”Minä olen teidän kanssanne”
”Minä olen teidän kanssanne”
”Jehovan sanansaattaja sanoi – –: ’”Minä olen teidän kanssanne”, lausuu Jehova.’” (HAGGAI 1:13)
1. Mihin profeetalliseen rinnakkaisuuteen Jeesus viittasi?
ELÄMME merkittävää aikaa historiassa. Olemme vuodesta 1914 lähtien olleet ”Herran päivässä”, kuten Raamatun profetioiden täyttyminen todistaa (Ilmestys 1:10). Olet saattanut perehtyä näihin profetioihin ja tiedät, että Jeesus vertasi ”Ihmisen Pojan päiviä”, jolloin hän olisi Valtakunnan Hallitsija, ”Nooan päiviin” ja ”Lootin päiviin” (Luukas 17:26, 28). Raamattu siis osoittaa, että nuo muinaiset tapaukset olivat profeetallisia ja niillä on rinnakkaisuutensa meidän aikamme tapahtumissa. Erään muunkin ajanjakson tapahtumilla on rinnakkaisuutensa meidän aikanamme, ja siihen kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota.
2. Mihin tehtävään Jehova asetti Haggain ja Sakarjan?
2 Pohditaanpa tilannetta, joka vallitsi heprealaisten profeettojen Haggain ja Sakarjan päivinä. Mitä sellaista nuo kaksi uskollista profeettaa kirjoittivat, mikä soveltuu selvästi Jehovan kansaan nykyään? Haggai ja Sakarja olivat ”Jehovan sanansaattajia” juutalaisille näiden palattua Babylonin vankeudesta. Noiden profeettojen tehtävänä oli vakuuttaa israelilaisille, että Jumala tukisi temppelin uudelleen rakentamista. (Haggai 1:13; Sakarja 4:8, 9.) Vaikka Haggain ja Sakarjan kirjat ovat lyhyitä, ne kuuluvat ”koko Raamattuun [joka] on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa” (2. Timoteukselle 3:16).
Ne ansaitsevat huomiomme
3, 4. Miksi Haggain ja Sakarjan sanomien pitäisi kiinnostaa meitä?
3 Haggain ja Sakarjan sanomat olivat varmasti hyödyllisiä siihen aikaan eläneille juutalaisille, ja heidän profetiansa täyttyivät jo silloin. Mutta miksi voimme olla varmoja, että nämä kaksi kirjaa ansaitsevat huomiomme nykyään? Johtolanka löytyy Heprealaiskirjeen 12:26–29:stä. Apostoli Paavali lainaa siinä Haggain 2:6:sta Jumalan sanoja: ”Minä järkytän taivaat ja maan.” Mikä olisi lopputulos? ”Minä kukistan valtakuntien valtaistuimet ja tuhoan kansakuntien valtakuntien voiman.” (Haggai 2:22.)
4 Lainatessaan Haggain kirjaa Paavali kertoo, mitä on määrä tapahtua ”kansakuntien valtakunnille”, ja puhuu sen järkähtämättömän Valtakunnan ylivertaisuudesta, jonka voidellut kristityt saisivat (Heprealaisille 12:28). Haggain ja Sakarjan profetiat viittaavat siis aikaan, joka oli vielä tulevaisuudessa silloin, kun Heprealaiskirje kirjoitettiin ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Nykyään maan päällä on yhä niiden voideltujen kristittyjen jäännös, jotka tulevat perimään messiaanisen Valtakunnan yhdessä Jeesuksen kanssa. Siksi Haggain ja Sakarjan sanomilla täytyy olla merkitystä meidän ajallemme.
5, 6. Millaisissa olosuhteissa Haggai ja Sakarja palvelivat?
5 Jonkin verran historiallista taustatietoa näistä asioista on Esran kirjassa. Kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta vuonna 537 eaa., käskynhaltija Serubbabel ja ylimmäinen pappi Joosua (eli Jesua) valvoivat uuden temppelin perustuksen laskua vuonna 536 eaa. (Esra 3:8–13; 5:1.) Tapahtuma oli suuren ilon aihe, mutta ennen pitkää juutalaisten sydämeen alkoi hiipiä pelko. Esran 4:4 kertoo, että vihamielinen ”maan kansa heikensi jatkuvasti Juudan kansan käsiä ja lannisti heitä rakentamasta”. Nuo viholliset, erityisesti samarialaiset, esittivät juutalaisia vastaan vääriä syytöksiä. Nämä vastustajat taivuttivat Persian kuninkaan kieltämään temppelin rakentamisen. (Esra 4:10–21.)
