin ja Juudan suhteen?

15, 16. a) Millaisissa olosuhteissa Jumala saattoi osoittaa armoa kuritettua kansaansa kohtaan? b) Miten Hoosean 2:18 on täyttynyt?

¹⁵ Israelin ja Juudan pakkosiirtolaisten ollessa Babylonin vankeudessa Jumala pani profeettansa puhumaan heidän ”sydämelleen”. Jotta Jumala, kansan Aviomiesomistaja, osoittaisi heitä kohtaan armoa, heidän piti ilmaista katumusta ja palata Hänen luokseen, kuten Gomer oli palannut aviomiehensä luo. Silloin Jehova toisi kuritetun vaimonkaltaisen kansansa Babylonian ”erämaasta” takaisin Juudaan ja Jerusalemiin. (Hoosea 2:14, 15.) Hän täytti tämän lupauksen vuonna 537 eaa.

¹⁶ Jumala täytti myös seuraavan lupauksen: ”Minä teen sinä päivänä liiton kedon villieläinten ja taivaiden lentävien luomusten ja maan ryömivien eläinten yhteydessä, ja jousen ja miekan ja sodan minä murran pois maasta, ja minä annan heidän maata turvassa.” (Hoosea 2:18.) Kotimaahansa palannut juutalainen jäännös asui turvassa, eikä sen tarvinnut pelätä eläimiä. Tämä profetia täyttyi myös vuonna 1919, kun hengellisen Israelin jäännös vapautettiin ”Suuresta Babylonista”, väärän uskonnon maailmanmahdista. He asuvat nykyään turvassa ja nauttivat elämästä hengellisessä paratiisissa yhdessä niiden toveriensa kanssa, jotka toivovat saavansa elää ikuisesti maan päällä. Näiden tosi kristittyjen keskuudessa ei ole eläimellisiä piirteitä. (Ilmestys 14:8; Jesaja 11:6–9; Galatalaisille 6:16.)

Suhtaudu opetuksiin vakavasti

17–19. a) Mitä Jumalan ominaisuuksia meitä kehotetaan tässä jäljittelemään? b) Miten Jehovan armon ja säälin pitäisi vaikuttaa meihin?

¹⁷ Jumala on armollinen ja sääliväinen, ja niin pitäisi meidänkin olla. Tämä on yksi Hoosean ensimmäisten lukujen opetuksista. (Hoosea 1:6, 7; 2:23.) Jumalan halukkuus osoittaa armoa katuville israelilaisille on sopusoinnussa seuraavan henkeytetyn sananlaskun kanssa: ”Joka peittää rikkomuksensa, se ei menesty, mutta sille, joka ne tunnustaa ja hylkää, osoitetaan armoa.” (Sananlaskut 28:13.) Katuvat väärintekijät voivat saada lohtua myös seuraavista psalminkirjoittajan sanoista: ”Teurasuhreihin Jumalalle kuuluu murtunut henki; särkynyttä ja musertunutta sydäntä et sinä, oi Jumala, halveksi.” (Psalmit 51:17.)

 ¹⁸ Hoosean profetia tähdentää palvomamme Jumalan sääliä ja armoa. Vaikka jotkut poikkeavat hänen vanhurskailta teiltään, he voivat katua ja kääntyä. Jos he tekevät näin, Jehova ottaa heidät tervetulleina vastaan. Hän osoitti armoa Israelin kansan katuville jäsenille, kansan jonka kanssa hän oli solminut kuvaannollisen avioliiton. Vaikka he olivat tottelemattomia Jehovalle ja ”tuottivat tuskaa Israelin Pyhälle”, ”hän oli armollinen” ja ”muisti aina, että he olivat lihaa” (Psalmit 78:38–41). Tällaisen armon pitäisi saada meidät vaeltamaan jatkuvasti sääliväisen Jumalamme Jehovan kanssa.

