Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

He saivat vanhempiensa sydämen iloitsemaan

He saivat vanhempiensa sydämen iloitsemaan

He saivat vanhempiensa sydämen iloitsemaan

”POIKANI, jos sydämesi on viisastunut, minunkin sydämeni iloitsee.” (Sananlaskut 23:15.) Kristityt vanhemmat tosiaan iloitsevat, kun heidän lapsilleen karttuu jumalista viisautta. Lauantaina 10. syyskuuta 2005 Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 119. kurssin päättäjäisissä oli läsnä kansainvälinen 6859 hengen ryhmä. Kaikkien sydän oli tulvillaan iloa, mutta erityisen onnellisia olivat 56 oppilaan vanhemmat.

Yhdysvaltojen Betel-perheen pitkäaikainen jäsen David Walker avasi juhlan sydämellisellä rukouksella. Sen jälkeen puheenjohtaja, Jehovan todistajien hallintoelimeen kuuluva David Splane, aloitti päättäjäisohjelman puhuttelemalla oppilaiden äitejä ja isiä: ”Te ansaitsette lämpimät kiitokset. Ne ominaisuudet, joita olette kasvattaneet pojissanne ja tyttärissänne, ovat saaneet heidät tarjoutumaan lähetyspalvelukseen.” Lasten lähestyvä lähtö kaukaisille määräalueille on saattanut herättää vanhemmissa levottomuutta. Veli Splane kuitenkin rauhoitti heitä: ”Älkää olko huolissanne lapsistanne. Jehova voi huolehtia heistä paljon paremmin kuin te.” Sitten hän sanoi: ”Ajatelkaa, miten paljon hyvää poikanne ja tyttärenne tulevat tekemään. Ihmiset, jotka kärsivät, saavat todellista lohdutusta ensimmäistä kertaa elämässään.”

Miten tuottaa edelleen iloa toisille

Puheenjohtaja esitteli neljä puhujaa. Ensimmäiseksi Yhdysvaltojen haaratoimistokomitean jäsen Ralph Walls puhui aiheesta ”Pitäkää silmänne auki”. Hän korosti, että hengellinen sokeus on paljon pahempaa kuin fyysinen sokeus. Ensimmäisellä vuosisadalla Laodikean seurakunta menetti hengellisen näkökykynsä. Tuon seurakunnan hengellisesti sokeille kristityille tarjottiin apua, mutta on paljon parempi estää tällaista sokeutta kehittymästä pitämällä hengelliset silmämme auki. (Ilmestys 3:14–18.) Puhuja kehotti: ”Pitäkää silmänne auki ja nähkää vastuulliset miehet samoin kuin Jehova näkee heidät.” Tulevien lähetystyöntekijöiden ei pitäisi olla liian huolissaan, jos seurakunnassa ilmenee ongelmia. Herra Jeesus Kristus on selvillä kaikista ongelmista. Hän pitää huolen siitä, että asiat selvitetään omana aikanaan.

Seuraavaksi hallintoelimeen kuuluva Samuel Herd vastasi kysymykseen ”Oletteko valmiit?” Aivan niin kuin matkailija ottaa mukaan tarvitsemansa vaatteet, oppilaidenkin tulee aina pukeutua uuden persoonallisuuden ominaisuuksiin. Heidän täytyy olla Jeesuksen tavoin myötätuntoisia. Kun muuan spitaalinen sanoi Jeesukselle: ”Jos vain haluat, niin sinä voit puhdistaa minut”, hän vastasi: ”Minä haluan. Puhdistu.” (Markus 1:40–42.) Sitten puhuja sanoi: ”Jos todella haluatte auttaa ihmisiä, niin löydätte siihen keinon.” Filippiläiskirjeen 2:3 kehottaa kristittyjä ajattelemaan, ”että toiset ovat – – parempia”. Veli Herd selitti: ”Nöyräsydämisyys on tärkeämpää kuin tieto. Sekä ihmiset, joita tapaatte sananpalveluksessa, että veljet ja sisaret seurakunnassa hyötyvät tiedoistanne vain, jos olette nöyriä.” Hän päätti puheen sanomalla, että jos oppilaat pukeutuvat edelleen kristilliseen rakkauteen, he ovat valmiita matkustamaan määräalueilleen ja he menestyvät varmasti (Kolossalaisille 3:14).

