Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kohdista huomiosi Jehovan järjestön hyvyyteen

Kohdista huomiosi Jehovan järjestön hyvyyteen

Kohdista huomiosi Jehovan järjestön hyvyyteen

”Me tulemme varmasti kylläisiksi huoneesi – – hyvyydestä.” (PSALMIT 65:4)

1, 2. a) Miten temppeli ja siellä tehtävä työ vaikuttaisivat Jumalan kansaan? b) Miten Daavid tuki temppelin rakennushanketta?

DAAVID oli huomattavimpia Raamatun heprealaisten kirjoitusten henkilöitä. Tämä paimen, muusikko, profeetta ja muinaisen Israelin kuningas luotti täydellisesti Jehova Jumalaan. Syvä kiintymys Jehovaan herätti Daavidissa halun rakentaa hänelle huone. Tästä huoneesta eli temppelistä tulisi Israelissa tosi palvonnan keskus. Daavid tiesi, että temppeli ja siellä tehtävä työ toisi iloa ja siunauksia Jumalan kansalle. Siksi Daavid lauloi: ”Onnellinen on se, jonka sinä [Jehova] valitset ja annat tulla lähellesi, jotta hän asuisi esipihoissasi. Me tulemme varmasti kylläisiksi huoneesi, pyhän temppelisi, hyvyydestä.” (Psalmit 65:4.)

2 Daavidin ei sallittu valvoa Jehovan huoneen rakentamista. Tuo etuoikeus annettiin hänen sijastaan hänen pojalleen Salomolle. Daavid ei nurissut sen vuoksi, että erikoistehtävä, jota hän olisi hartaasti halunnut itselleen, annettiinkin toiselle. Hänelle oli tärkeintä se, että temppeli tosiaan rakennettiin. Hän tuki hanketta koko sydämestään antamalla Salomolle rakennussuunnitelmat, jotka hän oli saanut Jehovalta. Lisäksi Daavid organisoi tuhansia leeviläisiä palvelusosastoiksi ja lahjoitti suuret määrät kultaa ja hopeaa temppelin rakennustyötä varten. (1. Aikakirja 17:1, 4, 11, 12; 23:3–6; 28:11, 12; 29:1–5.)

3. Miten Jumalan palvelijat suhtautuvat tosi palvonnan edistämiseksi tehtyihin järjestelyihin?

3 Uskolliset israelilaiset tukivat järjestelyjä, joita oli tehty Jumalan huoneessa suoritettavan tosi palvonnan hyväksi. Me Jehovan nykyiset palvelijat tuemme samoin niitä järjestelyjä, joilla edistetään palvontaa Jehovan järjestön maallisessa osassa. Näin osoitamme, että meillä on samanlainen asenne kuin Daavidilla oli. Meillä ei ole valittavaa henkeä. Sen sijaan kohdistamme huomiomme Jumalan järjestön hyvyyteen. Oletko ajatellut, mistä kaikista hyvistä asioista voimme olla kiitollisia? Tarkastelemme niistä joitakin.

Kiitollisia niille jotka ottavat johdon

4, 5. a) Miten ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” täyttää tehtävänsä? b) Mitä jotkut todistajat ovat ajatelleet saatavillaan olevasta hengellisestä ravinnosta?

4 Meillä on hyviä syitä olla kiitollisia ”uskolliselle ja ymmärtäväiselle orjalle”, jonka Jeesus Kristus on asettanut huolehtimaan hänen omaisuudestaan maan päällä. Hengellä voidelluista kristityistä koostuva orjaluokka johtaa hyvän uutisen saarnaamista, järjestää kokouksia palvontaa varten ja julkaisee Raamattuun perustuvaa kirjallisuutta yli 400 kielellä. Miljoonat ihmiset kautta maailman nauttivat kiitollisina tätä hengellistä ”ruokaa oikeaan aikaan” (Matteus 24:45–47). Tämän johdosta ei varmasti ole mitään syytä nurista.

