Ole viisas – pelkää Jumalaa!

”Jehovan pelko on viisauden alku.” (SANANLASKUT 9:10)

1. Miksi monien on vaikea ymmärtää ajatusta Jumalan pelkäämisestä?

ENTISAIKOINA se, että jotakuta sanottiin Jumalaa pelkääväksi ihmiseksi, katsottiin kohteliaisuudeksi. Nykyään taas ajatus Jumalan pelkäämisestä tuntuu monista vanhanaikaiselta ja myös vaikealta ymmärtää. ”Jos Jumala on rakkaus, niin miksi häntä pitäisi pelätä?” he saattavat kysyä. Pelko on heidän mielestään kielteinen, jopa lamauttava, tunne. Todellisen jumalanpelon merkitys on kuitenkin paljon laajempi, eikä se ole pelkästään tunne, kuten tulemme havaitsemaan.

2, 3. Mitä aitoon Jumalan pelkoon sisältyy?

² Raamatun kielenkäytössä Jumalan pelko on myönteinen käsite (Jesaja 11:3). Se on syvää kunnioitusta Jumalaa kohtaan, voimakasta halua olla pahoittamatta hänen mieltään (Psalmit 115:11). Siihen sisältyy se, että hyväksyy Jumalan moraalinormit, noudattaa niitä tarkasti ja haluaa omaksua Jumalan näkemyksen siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Erään hakuteoksen mukaan tällainen terve pelko on ilmaus ”sellaisesta perusasenteesta Jumalaa kohtaan, joka panee ihmisen käyttäytymään viisaasti ja karttamaan kaikenlaista pahaa”. Raamattu sanookin sattuvasti: ”Jehovan pelko on viisauden alku.” (Sananlaskut 9:10.)

³ Jumalan pelko käsittää monia ihmiselämän puolia. Se yhdistetään paitsi viisauteen myös iloon, rauhaan, hyvinvointiin, pitkäikäisyyteen, toivoon ja luottamukseen (Psalmit 2:11; Sananlaskut 1:7; 10:27; 14:26; 22:4; 23:17, 18; Apostolien teot 9:31). Se liittyy läheisesti uskoon ja rakkauteen. Se kattaa itse asiassa kaiken, mikä koskee suhdettamme Jumalaan ja lähimmäisiin. (5. Mooseksen kirja 10:12; Job 6:14; Heprealaisille 11:7.) Jumalan pelkoon sisältyy varma vakaumus, että taivaallinen Isämme välittää meistä henkilökohtaisesti ja on valmis antamaan anteeksi rikkomuksemme (Psalmit 130:4). Ainoastaan katumattomilla pahantekijöillä on syytä olla kauhuissaan Jumalan edessä (Heprealaisille 10:26–31). *

Jehovan pelkoa voi oppia

4. Miten voimme oppia ”pelkäämään Jehovaa”?

⁴ Jumalan pelko on siis olennainen edellytys sille, että voimme tehdä viisaita ratkaisuja ja saada häneltä siunauksia. Miten sitten voimme ”oppia pelkäämään Jehovaa” oikein? (5. Mooseksen kirja 17:19.) Raamatussa on kerrottu ”meille opetukseksi” monista miehistä ja naisista, jotka pelkäsivät Jumalaa (Roomalaisille 15:4). Jumalan pelon todellista merkitystä valaisee esimerkiksi se, mitä tapahtui muinaisen Israelin kuninkaalle Daavidille.

5. Miten paimenessa olo opetti Daavidille Jehovan pelkoa?

⁵ Jehova hylkäsi Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin, koska tämä pelkäsi ihmisiä muttei Jumalaa (1. Samuelin kirja 15:24–26). Toisaalta Daavidin elämänvaellus ja hänen läheinen suhteensa Jumalaan ilmaisivat, että hän oli todella Jumalaa pelkäävä mies. Nuoresta saakka Daavid laidunsi usein isänsä lampaita (1. Samuelin kirja 16:11). Tähtitaivaan alla paimenessa vietetyt yöt varmasti auttoivat Daavidia ymmärtämään, mitä Jehovan pelko merkitsee. Vaikka Daavid saattoi nähdä vain pienen osan suunnattomasta maailmankaikkeudesta, hän tuli siihen oikeaan johtopäätökseen, että Jumala ansaitsee kunnioituksemme ja palvontamme. Hän kirjoitti myöhemmin: ”Kun näen taivaasi, sormiesi teot, kuun ja tähdet, jotka olet valmistanut, niin mikä on kuolevainen ihminen, että sinä pidät hänet mielessäsi, ja ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?” (Psalmit 8:3, 4.)