Gileadin opettajan Mark Noumairin puheen aihe ”Säilytättekö sen?” herätti odotusta. ”Se” viittaa kiitollisuuteen, jota tunnemme Jehovan hyvyyden johdosta. Psalmissa 103:2 sanotaan: ”Siunaa Jehovaa, oi sieluni, äläkä unohda mitään hänen kaikista teoistaan.” Israelilaiset eivät olleet kiitollisia mannasta, joka piti heidät hengissä, vaan he moittivat sitä ”viheliäiseksi leiväksi” (4. Mooseksen kirja 21:5). Mannan arvo ei ollut muuttunut ajan kuluessa, mutta he olivat menettäneet arvostuksensa sitä kohtaan. Veli Noumair sanoi: ”Jos unohdatte Jehovan teot ja annatte ulkomaanpalveluksenne arkipäiväistyä, suhtautumisenne Jehovan teille antamaan työhön muuttuu.” Psalmin 103:4 mukaan Jehova ”kruunaa – – [palvelijansa] rakkaudellisella huomaavaisuudella”. Tulevat lähetystyöntekijät saavat kokea Jumalan rakkaudellisen huomaavaisuuden uusissa seurakunnissaan.

Toinen Gileadin opettaja, Lawrence Bowen, puhui aiheesta ”Tavoittavatko siunaukset teidät?” Hän totesi, että Gileadin 119. kurssin oppilaat ovat nähneet paljon vaivaa, jotta heistä tulisi hyviä lähetystyöntekijöitä. Nyt heidän täytyy pysyä lähellä Jehovaa ja tehdä uskollisesti työtä, jonka hän on heille antanut. Ilmestyksen 14:1–4:ssä sanotaan 144000:sta, että he ”seuraavat jatkuvasti Karitsaa, minne hän meneekin”. Kaikki tuon ryhmän jäsenet pysyvät uskollisina Jehovalle ja hänen Pojalleen koettelemuksista huolimatta, ja he saavuttavat tavoitteensa. ”Tapahtuipa mitä tahansa, mekin pysymme uskollisesti lähellä Jehovaa ja teemme työtä, jonka hän on meille antanut”, puhuja sanoi. Jos oppilaat toimivat näin, he tulevat huomaamaan, että Jehovan siunaukset ”tavoittavat” heidät (5. Mooseksen kirja 28:2).

Tuotteliasta palvelusta

Oppilaat osallistuivat kenttäpalvelukseen kurssin aikana joka viikonloppu. Heillä oli selvästikin ollut menestystä, mikä kävi ilmi koulun rehtorin Wallace Liverancen haastatellessa heitä. He saarnasivat hyvää uutista ainakin kymmenellä kielellä ja aloittivat useita raamatuntutkisteluja. Eräs pariskunta aloitti tutkistelun kiinalaiselle miehelle. Kahden käynnin jälkeen he kysyivät häneltä, miltä hänestä tuntui oppia tuntemaan Jehovaa. Hän avasi Raamattunsa ja pyysi heitä lukemaan Johanneksen 17:3:n. Hän tunsi olevansa elämään johtavalla tiellä.

Hallintoelimeen kuuluva Anthony Morris haastatteli tämän jälkeen kolmea veljeä, jotka palvelevat Dominikaanisen tasavallan, Ecuadorin ja Norsunluurannikon haaratoimistokomiteoissa. Veljet vakuuttivat oppilaille, että haaratoimistokomiteat odottavat heitä innolla ja auttavat heitä sopeutumaan määräalueilleen.