6 Temppelin rakentajien alkuinnostus hiipui. Juutalaiset alkoivat ajaa omia etujaan. Mutta vuonna 520 eaa., 16 vuotta temppelin perustuksen laskemisen jälkeen, Jehova valtuutti Haggain ja Sakarjan innostamaan kansaa, jotta se ryhtyisi jälleen rakentamaan temppeliä (Haggai 1:1; Sakarja 1:1). Saatuaan Jumalan sanansaattajilta rohkaisua ja nähtyään selvät todisteet Jehovan tuesta juutalaiset jatkoivat temppelin rakentamista ja saivat sen valmiiksi vuonna 515 eaa. (Esra 6:14, 15).
7. Missä mielessä noiden profeettojen ajan tilanne on rinnakkainen meidän aikamme tilanteen kanssa?
7 Tiedätkö, mikä on tämän kaiken merkitys meille? Meille on uskottu työ, joka liittyy ”valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamiseen (Matteus 24:14). Tätä työtä alettiin korostaa erityisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Samoin kuin muinaiset juutalaiset vapautuivat kirjaimellisesta Babylonin vankeudesta, Jehovan nykyiset palvelijat vapautuivat Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, vankeudesta. Jumalan voidellut ryhtyivät saarnaamaan, opettamaan ja opastamaan ihmisiä tosi palvonnan yhteyteen. Tämä työ jatkuu nykyään entistä suuremmassa mitassa, ja sinäkin saatat olla siinä mukana. Sen aika on nyt, sillä tämän jumalattoman järjestelmän loppu on aivan edessä! Tätä Jumalan määräämää työtä täytyy jatkaa, kunnes Hän puuttuu ihmisten asioihin ”suuressa ahdistuksessa” (Matteus 24:21). Silloin pahuus poistetaan, niin että tosi palvonta voi täysin kukoistaa maan päällä.
8. Miksi voimme luottaa siihen, että Jumala tukee työtämme?
8 Kuten Haggain ja Sakarjan profetiat osoittavat, voimme luottaa Jehovan tukeen ja siunaukseen tehdessämme tätä työtä kokosydämisesti. Vaikka jotkut yrittävät sulkea Jumalan palvelijoiden suut tai kieltää näille määrätyn työn, yksikään hallitus ei ole kyennyt pysäyttämään hyvän uutisen julistamista. Ajattele, miten Jehova on siunannut Valtakunnan työtä kasvulla ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ja aina meidän aikaamme saakka. Silti tehtävää on edelleenkin paljon.
9. Mihin muinaiseen asiaintilaan meidän pitäisi kiinnittää huomiota ja miksi?
9 Miten se, mitä Haggai ja Sakarja kirjoittivat, voi kannustaa meitä tottelemaan entistä tunnollisemmin Jumalan käskyä saarnata ja opettaa? Katsotaanpa, mitä voimme oppia näistä kahdesta Raamatun kirjasta. Tarkastelemme esimerkiksi joitakin siihen temppelinrakennustyöhön liittyviä yksityiskohtia, joka juutalaisilla oli tehtävänään. Kuten edellä mainittiin, Babylonista Jerusalemiin palanneet juutalaiset eivät pysyneet temppelinrakennustyössään hellittämättöminä. Laskettuaan temppelin perustuksen he veltostuivat. Millainen väärä näkemys oli alkanut levitä heidän keskuudessaan? Entä mitä me voimme oppia siitä?