5 Elfi-niminen iäkäs Jehovan todistaja on jo vuosien ajan saanut lohtua ja tukea niiden raamatullisten neuvojen soveltamisesta, joita on orjaluokan julkaisuissa. Syvä arvostus sai Elfin kirjoittamaan: ”Mihin joutuisinkaan ilman Jehovan järjestöä?” Myös Peter ja Irmgard ovat palvelleet Jumalaa vuosikausia. Irmgard ilmaisee kiitollisuutensa kaiken sen johdosta, mitä ”Jehovan rakkaudellisen ja huolehtivaisen järjestön” välityksellä saadaan. Tähän sisältyvät myös niille tarkoitetut julkaisut, joilla on erityistarpeita esimerkiksi näkö- tai kuulo-ongelmien vuoksi.

6, 7. a) Miten seurakuntien toimintoja kautta maailman valvotaan? b) Mitä jotkut ovat sanoneet Jehovan järjestön maallisesta osasta?

6 Uskollista ”orjaa” edustaa Jehovan todistajien hallintoelin, pieni ryhmä hengellä voideltuja miehiä, jotka toimivat Jehovan todistajien maailmankeskuksessa Brooklynissa New Yorkissa. Hallintoelin nimittää kokeneita Jehovan palvelijoita toimimaan haaratoimistoissa, jotka valvovat yli 98000 seurakunnan toimintoja kautta maailman. Näihin seurakuntiin nimitetään vanhimmiksi ja avustaviksi palvelijoiksi miehiä, jotka täyttävät raamatulliset vaatimukset (1. Timoteukselle 3:1–9, 12, 13). Vanhimmat ottavat johdon ja paimentavat huolenpidossaan olevaa Jumalan laumaa rakkaudellisesti. On todellinen siunaus kuulua tähän laumaan ja kokea se rakkaus ja yksimielisyys, joka vallitsee ”koko veljesseuran” keskuudessa. (1. Pietarin kirje 2:17; 5:2, 3.)

7 Valittamisen asemesta yksilöt ilmaisevat usein arvostusta sen rakkaudellisen hengellisen ohjauksen johdosta, jota he saavat vanhimmilta. Ajattele esimerkiksi kolmissakymmenissä olevaa Birgit-nimistä kristittyä vaimoa. Teini-ikäisenä hän joutui huonoon seuraan ja oli vähällä luisua väärälle tielle. Vanhinten selvät raamatulliset neuvot ja toisten uskovien tuki auttoivat häntä selviytymään tästä vaarallisesta tilanteesta. Mitä Birgit nyt ajattelee? Hän sanoo: ”Olen syvästi kiitollinen siitä, että kuulun yhä Jehovan suurenmoiseen järjestöön.” 17-vuotias Andreas sanoo: ”Tämä on todellakin Jehovan järjestö, paras järjestö maailmassa.” Eikö meidän pitäisi olla kiitollisia Jehovan järjestön maallisen osan hyvyydestä?

Vastuulliset veljet eivät ole täydellisiä

8, 9. Miten jotkut Daavidin aikalaiset toimivat, ja miten Daavid suhtautui siihen?

8 Ne jotka on nimitetty ottamaan johto tosi palvonnassa, ovat tietysti epätäydellisiä. He kaikki tekevät virheitä, ja joillakuilla on itsepintaisia heikkouksia, joita he yrittävät kovasti pitää kurissa. Tarvitseeko meidän häiriintyä niiden vuoksi? Ei tarvitse. Muinaisessa Israelissa esimerkiksi Daavid joutui kokemaan sen, että sellaisetkin, joilla oli paljon vastuuta, tekivät vakavia erehdyksiä. Hänet kutsuttiin hyvin nuorena soittamaan musiikkia levottoman kuningas Saulin rauhoittamiseksi. Myöhemmin Saul yritti tappaa Daavidin, ja tämä joutui lopulta pakenemaan henkensä edestä. (1. Samuelin kirja 16:14–23; 18:10–12; 19:18; 20:32, 33; 22:1–5.)

