Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarvitsemmeko Messiasta?

Tarvitsemmeko Messiasta?

Tarvitsemmeko Messiasta?

SAATAT ihmetellä, tarvitsemmeko me Messiasta. Olisiko Messiaalla minkäänlaista merkitystä sinulle?

Joku, jonka mielipiteitä pidät arvossa, saattaisi vakuuttaa sinulle, että vastaus on päivänselvä: me kaikki tarvitsemme Messiasta. Eräs ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalaisen lain asiantuntija kirjoitti Messiaasta: ”Olipa Jumalan lupauksia miten paljon tahansa, niistä on tullut ’kyllä’ hänen välityksellään.” Näin hän korosti sitä tärkeää osaa, joka Messiaalla on Luojamme tarkoituksessa siunata kaikki maan kansakunnat. (2. Korinttilaisille 1:20.) Messiaan rooli on niin tärkeä, että Raamatun ennustukset keskittyvät hänen saapumiseensa ja elämäänsä. Henry H. Halley selitti Raamatun käsikirjassaan, jota miljoonat ovat käyttäneet viimeisten 70 vuoden ajan: ”Vanha testamentti kirjoitettiin, jotta se loisi odotusta – – [Messiaan] tulemista kohtaan ja tasoittaisi sille tietä.” Mutta onko Messiaan tuleminen tarpeen? Miksi tämän pitäisi kiinnostaa sinua?

”Messias” tarkoittaa ’voideltua’, ja se vastaa tunnettua ilmausta ”Kristus”. Tätä ”ylivertaista lunastajaa”, joksi Encyclopædia Britannican vuoden 1970 laitos häntä kutsuu, tarvittiin ensimmäisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, tekemän synnin vuoksi. Heidät luotiin täydellisiksi ja heille annettiin verraton mahdollisuus elää ikuisesti paratiisissa, mutta he menettivät tuon mahdollisuuden. Kapinallinen enkeli, jota alettiin sanoa Saatanaksi, antoi ymmärtää, että heidän Luojansa oli liian rajoittava ja että heidän olisi parempi päättää itse, mikä oli hyvää ja mikä pahaa (1. Mooseksen kirja 3:1–5).

Eeva uskoi tämän valheen ja tuli siten petetyksi. Aadam ilmeisesti piti vaimonsa toveruutta suuremmassa arvossa kuin uskollisuutta Jumalalle ja liittyi Saatanan nostattamaan kapinaan. (1. Mooseksen kirja 3:6; 1. Timoteukselle 2:14.) Sen lisäksi, että he itse menettivät tällä tavoin mahdollisuuden elää ikuisesti paratiisillisissa olosuhteissa, he myös jättivät syntymättömille jälkeläisilleen perinnöksi synnin ja siitä johtuvan kuoleman (Roomalaisille 5:12).

Luojamme, Jehova, ilmoitti heti, miten tästä kapinasta alkunsa saaneen tapahtumaketjun surulliset seuraukset tehtäisiin tyhjäksi. Hän saisi aikaan sovituksen soveltamalla periaatetta, josta tulisi myöhemmin osa Mooseksen lakia: menetetty on korvattava vastaavalla. (5. Mooseksen kirja 19:21; 1. Johanneksen kirje 3:8.) Tätä oikeudellista periaatetta piti noudattaa, jotta Aadamin ja Eevan jälkeläiset saisivat mahdollisuuden elää ikuisesti maan päällä paratiisissa, kuten Luoja oli alun perin tarkoittanutkin. Tämä johdattaa meidät Messiaaseen.

Langettaessaan tuomion Saatanalle Jehova Jumala lausui Raamatun ensimmäisen ennustuksen: ”Minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Se murskaa sinun pääsi, ja sinä murskaat sen kantapään.” (1. Mooseksen kirja 3:15.) Eräs raamatunoppinut kirjoittaa, että ”Raamatun kertomus messiaanisista lupauksista alkaa tällä ilmoituksella”. Toisen tutkijan sanoin Messias on Jumalan välikappale, joka ”tekee tyhjäksi koko syntiinlankeemuksen aiheuttaman onnettomuuden” ja tuo samalla ihmiskunnalle siunauksia (Heprealaisille 2:14, 15).

Ihmiskunta on selvästikin nykyään kaikkea muuta kuin siunattu. Pikemminkin se kamppailee epätoivon kurimuksessa. The World Book Encyclopedia -tietosanakirjan mukaan tästä syystä ”monet juutalaiset odottavat Messiaan tuloa edelleen” ja uskovat, että ”hän oikaisee vääryydet ja lyö kansan viholliset”. Raamatun mukaan Messias on jo tullut. Onko meillä syytä uskoa, mitä Raamattu sanoo? Seuraava kirjoitus vastaa tähän kysymykseen.