Oikean näkemyksen tärkeys
10. Millainen väärä näkemys juutalaisille tuli, ja mihin se johti?
10 Kotimaahansa palanneet juutalaiset sanoivat: ”Aika ei ole tullut.” (Haggai 1:2.) He eivät sanoneet näin vuonna 536 eaa., jolloin he aloittivat temppelin rakentamisen laskemalla sen perustuksen. Mutta pian he sallivat naapureiden vastustuksen ja hallintoviranomaisten väliintulon vaikuttaa itseensä. Juutalaiset alkoivat kiinnittää enemmän huomiota omiin taloihinsa ja omaan mukavuuteensa. Jehova pani merkille, että heidän yksityistaloissaan oli hienot puupaneelit, kun taas temppelin rakennustyö oli jäänyt kesken, ja hän kysyi: ”Onko aika teidän itsenne asua paneloiduissa taloissanne, kun tämä huone on autiona?” (Haggai 1:4.)
11. Miksi Jehovan piti neuvoa Haggain päivien juutalaisia?
11 Asioiden tärkeysjärjestys oli juutalaisilla muuttunut. Ensi sijalla ei ollut enää Jehovan temppelin jälleenrakentaminen, mikä oli Jehovan tarkoitus, vaan kansa keskittyi itseensä ja omiin koteihinsa. Jumalan palvontahuoneen rakentamista laiminlyötiin. Haggain 1:5:ssä olevat Jehovan sanat kannustivat juutalaisia: ”Kohdistakaa sydämenne teihinne.” Jehova kehotti heitä miettimään, mitä he oikein tekivät ja miten se, että he eivät pitäneet temppelin rakentamista ensi sijalla, vaikutti heidän elämäänsä.
12, 13. Millaiseksi Haggain 1:6 kuvailee juutalaisten tilanteen, ja mitä tämä jae merkitsee?
12 On helppo ymmärtää, että asioiden väärä tärkeysjärjestys vaikutti juutalaisten elämään. Haggain 1:6 ilmaisee, mitä Jumala ajatteli: ”Te olette kylväneet paljon, mutta vähän korjataan. Syödään, mutta ei tulla kylläisiksi. Juodaan, mutta ei humaltumiseen asti. Puetaan vaatteita ylle, mutta kenenkään ei tule lämmin, ja se, joka antaa palkata itsensä, antaa palkata itsensä reikäistä kukkaroa vastaan.”
13 Juutalaiset elivät maassa, jonka Jumala oli heille antanut, mutta se ei tuottanut satoa heidän toivomallaan tavalla. Jehova pidätti siunauksensa, kuten hän oli ennalta varoittanut (5. Mooseksen kirja 28:38–48). Juutalaiset kylvivät siementä, mutta ilman Jehovan tukea sato oli laiha: ruokaa ei ollut tarpeeksi tekemään heitä kylläisiksi. Ilman hänen siunaustaan heillä ei ollut riittävästi lämpimiä vaatteita. Näytti jopa siltä kuin palkansaajien ansaitsema raha olisi mennyt reikäiseen kukkaroon hyödyttämättä heitä. Entä sanat: ”Juodaan, mutta ei humaltumiseen asti”? Ne eivät voineet tarkoittaa, että humaltuminen olisi ollut todiste Jumalan siunauksesta, sillä hän tuomitsee juopumuksen (1. Samuelin kirja 25:36; Sananlaskut 23:29–35). Nämä sanat tähdentävät jälleen pikemminkin sitä, että Jumala ei siunannut juutalaisia. He saattoivat valmistaa viiniä vain pieniä määriä, eivät niin paljon, että siitä olisi voinut humaltua. Vuoden 1992 kirkkoraamattu kääntääkin Haggain 1:6:n: ”Te juotte, mutta janonne ei sammu.”
14, 15. Mitä opimme Haggain 1:6:sta?
