Laiminlyötyjä, kaltoin kohdeltuja vanhuksia
Laiminlyötyjä, kaltoin kohdeltuja vanhuksia
YÖVARTIJA ei osannut aavistaakaan, millaisen karmaisevan näyn hän kohtaisi kierroksellaan. Hän löysi aivan luksuskerrostalon vierestä kaksi elotonta ruumista – iäkkään pariskunnan, joka oli hypännyt asuntonsa ikkunasta kahdeksannesta kerroksesta. Niin kauhistuttava kuin heidän itsemurhansa olikin, syy siihen oli vieläkin järkyttävämpi. Miehen taskusta löytyi viesti, jossa luki: ”Päätämme elämämme, koska poikamme ja miniämme kohtelevat meitä kaltoin ja ahdistelevat meitä jatkuvasti.”
Tämä tapaus on varmasti poikkeuksellinen, mutta taustalla oleva ongelma on valitettavan yleinen. Ikäihmisiä kohdellaan huonosti käytännöllisesti katsoen kaikkialla maailmassa. Seuraavassa muutama esimerkki.
• Eräässä tutkimuksessa neljä prosenttia ikääntyneistä kanadalaisista ilmoitti, että heitä kohdellaan kaltoin tai käytetään hyväksi. Usein syyllinen oli joku oman perheen jäsen. Monet vanhukset ovat kuitenkin niin häpeissään tai peloissaan, etteivät tohdi puhua tilanteesta. Asiantuntijoiden mukaan todellinen luku voikin olla lähempänä kymmentä prosenttia.
• ”Intialainen yhteiskunta murenee kiinteitä perhesiteitä korostavan julkisivunsa takana, kun lastensa hyljeksimien vanhusten määrä kasvaa”, kirjoittaa lehti India Today.
• Parhaiden käytettävissä olevien arvioiden mukaan ”yhtä kahta miljoonaa 65-vuotiasta tai vanhempaa amerikkalaista on vahingoittanut, käyttänyt hyväkseen tai kohdellut muuten huonosti joku, jonka huolenpidosta tai suojeluksesta he ovat olleet riippuvaisia”, kertoo yhdysvaltalainen keskus, joka pyrkii ehkäisemään vanhusten kaltoinkohtelua (National Center on Elder Abuse). Eräs San Diegossa Kaliforniassa toimiva apulaispiirisyyttäjä sanoo vanhusten kaltoinkohtelua ”yhdeksi vakavimmista ongelmista, joita lainvalvontaviranomaisten edessä nykyään on”. Hän lisää: ”Uskon sen vain pahenevan muutaman seuraavan vuoden aikana.”
• Uudessa-Seelannissa Canterburyssa kasvaa huoli siitä, että ikäihmiset joutuvat sukulaistensa maalitauluksi, erityisesti huume-, alkoholi- tai peliongelmaisten. Ilmi tulleiden kaltoinkohtelutapausten määrä kasvoi Canterburyssa hälyttävästi 65:stä 107:ään vuosina 2002–2003. Vanhusten suojelemiseksi perustetun organisaation
johtaja toteaa kuitenkin, että tämä luku voi olla vain ”jäävuoren huippu”.• Japanin asianajajayhdistysten liitto tähdensi, että väkivallan kohteeksi joutuneisiin ”vanhuksiin täytyy kiinnittää jopa enemmän huomiota kuin kaltoinkohdeltuihin lapsiin tai muihin perheväkivallan uhreihin”, kertoo The Japan Times. Miksi? Yksi syy on lehden mukaan se, että ”vanhusten kaltoinkohtelu tulee usein ilmi hitaammin kuin lasten tai puolison kaltoinkohtelu”. Tämä taas ”johtuu osittain siitä, että vanhukset tuntevat olevansa itse syyllisiä, kun väkivallantekijöitä ovat heidän omat jälkeläisensä, mutta myös siitä, että valtio ja paikalliset viranomaiset eivät toistaiseksi ole kyenneet puuttumaan tähän ongelmaan”.
Tällaiset tiedot eri puolilta maailmaa herättävät kysymyksiä: Miksi niin monia ikääntyneitä lyödään laimin ja kohdellaan huonosti? Onko tilanteen paranemisesta toivoa? Mitä lohtua iäkkäille on tarjolla?