Jouhipaita ja hengellisyys
Jouhipaita ja hengellisyys
RANSKAN kuningas Ludvig IX käytti sellaista. Lukiessaan nuorena lakia Sir Thomas More pysytteli omansa avulla hereillä 19–20 tuntia päivässä useita kuukausia. Moren tiedetään käyttäneen sellaista oikeastaan suurimman osan elämästään. Ja kun Canterburyn arkkipiispa Thomas Becket oli murhattu Canterburyn tuomiokirkossa, yllättäen myös hänen yltään löydettiin sellainen. Mitä yhteistä näillä historian henkilöillä oli? He kaikki harjoittivat itsekidutusta käyttämällä jouhipaitaa.
Jouhipaita oli karkea vuohenkarvoista tehty vaate, jota pidettiin ihoa vasten, jotta se hankaisi ja ärsyttäisi ihoa, mikä teki olon erittäin epämukavaksi. Siitä tuli helposti myös täiden pesäpaikka. Kerrotaan, että Thomas Becket käytti jouhipaitaansa – samasta materiaalista valmistettujen polvihousujen kanssa – kunnes ”se kuhisi syöpäläisiä”. 1600-luvulta lähtien vuohenkarvat korvattiin toisinaan ohuella piikkilangalla, jonka piikit käännettiin ihoa vasten. Tällainen paita teki olon vieläkin tukalammaksi.
Erään tietosanakirjan mukaan jouhipaidan samoin kuin muidenkin itsekidutuksen muotojen tarkoitus oli ”taltuttaa kuriton liha ja siten auttaa muuttamaan mielenlaatua ja elämäntapaa hengellisemmäksi”. Jouhipaitaa eivät käyttäneet ainoastaan askeetit. Myös tavallisten ihmisten, jopa korkeassa asemassa olevien henkilöiden, tiedetään käyttäneen sitä. Joidenkin uskonnollisten ryhmien piirissä se on käytössä vielä nykyäänkin.
Tekeekö jouhipaidan käyttäminen tai fyysisten tarpeiden laiminlyöminen ihmisestä hengellisen? Ei, hengellisyys ei riipu tällaisista tavoista. Itse asiassa apostoli Paavali puhui ”ruumiin ankarasta kohtelusta” kielteisesti (Kolossalaisille 2:23). * Aito hengellisyys tulee pikemminkin siitä, että etsii tietoa Jumalasta tutkimalla ahkerasti hänen Sanaansa ja sitten soveltaa tuota tietoa omassa elämässään.
[Alaviite]
^ kpl 5 Aihetta on tarkasteltu lähemmin Herätkää!-lehdessä 8.10.1997 kirjoituksessa ”Raamatun näkökanta: Onko askeesi viisauden avain?”
[Kuvien lähdemerkinnät s. 32]
Ludvig IX, ylinnä: kirjasta Great Men and Famous Women; Thomas Becket, keskellä: kirjasta Ridpath’s History of the World (4. osa); Thomas More, alinna: kirjasta Heroes of the Reformation, 1904