14 Painopiste tässä kaikessa ei ole siinä, miten meidän tulisi sisustaa kotimme. Jo kauan ennen pakkosiirtolaisuutta profeetta Aamos oli nuhdellut rikkaita israelilaisia heidän ”norsunluutaloistaan” ja ”norsunluisista lepovuoteista”, joilla he makasivat (Aamos 3:15; 6:4). He eivät saaneet nauttia noista upeista taloista ja koristeellisista huonekaluista pitkään. Viholliset ryöstivät ne. Monet 70-vuotisen pakkosiirtolaisuuden jälkeen eläneet israelilaiset eivät olleet kuitenkaan ottaneet tästä oppia. Otammeko me? Meidän olisi hyvä kysyä itseltämme: Miten tärkeänä todellisuudessa pidän kotiani ja sen sisustamista? Entä mitä ajattelen lisäkoulutuksesta, jonka avulla voisin luoda itselleni huomattavan uran, mutta joka voisi kuluttaa melkoisesti aikaa useiden vuosien mittaan ja viedä tilaa hengellisen elämäni tärkeiltä asioilta? (Luukas 12:20, 21; 1. Timoteukselle 6:17–19.)
15 Ennen kaikkea Haggain 1:6:n pitäisi muistuttaa meitä siitä, että tarvitsemme elämässämme Jumalan siunausta. Se puuttui noilta vanhan ajan juutalaisilta, ja he joutuivat kärsimään. Onpa meillä runsaasti aineellista tai ei, niin jos emme saa Jehovan siunausta, kärsimme varmasti hengellisesti (Matteus 25:34–40; 2. Korinttilaisille 9:8–12). Mutta miten voimme saada hänen siunauksensa?
Jehova auttaa henkensä välityksellä
16–18. Mitä Sakarjan 4:6 merkitsi muinaisessa asiayhteydessään?
16 Haggain profeettatoveri Sakarja henkeytettiin kertomaan, minkä välityksellä Jehova tuohon aikaan motivoi ja siunasi hänelle uskollisia ihmisiä. Voit nähdä, miten hän siunaa sinuakin. Sakarja sanoi: ”’Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni’, on armeijoiden Jehova sanonut.” (Sakarja 4:6.) Tätä jaetta lainataan usein, mutta mitä se merkitsi Haggain ja Sakarjan päivien juutalaisille, ja miten se soveltuu sinuun?
17 Haggain ja Sakarjan henkeytetyillä sanoilla oli erittäin hyvä vaikutus omana aikanaan. Näiden kahden profeetan sanat antoivat uskollisille juutalaisille uutta voimaa. Haggai alkoi profetoida vuoden 520 eaa. kuudennessa kuussa. Sakarja alkoi profetoida tuon vuoden kahdeksannessa kuussa (Sakarja 1:1). Kuten Haggain 2:18:sta käy ilmi, työtä temppelin perustuksella ryhdyttiin jatkamaan tosissaan yhdeksännessä kuussa. Juutalaiset alkoivat siis toimia saamansa kannustuksen mukaisesti, ja he tottelivat Jehovaa luottaen hänen tukeensa. Sakarjan 4:6:n sanat liittyvät Jumalan tukeen.
18 Kun juutalaiset palasivat kotimaahansa vuonna 537 eaa., heillä ei ollut armeijaa. Jehova kuitenkin suojeli ja opasti heitä heidän matkallaan Babylonista. Lisäksi hänen henkensä ohjasi asioita, kun he pian paluunsa jälkeen aloittivat temppelin rakentamisen. Kun he jälleen ryhtyisivät tuohon työhön kokosydämisesti, hän tukisi heitä pyhän henkensä välityksellä.
19. Minkä voimakkaan vastuksen Jumalan henki voitti?
19 Sakarja tuli saamiensa kahdeksan näyn sarjan avulla vakuuttuneeksi siitä, että Jehova tukisi kansaansa, joka saattaisi temppelin rakentamisen uskollisesti päätökseen. Luvussa 3 kuvailtu neljäs näky osoittaa, että Saatana vastusti kiivaasti juutalaisten pyrkimyksiä saada temppeli valmiiksi (Sakarja 3:1). Hän ei olisi totisesti halunnut, että ylimmäinen pappi Joosua toimittaisi palvelusta kansan puolesta uudessa temppelissä. Saatanan vastustuksesta huolimatta juutalaiset voittaisivat esteet ja saisivat voimaa temppelin rakentamiseen valmiiksi Jehovan hengen avulla.