6. Millaisia tunteita Jehovan suuruuden tajuaminen herätti Daavidissa?

 ⁶ Katsellessaan tähtitaivaan valtavuutta Daavid tunsi syystäkin itsensä hyvin pieneksi. Tämä ei saanut häntä kauhun valtaan vaan pani hänet ylistämään Jehovaa seuraavin sanoin: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, ja taivaanlaajuus kertoo hänen kättensä työstä.” (Psalmit 19:1.) Syvä kunnioitus Jumalaa kohtaan lähensi Daavidia Jumalaan ja herätti Daavidissa halun oppia ja noudattaa hänen täydellisiä teitään. Kuvittele, mitä Daavid tunsi laulaessaan Jehovalle: ”Sinä olet suuri ja teet ihmeellisiä tekoja, sinä olet Jumala, sinä yksin. Opeta minulle tietäsi, oi Jehova. Minä vaellan sinun totuudessasi. Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (Psalmit 86:10, 11.)

7. Miten Jumalan pelko auttoi Daavidia taistelemaan Goljatia vastaan?

⁷ Kun filistealaiset hyökkäsivät Israelin maahan, heidän lähes kolmimetrinen esitaistelijansa Goljat pilkkasi israelilaisia ja sanoi tähän tapaan: ”Valitkaa joku taistelemaan kanssani mies miestä vastaan! Jos hän voittaa, meistä tulee teidän palvelijoitanne.” (1. Samuelin kirja 17:4–10.) Saul ja koko hänen armeijansa olivat kauhuissaan mutta ei Daavid. Hän tiesi, että piti pelätä Jehovaa, ei ihmistä, olipa tuo ihminen miten voimakas hyvänsä. ”Minä tulen sinua vastaan armeijoiden Jehovan nimessä”, Daavid sanoi Goljatille. ”Ja koko tämä koottu joukko tulee tietämään, ettei Jehova pelasta miekalla eikä keihäällä, sillä taistelu kuuluu Jehovalle.” Lingollaan ja yhdellä ainoalla kivellä – ja Jehovan avulla – Daavid löi tuon jättiläisen. (1. Samuelin kirja 17:45–47.)

8. Mitä opimme Raamatun henkilöistä, jotka pelkäsivät Jumalaa?

⁸ Me saatamme kohdata vähintäänkin yhtä pelottavia esteitä tai vihollisia kuin Daavid kohtasi. Miten voimme selviytyä? Osoittamalla Daavidin ja muiden vanhan ajan uskollisten ihmisten tavoin Jumalan pelkoa. Jumalanpelon avulla voi voittaa ihmispelon. Jumalan uskollinen palvelija Nehemia kehotti israelilaistovereitaan, joita vastustajat painostivat: ”Älkää pelätkö heitä. Pitäkää mielessänne Jehova, hänet joka on suuri ja pelkoa herättävä.” (Nehemia 4:14.) Jehovan tuella Daavid, Nehemia ja muut Jumalan uskolliset palvelijat onnistuivat Jumalalta saamissaan tehtävissä. Jumalan pelon avulla se on mahdollista meillekin.

Jumalan pelko auttaa kohtaamaan ongelmat

9. Millaisissa olosuhteissa Daavid osoitti pelkäävänsä Jumalaa?

⁹ Kun Daavid oli lyönyt Goljatin, Jehova antoi hänelle lisää voittoja. Mustasukkainen Saul yritti kuitenkin tappaa Daavidin: ensin hetken mielijohteesta, sitten oveluudella ja lopulta armeijan avulla. Vaikka Jehova oli vakuuttanut Daavidille, että tästä tulisi kuningas, Daavid joutui vuosikausia piileskelemään, taistelemaan ja odottamaan Jehovan aikaa tehdä hänestä kuningas. Läpi näiden vaikeiden aikojen Daavid osoitti pelkäävänsä tosi Jumalaa. (1. Samuelin kirja 18:9, 11, 17; 24:2.)