9 Jotkut muutkin israelilaiset menettelivät petollisesti. Esimerkiksi Daavidin sotapäällikkö Joab murhasi Saulin sukulaisen Abnerin. Absalom teki salaliiton isäänsä Daavidia vastaan saadakseen kuninkuuden. Ja luotettu neuvonantaja Ahitofel petti Daavidin. (2. Samuelin kirja 3:22–30; 15:1–17, 31; 16:15, 21.) Silti Daavid ei tullut katkeraksi valittajaksi, eikä hän kääntänyt selkäänsä tosi palvonnalle. Todellisuudessa kävi aivan päinvastoin. Vastoinkäymiset saivat Daavidin pysymään lähellä Jehovaa ja säilyttämään erinomaisen asenteen, jonka hän puki laulun muotoon paetessaan Saulia: ”Osoita minulle suopeutta, oi Jumala, osoita minulle suopeutta, sillä sinuun on sieluni turvautunut, ja sinun siipiesi suojasta etsin turvaa, kunnes vastoinkäymiset ovat ohitse.” (Psalmit 57:1.)

10, 11. Mitä Gertrud-niminen kristitty koki nuoruudessaan, ja mitä hän sanoi toisten uskovien virheistä?

10 Jumalan järjestössä ei nykyään ole petollisuutta, josta meillä olisi syytä valittaa. Jehova, hänen enkelinsä ja hengelliset paimenet eivät suvaitse petollisia, jumalattomia ihmisiä kristillisessä seurakunnassa. Me kaikki kuitenkin joudumme kohtaamaan inhimillistä epätäydellisyyttä niin itsessämme kuin muissakin Jumalan palvelijoissa.

11 Kun Gertrud, joka palveli pitkään Jehovaa, oli nuori nainen, häntä syytettiin väärin, ettei hän ollut kokoaikainen Valtakunnan julistaja vaan huijari. Miten tämä sisar reagoi? Nurisiko hän tällaisen kohtelun vuoksi? Ei. Vähän ennen kuin hän kuoli 91-vuotiaana vuonna 2003, hän muisteli elämäänsä ja selitti: ”Nämä ja myöhemmät kokemukset opettivat minulle, että huolimatta yksilöiden tekemistä virheistä Jehova ohjaa suurta työtään, jossa hän käyttää meitä epätäydellisiä ihmisiä.” Kärsiessään toisten Jumalan palvelijoiden puutteiden vuoksi Gertrud kääntyi hartaassa rukouksessa Jehovan puoleen.

12. a) Missä asiassa jotkut ensimmäisen vuosisadan kristityt olivat varoittava esimerkki? b) Mihin meidän pitäisi keskittää ajatuksemme?

12 Koska kaikkein uskollisimmat ja innokkaimmatkin kristityt ovat epätäydellisiä, niin kun jollekin nimitetylle palvelijalle sattuu virhe, tehkäämme edelleen ”jatkuvasti kaikki nurisematta” (Filippiläisille 2:14). Olisi hyvin surullista, jos noudattaisimme joidenkin ensimmäisen vuosisadan kristillisessä seurakunnassa olleiden huonoa esimerkkiä. Opetuslapsi Juudaan mukaan silloiset väärät opettajat ”hylkäsivät herrauden ja herjasivat kunniakkaita”. Lisäksi nämä väärintekijät olivat ”nurisijoita, jotka valittivat osaansa elämässä”. (Juudaan kirje 8, 16.) Meidän kannattaa pysyä poissa nurisevien valittajien poluilta ja keskittää ajatuksemme niihin hyviin asioihin, joita saamme uskollisen ”orjan” välityksellä. Arvostakaamme Jehovan järjestön hyvyyttä ja tehkäämme ”jatkuvasti kaikki nurisematta”.

