Ketkä ovat aitoja kristittyjä?

”KRISTILLISYYTTÄ on – – vain siellä, missä Jeesuksen Kristuksen muisto pidetään aktiivisena teoriassa ja käytännössä.” (Christ sein.) Sveitsiläinen teologi Hans Küng tiivistää näihin sanoihin ilmeisen tosiasian: aitoa kristillisyyttä on vain siellä, missä vilpittömät yksilöt soveltavat Jeesuksen opetuksia käytäntöön.

Entä jos yksilöt tai instituutiot väittävät seuraavansa Jeesusta mutta eivät kuitenkaan noudata hänen opetuksiaan? Jeesus itse sanoi, että monet väittäisivät olevansa kristittyjä. He viittaisivat joihinkin tekoihinsa todistaakseen, että he olivat palvelleet häntä: ”Emmekö me profetoineet sinun nimessäsi ja ajaneet ulos demoneja sinun nimessäsi ja tehneet monia voimatekoja sinun nimessäsi?” Miten Jeesus reagoisi? Hänen hätkähdyttävät  sanansa tekevät hänen kantansa selväksi: ”En ole koskaan tuntenut teitä! Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.” (Matteus 7:22, 23.)

Tämä on vakava varoitus ”laittomuuden tekijöille”, jotka väittävät seuraavansa Jeesusta. Seuraavassa tarkastellaan, mitkä kaksi Jeesuksen asettamaa perusehtoa ihmisten tulee täyttää, jotta hän tunnustaisi heidät aidoiksi kristityiksi eikä hylkäisi heitä laittomuuden tekijöinä.

”Jos teillä on rakkaus keskuudessanne”

Yksi Jeesuksen asettama ehto on tämä: ”Minä annan teille uuden käskyn, että rakastatte toisianne; että niin kuin minä olen rakastanut teitä, tekin rakastatte toisianne. Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:34, 35.)

Jeesus edellyttää, että hänen seuraajansa rakastavat aidosti toisiaan ja muita ihmisiä. Monet yksittäiset kristityt ovat täyttäneet tämän ehdon siitä lähtien kun Jeesus eli maan päällä. Mutta entä useimmat niistä uskonnollisista järjestelmistä, jotka ovat väittäneet edustavansa Kristusta? Onko niiden historialle tunnusomaista rakkaus? Ei totisesti. Sitä vastoin ne ovat olleet eturintamassa lukemattomissa sodissa ja selkkauksissa, joissa on vuodatettu viatonta verta (Ilmestys 18:24).

Tällaista on tapahtunut omiin aikoihimme asti. Kristityiksi tunnustautuvilla kansoilla oli johtava rooli siinä teurastuksessa, joka leimasi kahta maailmansotaa 1900-luvulla. Vuonna 1994 niin sanottujen kristillisten kirkkojen jäsenet olivat eturintamassa tekemässä kauhutekoja ja toteuttamassa kansanmurhaa Ruandassa. Entinen anglikaaninen arkkipiispa Desmond Tutu kirjoittaa: ”Ne jotka kääntyivät näin verenhimoisesti toisiaan vastaan, – – tunnustivat samaa uskoa. Useimmat olivat kristittyjä.”

”Jos te pysytte minun sanassani”

Jeesus esitti toisen perusvaatimuksen aidoille kristityille sanoessaan: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te olette todella minun opetuslapsiani, ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.” (Johannes 8:31, 32.)

Jeesus odottaa seuraajiensa pysyvän hänen sanassaan eli pitävän kiinni hänen opetuksistaan. Sen sijaan uskonnolliset opettajat, jotka ovat väittäneet olevansa Kristuksen seuraajia, ovat omaksuneet ”yhä enemmän kreikkalaisia käsitteitä”, toteaa Hans Küng. Jeesuksen opetukset on korvattu pakanauskonnoilta ja -filosofeilta lainatuilla ajatuksilla, jollaisia ovat muun muassa oppi sielun kuolemattomuudesta, usko kiirastuleen, Marian palvonta ja erillinen papisto. (1. Korinttilaisille 1:19–21; 3:18–20.)