20. Miten pyhä henki auttoi juutalaisia tekemään Jumalan tahdon?
20 Näytti siltä kuin edessä olisi ollut ylipääsemätön este: hallitusviranomaiset olivat saaneet työn kiellettyä. Jehova kuitenkin lupasi, että tuo ”vuorelta” näyttävä este poistettaisiin ja siitä tulisi ”lakeus” (Sakarja 4:7). Juuri niin kävikin! Kuningas Dareios I otti asioista selvää ja löysi Kyyroksen muistion, jossa juutalaisille oli annettu lupa rakentaa temppeli uudelleen. Niinpä Dareios kumosi kiellon ja määräsi, että juutalaisille oli annettava rahaa kuninkaallisesta rahastosta rakennuskustannuksia varten. Tilanne muuttui hetkessä! Oliko Jumalan hengellä osuutta asiaan? Aivan varmasti. Temppeli valmistui Dareios I:n kuudentena hallitusvuonna, vuonna 515 eaa. (Esra 6:1, 15.)
21. a) Miten Jumala muinoin ”järkytti kaikki kansakunnat”, ja miten ”halutut” tulivat esiin? b) Miten tämä täyttyy nykyään?
21 Haggain 2:5:ssä profeetta muistutti juutalaisia, että kun Jumala solmi heidän kanssaan Siinainvuorella liiton, ”koko vuori vapisi kovasti” (2. Mooseksen kirja 19:18). Myös Haggain ja Sakarjan päivinä Jehova aiheuttaisi jotain järisyttävää, kuten osoitetaan kuvakielellä jakeissa 6 ja 7. Olot muuttuisivat Persian valtakunnassa epävakaiksi, mutta temppelin rakennustyö saatettaisiin päätökseen. Ei-juutalaiset, ”kaikkien kansakuntien halutut”, kirkastaisivat lopulta Jumalaa yhdessä juutalaisten kanssa tässä palvontapaikassa. Meidän päivinämme Jumala on huomattavammalla tavalla ”järkyttänyt kansakunnat” kristillisen saarnaamisemme välityksellä, ja ”kaikkien kansakuntien halutut” ovat tulleet palvomaan Jumalaa voidellun jäännöksen rinnalla. Voidellut kristityt ja muut lampaat täyttävät nykyään yhdessä Jehovan huoneen kunnialla. Nämä tosi palvonnan harjoittajat odottavat uskossa aikaa, jolloin Jehova ”järkyttää taivaat ja maan” vielä erilaisessa merkityksessä. Hän tekee sen kukistaakseen ja tuhotakseen ”kansakuntien valtakuntien voiman” (Haggai 2:22).
22. Miten ja millaisin tuloksin kansakunnat ”järkytetään”, ja mitä tulee vielä tapahtumaan?
22 Mullistavia asioita on jo tapahtunut aineksissa, joita kuvataan ”taivaalla ja maalla ja merellä ja kuivalla maalla”. Ensinnäkin Saatana Panettelija ja hänen demoninsa on heitetty maan läheisyyteen (Ilmestys 12:7–12). Lisäksi Jumalan voideltujen johtama saarnaaminen on totisesti järkyttänyt tämän asiainjärjestelmän maalliset ainekset (Ilmestys 11:18). Sitä paitsi on kaikkien kansakuntien haluttujen ”suuri joukko” liittynyt hengelliseen Israeliin palvelemaan Jehovaa (Ilmestys 7:9, 10). Suuri joukko saarnaa voideltujen kristittyjen rinnalla hyvää uutista siitä, että pian Jumala järkyttää kansakunnat Harmagedonissa. Tuo tapahtuma avaa tien sille, että tosi palvonta saatetaan täydelliseen tilaansa kautta maailman.
Muistatko?
• Milloin ja millaisissa olosuhteissa Haggai ja Sakarja palvelivat?
• Miten voit soveltaa elämääsi Haggain ja Sakarjan välittämiä sanomia?
• Miksi Sakarjan 4:6 on mielestäsi rohkaiseva?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 20]
Haggain ja Sakarjan kirjoitukset vakuuttavat meille, että Jumala tukee meitä
[Kuva s. 23]
”Onko aika teidän itsenne asua paneloiduissa taloissanne, kun tämä huone on autiona?”
[Kuva s. 24]
Jehovan palvelijat yrittävät tavoittaa ”kansakuntien halutut”