”Tämä puhe on järkyttävää”

13. Miten jotkut suhtautuivat joihinkin Jeesuksen Kristuksen opetuksiin?

13 Ensimmäisellä vuosisadalla jotkut siis nurisivat nimitettyjä palvelijoita vastaan, kun taas toiset nurisivat Jeesuksen opetuksia vastaan. Johanneksen 6:48–69:n mukaan Jeesus sanoi: ”Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä.” Tämän kuultuaan ”monet hänen opetuslapsistaan sanoivat – –: ’Tämä puhe on järkyttävää; kuka voi kuunnella sitä?’” Jeesus oli selvillä siitä, että ”hänen opetuslapsensa nurisivat tästä”. Tilanne johti siihen, että monet heistä ”vetäytyivät pois taakse jääneisiin asioihin eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssaan”. Kaikki opetuslapset eivät kuitenkaan nurisseet. Pane merkille, mitä tapahtui, kun Jeesus kysyi 12 apostolilta: ”Ette kai tekin tahdo mennä?” Apostoli Pietari vastasi: ”Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat, ja me olemme tulleet uskomaan ja tietämään, että sinä olet Jumalan Pyhä.”

14, 15. a) Miksi jotkut tulevat tyytymättömiksi johonkin kristillisen opetuksen piirteeseen? b) Mitä voimme oppia Emanuel-nimisen miehen tapauksesta?

14 Nykyään jotkut harvat Jumalan palvelijat ovat tulleet tyytymättömiksi johonkin kristillisen opetuksen piirteeseen ja nurisseet Jehovan järjestön maallista osaa vastaan. Miksi tällaista tapahtuu? Nurina johtuu usein siitä, ettei ymmärretä Jumalan tapaa hoitaa asioita. Luoja paljastaa totuuden kansalleen edistyvästi. Siksi Raamatun ymmärryksemme täsmentyy aika ajoin. Suuri enemmistö Jehovan kansasta iloitsee näistä tarkennuksista. Joku harva tulee ”liian vanhurskaaksi” ja on harmissaan muutoksista (Saarnaaja 7:16). Syynä voi olla ylpeys, ja jotkut lankeavat riippumattoman ajattelun ansaan. Onpa syy mikä tahansa, tällainen nuriseminen on vaarallista, koska se voi viedä nurisijan takaisin maailmaan ja sen teille.

15 Esimerkiksi Emanuel-niminen todistaja kritisoi joitakin asioita, joita hän luki ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisuista (Matteus 24:45). Hän lakkasi lukemasta kristillistä kirjallisuuttamme ja sanoi lopulta paikallisen seurakunnan vanhimmille, ettei hän enää halunnut olla Jehovan todistaja. Vähän ajan kuluttua Emanuel kuitenkin tajusi, että Jehovan järjestö oli sittenkin opettanut oikein. Hän otti yhteyttä todistajiin ja myönsi virheensä, ja hänet otettiin takaisin seurakuntaan. Näin hän sai takaisin myös onnellisuutensa.

16. Mikä voi auttaa meitä hälventämään epäilyksiä joidenkin kristillisten opetusten suhteen?

16 Entä jos tunnemme kiusausta nurista, koska meillä on epäilyksiä Jehovan järjestön joidenkin opetusten johdosta? Meidän ei ole syytä olla kärsimättömiä. Uskollinen ”orja” voi aikanaan julkaista jotakin, mikä vastaa kysymyksiimme ja hälventää epäilyksemme. On viisasta etsiä apua kristityiltä vanhimmilta (Juudaan kirje 22, 23). Myös rukous, henkilökohtainen tutkiminen ja hengellismielisten uskonveljien seura voivat auttaa poistamaan epäilyksiä ja voivat syventää arvostustamme niitä uskoa vahvistavia Raamatun totuuksia kohtaan, jotka olemme oppineet Jehovan viestintäkanavan välityksellä.

