Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Uudenvuoden kuusi – venäläinen perinne? Kristillinen perinne?

Uudenvuoden kuusi – venäläinen perinne? Kristillinen perinne?

Uudenvuoden kuusi – venäläinen perinne? Kristillinen perinne?

”VIELÄ 1830-luvun alkupuolella ikivihreän puun tuomista kotiin pidettiin ’viehättävänä saksalaisena perinteenä’. Vuosikymmenen lopulla siitä oli ’tullut tapa’ Pietarin hienoston kodeissa. – – Vain pappiloihin ja talonpoikien tölleihin tapa ei 1800-luvulla juurtunut. – –

Sitä ennen tällainen puu – – ei ollut järin suosittu. Venäläisen perinteen mukaan sitä pidettiin kuoleman symbolina ja se liitettiin tuonelaan, ja lisäksi sellainen oli tapana nostaa krouvien katoille, ja tämä kaikki oli ristiriidassa 1800-luvun puolivälissä tapahtuneen asennemuutoksen kanssa. – – On täysin ymmärrettävää, että tämän vieraan perinteen saadessa jalansijaa sille annettiin sama merkitys kuin joulukuuselle lännessä – se liitettiin jouluun. – –

Puun muuttaminen kristilliseksi symboliksi ei Venäjällä ollut kitkatonta. Vastassa oli ortodoksinen kirkko. Papit näkivät uudessa juhlassa ’demonien kädenjäljen’, pakanallisen perinteen, jolla ei ollut mitään tekemistä Vapahtajan syntymän kanssa – ja kaiken lisäksi perinne tuli lännestä.” (Professori Jelena V. Dušetškina, filologian tohtori, Pietarin valtionyliopisto.)

[Kuvan lähdemerkintä s. 32]

Kuva: Nikolai Rahmanov