¹⁹ Vaikka esimerkiksi murhaaminen, varastaminen ja aviorikokset olivat yleisiä syntejä Israelissa, Jehova puhui kansan ”sydämelle” (Hoosea 2:14; 4:2). Jehovan armon ja säälin mietiskelemisen pitäisi rohkaista meidän sydäntämme ja vahvistaa kiintymystämme häneen. Meidän olisikin hyvä kysyä itseltämme: Miten minä voin entistä paremmin jäljitellä Jehovan armoa ja sääliä, kun olen tekemisissä toisten kanssa? Jos joku toinen kristitty on loukannut minua ja pyytää anteeksi, olenko altis antamaan anteeksi, kuten Jumala on? (Psalmit 86:5.)

20. Mikä esimerkki osoittaa, että meidän pitäisi luottaa Jumalan antamaan toivoon?

²⁰ Jumala antaa todellista toivoa. Hän esimerkiksi lupasi: ”Minä annan hänelle – – Akorin alatasangon sisäänkäynniksi toivoon.” (Hoosea 2:15.) Jehovan muinaisella vaimon kaltaisella järjestöllä oli varma toivo päästä takaisin kotimaahansa, jossa ”Akorin alatasanko” sijaitsi. Tuon lupauksen täyttyminen vuonna 537 eaa. antaa meille hyvän syyn iloita siinä varmassa toivossa, jonka Jehova asettaa meidän eteemme.

21. Mikä merkitys tiedolla on siinä, että vaellamme Jumalan kanssa?

²¹ Voidaksemme vaeltaa edelleen Jumalan kanssa meidän täytyy omaksua jatkuvasti tietoa hänestä ja soveltaa sitä elämäämme. Jehovan tuntemus oli valitettavan harvinaista Israelissa (Hoosea 4:1, 6). Jotkut antoivat kuitenkin suuren arvon Jumalalta tulevalle opetukselle, toimivat sen mukaan ja saivat runsaasti siunauksia. Hoosea oli yksi heistä. Samoin olivat ne 7000 Elian aikalaista, jotka eivät olleet notkistaneet polviaan Baalille (1. Kuninkaiden kirja 19:18; Roomalaisille 11:1–4). Kiitollisuus Jumalalta tulevaa opetusta kohtaan auttaa meitä vaeltamaan jatkuvasti Jumalan kanssa (Psalmit 119:66; Jesaja 30:20, 21).

22. Miten luopumukseen pitäisi suhtautua?

²² Jehova odottaa, että ne, jotka ottavat johdon hänen kansansa keskuudessa, hylkäävät luopumuksen. Hoosean 5:1 kuitenkin sanoo: ”Kuulkaa tämä, oi papit, ja kiinnittäkää huomiota, oi Israelin huone, ja te, oi kuninkaan huone, ottakaa korviinne, sillä teitä tuomio koskee, koska teistä on tullut Mispalle pyydys ja kuin Taborin ylitse levitetty verkko.” Luopiojohtajat olivat israelilaisille pyydys ja verkko, sillä he houkuttelivat heitä harjoittamaan epäjumalanpalvelusta. Taborinvuori ja Mispa-niminen paikka olivat todennäköisesti tällaisen väärän palvonnan keskuksia.

23. Miten olet hyötynyt tutkiessamme Hoosean lukuja 1–5?

²³ Tähän mennessä Hoosean profetia on osoittanut meille, että Jehova on armollinen Jumala, joka antaa toivoa ja siunaa niitä, jotka noudattavat hänen ohjeitaan ja hylkäävät luopumuksen. Etsikäämme siis muinaisten katuvien israelilaisten tavoin Jehovaa ja pyrkikäämme aina miellyttämään häntä (Hoosea 5:15). Tehdessämme näin saamme korjata sitä, mikä on hyvää, ja koemme verratonta iloa ja rauhaa, joka tulee kaikkien niiden osaksi, jotka vaeltavat uskollisesti Jumalan kanssa (Psalmit 100:2; Filippiläisille 4:6, 7).

[Alaviite]

Miten vastaisit?

• Mitä Hoosean avioliitto Gomerin kanssa kuvasi?

• Miksi Jehovalla oli oikeusasia Israelia vastaan?

• Mikä Hoosean luvuissa 1–5 oleva opetus teki sinuun vaikutuksen?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 18]

Tiedätkö, keitä Hoosean vaimo edustaa?

[Kuva s. 19]

Assyrialaiset saivat voiton Samarian asukkaista vuonna 740 eaa.

[Kuva s. 20]

Iloinen kansa palaa kotimaahansa