Uskonnolliset opettajat ottivat käyttöön myös käsittämättömän kolminaisuusopin ja korottivat Jeesuksen asemaan, jota hän ei koskaan vaatinut itselleen. Samalla he käänsivät ihmiset pois palvomasta Jeesuksen Isää, Jehovaa, johon Jeesus itse aina ohjasi huomion (Matteus 5:16; 6:9; Johannes 14:28; 20:17). ”Kun Jeesus puhuu Jumalasta, hän  tarkoittaa esi-isien Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin muinaista Jumalaa, Jahvea”, kirjoittaa Hans Küng. ”Tämä on hänelle yksi ja ainoa Jumala.” Kuinka moni ihminen yhdistää nykyään Jeesuksen Jumalan ja Isän heti Jahveen eli Jehovaan, kuten hänen nimensä on suomeksi ollut tapana lausua?

Uskonnolliset johtajat ovat jättäneet tyystin huomiotta Jeesuksen käskyn pysyä poliittisesti puolueettomana. Jeesuksen päivinä Galilea ”oli etnisen kansallismielisyyden ydinaluetta”, toteaa kirjoittaja Trevor Morrow. Monet juutalaiset patriootit tarttuivat aseisiin saadakseen maalleen poliittisen ja uskonnollisen vapauden. Käskikö Jeesus seuraajiensa osallistua tällaiseen taisteluun? Ei, päinvastoin hän sanoi heille: ”Ette ole osa maailmasta.” (Johannes 15:19; 17:14.) Kirkon johtajat eivät kuitenkaan ole pysyneet puolueettomina, vaan he ovat luoneet kirkolle ”militantin ja poliittisen ideologian”, kuten irlantilainen kirjoittaja Hubert Butler asian ilmaisee. Hän kirjoittaa: ”Poliittinen kristillisyys on lähes aina myös militaristista kristillisyyttä, ja kun poliitikot ja kirkonmiehet pääsevät yhteisymmärrykseen, käy aina niin, että vastineeksi joistakin etuoikeuksista kirkko antaa siunauksensa valtion sotavoimille.”

Väärät opettajat kieltävät Jeesuksen

Apostoli Paavali varoitti, että aidosta kristillisyydestä luisuttaisiin pois. Hän sanoi, että hänen kuolemansa jälkeen kristityiksi tunnustautuvien keskuudesta tulisi ”sortavia susia, – – jotka puhuvat vääristeltyjä asioita vetääkseen opetuslapset mukaansa” (Apostolien teot 20:29, 30). ”He julistavat julkisesti tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he kieltävät hänet”, Paavali kirjoitti (Titukselle 1:16). Samoin apostoli Pietari varoitti, että väärät opettajat ”tuovat salavihkaa tuhoisia lahkoja ja kieltävät omistajankin, joka heidät osti”. Hän sanoi myös, että heidän huonon käytöksensä vuoksi ”totuuden tietä tullaan herjaamaan”. (2. Pietarin kirje 2:1, 2.) Kristuksen kieltäminen tällä tavoin merkitsee kreikan kielen tutkijan W. E. Vinen mukaan sitä, että ”kieltää Isän ja Pojan luopumalla uskosta ja levittämällä vahingollisia opetuksia”.

Mitä Jeesus tekisi, jos hänen opetuslapsikseen tunnustautuvat laiminlöisivät tarkoituksellisesti hänen sanassaan pysymisen ja muut hänen asettamansa vaatimukset? Hän varoitti: ”Joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.” (Matteus 10:33.) Jeesus ei tietenkään kiellä sellaista ihmistä, joka tekee virheen vaikka haluaa vilpittömästi pysyä uskollisena. Esimerkiksi vaikka Pietari kielsi Jeesuksen kolme kertaa, hän katui ja sai anteeksi (Matteus 26:69–75). Jeesus kuitenkin kieltää yksilöt ja instituutiot, jotka osoittautuvat susiksi lammasten vaatteissa – jotka teeskentelevät seuraavansa häntä mutta tietoisesti ja itsepintaisesti hylkäävät hänen opetuksensa. Jeesus sanoi tällaisista vääristä opettajista: ”Heidän hedelmistään te tunnette heidät.” (Matteus 7:15–20.)