Seuraavaksi Yhdysvaltojen Betel-perheeseen kuuluva Leonard Pearson keskusteli kolmen haaratoimistokomitean jäsenen kanssa, jotka palvelevat Kongon demokraattisessa tasavallassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Ugandassa. Nämä veljet kannustivat tulevia lähetystyöntekijöitä uppoutumaan kenttäpalvelukseen. Eräs lähetystyöntekijäpariskunta, joka on ollut Kongossa yli 21 vuotta, on auttanut 60:tä ihmistä edistymään vihkiytymiseen ja kasteeseen saakka. He johtavat nyt 30:tä raamatuntutkistelua, ja 22 niistä, joiden kanssa he tutkivat, käy seurakunnan kokouksissa. Koska hengellinen sato on näin suuri, nyt on erinomainen aika palvella lähetystyöntekijänä.

Kiireellisyyden tunne todistustyössä

Hallintoelimen jäsen Gerrit Lösch piti loppupuheen. Hänen aiheensa oli ”Puhumme Jumalasta ja todistamme Jeesuksesta Herran päivänä”. Sanat ”todistaa”, ”todistaminen”, ”todistus”, ”todistustyö” ja ”todistaja” esiintyvät Ilmestyskirjassa yhteensä 19 kertaa. Jehova ei siis jätä epäselväksi, millaista työtä hän haluaa kansansa tekevän. Milloin meidän tulee antaa Ilmestyskirjan kuvailema todistus? ”Herran päivänä” (Ilmestys 1:9, 10). Tuo päivä alkoi vuonna 1914, ja se on jatkunut meidän aikoihimme asti ja jatkuu edelleen tulevaisuuteen. Ilmestyksen 14:6, 7:n mukaan Jumalasta puhumisella on enkelien tuki. Ilmestyksen 22:17 osoittaa, että vastuu ohjata Jeesuksesta todistamisen työtä on uskottu voideltujen kristittyjen jäännökselle. Meidän kaikkien täytyy kuitenkin osallistua tähän arvokkaaseen työhön nyt. Jeesus sanoo jakeessa 20: ”Minä tulen nopeasti.” Veli Lösch kehotti kaikkia läsnäolijoita: ”Kutsukaa ihmisiä: ’Tulkaa, ottakaa elämän vettä ilmaiseksi.’ Jeesus tulee nopeasti. Olemmeko valmiit?”

Fred Rusk, joka palveli aiemmin Gilead-koulun opettajana 11 vuotta, päätti ohjelman koskettavaan kiitosrukoukseen. Se oli sopiva päätös tälle iloiselle päivälle.

[Tekstiruutu s. 13]

TILASTOTIETOJA KURSSISTA

Edustettuina olleita maita: 10

Määrämaita: 25

Oppilaita: 56

Keski-ikä: 32,5

Keskimäärin vuosia totuudessa: 16,4

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa: 12,1

[Kuva s. 15]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 119. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Helgesen, S.; Daugaard, H.; Pierluissi, A.; Joseph, I.; Racanelli, C. 2) Byrge, T.; Butler, D.; Freedlun, J.; Nuñez, K.; Pavageau, C.; Doumen, T. 3) Camacho, O.; Lindqvist, L.; Broomer, A.; Wessels, E.; Burton, J.; Woodhouse, O.; Doumen, A. 4) Tirion, A.; Connally, L.; Fournier, C.; Gil, A.; Johnsson, K.; Hamilton, L. 5) Byrd, D.; Scribner, I.; Camacho, B.; Laschinski, H.; Hallahan, M.; Libuda, O. 6) Joseph, A.; Lindqvist, M.; Helgesen, C.; Nuñez, D.; Scribner, S.; Fournier, J. 7) Pierluissi, F.; Pavageau, T.; Broomer, C.; Racanelli, P.; Butler, T.; Woodhouse, M.; Libuda, J. 8) Laschinski, M.; Freedlun, S.; Burton, I.; Tirion, M.; Byrd, M.; Byrge, J. 9) Wessels, T.; Hallahan, D.; Connally, S.; Gil, D.; Daugaard, P.; Hamilton, S.; Johnsson, T.