Säilytä myönteinen asenne

17, 18. Millainen asenne meillä pitäisi nurisemisen asemesta olla ja miksi?

17 Epätäydellisille ihmisille synti on kieltämättä luontaista, ja joillakuilla saattaa olla voimakas taipumus esittää perusteettomia valituksia (1. Mooseksen kirja 8:21; Roomalaisille 5:12). Jos nuriseminen kuitenkin tulisi meille tavaksi, vaarantaisimme suhteemme Jehova Jumalaan. Siksi meidän on pidettävä kurissa mahdollinen taipumus nurista.

18 Sen sijaan, että nurisisimme seurakunnan asioista, meidän on hyvä säilyttää myönteinen asenne ja noudattaa rutiinia, joka pitää meidät ahkerina, iloisina, kunnioittavina, tasapainoisina ja terveinä uskossa (1. Korinttilaisille 15:58; Titukselle 2:1–5). Jehova valvoo kaikkea järjestössään, ja Jeesus tietää, mitä kussakin seurakunnassa tapahtuu, kuten hän tiesi ensimmäisellä vuosisadallakin (Ilmestys 1:10, 11). Odota kärsivällisesti, mitä Jumala ja Kristus, seurakunnan Pää, tekevät. Vastuullisia paimenia saatetaan käyttää oikaisemaan asioita, jotka on ehkä korjattava. (Psalmit 43:5; Kolossalaisille 1:18; Titukselle 1:5.)

19. Mihin meidän pitäisi kohdistaa huomiomme siihen saakka, kun ihmiskunnan asiat ovat täysin Valtakunnan hallinnassa?

19 Pian nykyinen jumalaton asiainjärjestelmä loppuu ja messiaaninen Valtakunta ottaa ihmiskunnan asiat täysin valvontaansa. Miten tärkeää onkaan, että jokainen meistä säilyttää nyt myönteisen asenteen! Se auttaa meitä näkemään uskonveljiemme hyvät ominaisuudet sen sijaan, että kohdistaisimme huomion heidän virheisiinsä. Heidän persoonallisuutensa hyvien puolien ajatteleminen tekee meidät onnellisiksi. Emme kuluta voimavarojamme nurinaan vaan rohkaistumme ja rakennumme hengellisesti.

20. Mistä siunauksista voimme myönteisen asenteen ansiosta nauttia?

20 Myönteinen asenne auttaa meitä myös muistamaan ne monet siunaukset, joista saamme nauttia Jehovan järjestön maallisen osan yhteydessä. Tämä on ainoa järjestö maailmassa, joka on uskollinen kaikkeuden Suvereenille. Mitä sinä ajattelet tästä ja siitä, että saat olla mukana palvomassa ainoaa tosi Jumalaa Jehovaa? Olkoon asenteesi samanlainen kuin Daavidin, joka lauloi: ”Oi rukouksen Kuulija, sinun luoksesi tulee ihmisiä kaikesta lihasta. Onnellinen on se, jonka sinä valitset ja annat tulla lähellesi, jotta hän asuisi esipihoissasi. Me tulemme varmasti kylläisiksi huoneesi, pyhän temppelisi, hyvyydestä.” (Psalmit 65:2, 4.)

Muistatko?

• Miksi meidän pitäisi olla kiitollisia niille, jotka ottavat seurakunnassa johdon?

• Miten meidän pitäisi suhtautua vastuullisille veljille sattuviin virheisiin?

• Miten meidän pitäisi suhtautua Raamatun ymmärtämisessä tapahtuviin tarkennuksiin?

• Mikä voi auttaa kristittyä hälventämään epäilyksiä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 20]

Daavid antoi Salomolle temppelin rakennussuunnitelmat ja tuki koko sydämestään tosi palvontaa

[Kuva s. 23]

Kristityt vanhimmat antavat mielellään hengellistä apua