Apostolien kuolemaa seuraa luopumus

Mistä lähtien valekristityt ovat kieltäneet Kristuksen? Melkeinpä siitä lähtien, kun hän kuoli. Jeesus varoitti, että Saatana kylväisi pian ”rikkakasveja”, valekristittyjä, aitojen kristittyjen eli sen ”hyvän siemenen” sekaan, jonka hän itse kylvi palveluksensa aikana (Matteus 13:24, 25, 37–39). Paavali kirjoitti, että petollisia opettajia oli jo hänen päivinään. Pohjimmainen syy tähän Jeesuksen opetuksista poikkeamiseen oli Paavalin mukaan se, ettei heillä ollut todellista ”rakkautta totuuteen” (2. Tessalonikalaisille 2:10).

Jeesuksen apostolit hillitsivät luopumusta niin kauan kuin he elivät. Apostolien kuoleman jälkeen uskonnolliset johtajat, jotka käyttivät ”kaikkia voimatekoja ja valheellisia tunnusmerkkejä ja ennusmerkkejä ja kaikkea epävanhurskasta petosta” eksyttääkseen monia, käänsivät yhä useampia ihmisiä pois Jeesuksen ja hänen apostoliensa opettamista totuuksista (2. Tessalonikalaisille 2: 3, 6–12). Aikanaan alkuperäinen kristillinen seurakunta muuttui uskonnolliseksi järjestelmäksi, joka ”saisi Jeesuksen, jopa Paavalinkin hämmästymään”, kirjoittaa englantilainen filosofi Bertrand Russell.

Aito kristillisyys ennallistetaan

Tosiasiat puhuvat selvää kieltään. Apostolien kuoleman jälkeen Jeesuksen opetukset eivät juuri ole näkyneet siinä, mitä kristillisyyden nimissä on tehty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Jeesus olisi kyennyt pitämään lupaustaan olla seuraajiensa kanssa ”kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti” (Matteus 28:20). Voimme olla varmoja siitä, että noiden sanojen esittämisestä lähtien on aina ollut uskollisia yksilöitä, joiden keskuudessa ”Jeesuksen Kristuksen muisto – – [on pidetty] aktiivisena teoriassa ja käytännössä”. Jeesus on pitänyt lupauksensa tukea heitä, kun he ovat pyrkineet osoittamaan tosi kristityille tunnusomaista rakkautta ja pysymään uskollisina hänen opettamilleen totuuksille.

Lisäksi Jeesus lupasi, että tämän asiainjärjestelmän viimeisinä päivinä hän kokoaisi uskolliset opetuslapsensa selvästi tunnistettavaksi kristilliseksi seurakunnaksi, jota hän käyttäisi tahtonsa toteuttamiseen (Matteus 24:14, 45–47). Hän kokoaa parhaillaan tuon seurakunnan välityksellä ”suurta joukkoa” miehiä, naisia ja lapsia ”kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista ja kielistä” ja yhdistää heidät ”yhdeksi laumaksi” oman johtonsa – ”yhden paimenen” – alaisuuteen (Ilmestys 7:9, 14–17; Johannes 10:16; Efesolaisille 4:11–16).

Hylkää siksi kaikki instituutiot ja järjestöt, jotka ovat tahranneet Kristuksen nimen ja häpäisseet kristillisyyden menneiden kahdentuhannen vuoden aikana. Muuten voit ”saada osan – – [niiden] vitsauksista”, kun Jumala lähitulevaisuudessa panee täytäntöön niille langettamansa tuomion, kuten Jeesus Kristus sanoi apostoli Johannekselle (Ilmestys 1:1; 18:4, 5). Päätä olla niiden joukossa, joita profeetta Miika kuvaili kirjassaan. Hän kirjoitti, että ”päivien lopulla” tosi palvojat – ne jotka pitävät kiinni tosi kristillisyydestä – kuuntelisivat Jumalan ohjeita ja vaeltaisivat ”hänen polkujaan” ennallistetun puhtaan palvonnan yhteydessä. (Miika 4:1–4.) Tämän lehden julkaisijat auttavat sinua mielellään tunnistamaan nämä tosi palvojat.

[Kuvat s. 5]

Miksi aidot kristityt eivät osallistu sotiin?

[Lähdemerkinnät]

Sotilaat, vasen kuva: U.S. National Archives photo; liekinheitin, oikea kuva: U.S. Army Photo

[Kuvat s. 7]

Jeesuksen mukaan aitojen kristittyjen tulee rakastaa toisiaan ja pysyä hänen sanassaan