10. Miten Daavid ilmaisi Jumalan pelkoa vaaran uhatessa?

¹⁰ Erään kerran Daavid etsi turvaa Akisin luota, joka hallitsi kuninkaana Goljatin filistealaista kotikaupunkia Gatia (1. Samuelin kirja 21:10–15). Kuninkaan palvelijat leimasivat Daavidin heidän kansansa viholliseksi. Miten Daavid menetteli tässä vaarallisessa tilanteessa? Hän vuodatti sydämensä rukouksessa Jehovalle (Psalmit 56:1–4, 11–13). Vaikka Daavid joutui teeskentelemään mielenvikaista selviytyäkseen tästä tukalasta tilanteesta, hän tiesi, että hänen todellinen vapauttajansa oli ollut Jehova, joka oli siunannut hänen ponnistelujaan. Luottamalla koko sydämestään Jumalaan Daavid osoitti todella olevansa Jumalaa pelkäävä ihminen. (Psalmit 34:4–6, 9–11.)

11. Miten voimme Daavidin tavoin ilmaista Jumalan pelkoa koettelemuksessa?

¹¹ Me voimme Daavidin tavoin ilmaista Jumalan pelkoa siten, että luotamme hänen lupaukseensa auttaa meitä selviytymään ongelmistamme. ”Vieritä tiesi Jehovan haltuun ja luota häneen, niin hän toimii”, sanoi Daavid (Psalmit 37:5). Tämä ei merkitse sitä, että yksinkertaisesti jättäisimme ongelmamme Jehovan  huoleksi tekemättä voitavaamme ja että odottaisimme hänen toimivan puolestamme. Daavid ei vain rukoillut Jumalan apua ja sitten jäänyt odottamaan toimettomana. Hän käytti Jehovalta saamiaan fyysisiä ja älyllisiä kykyjä ja kävi ongelmaansa käsiksi. Daavid kuitenkin tiesi, ettei menestystä saavutettaisi yksistään inhimillisin ponnistuksin. Meidänkin on syytä muistaa tämä. Tehtyämme parhaamme meidän täytyy jättää loput Jehovalle. Usein emme edes voi muuta kuin luottaa Jehovaan. Tällaisessa tilanteessa meiltä itse kultakin kysytään nimenomaan Jumalan pelkoa. Voimme saada lohtua Daavidin lämpimistä sanoista: ”Läheinen suhde Jehovaan kuuluu häntä pelkääville.” (Psalmit 25:14.)

12. Miksi meidän tulee suhtautua rukouksiimme vakavasti, ja millainen meidän asenteemme ei saisi koskaan olla?

¹² Meidän olisi siksi suhtauduttava rukouksiimme ja suhteeseemme Jumalaan vakavasti. Kun lähestymme Jehovaa, meidän täytyy ”uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä”. (Heprealaisille 11:6; Jaakobin kirje 1:5–8.) Ja kun hän auttaa meitä, meidän pitäisi apostoli Paavalin neuvon mukaisesti ”osoittautua kiitollisiksi” (Kolossalaisille 3:15, 17). Meidän ei tulisi koskaan olla niiden kaltaisia, joista eräs kokenut voideltu kristitty sanoi: ”Heidän mielestään Jumala on ikään kuin taivaallinen tarjoilija. Tarvitessaan jotain he haluavat, että hän tulee paikalle sormien napsautuksella. Kun he sitten ovat saaneet tahtonsa täytettyä, he haluaisivat hänen lähtevän pois.” Tällainen asenne ilmaisee Jumalan pelon puutetta.

Kun Jumalan pelko väistyi

13. Missä tilanteessa Daavid ei osoittanut kunnioitusta Jumalan lakia kohtaan?

¹³ Se että Daavid koki Jehovan avun ahdingon aikana, syvensi hänen pelkoaan Jehovaa kohtaan ja sai hänet luottamaan häneen entistä lujemmin (Psalmit 31:22–24). Kolmessa ratkaisevassa tilanteessa Daavidilta kuitenkin puuttui Jumalan pelkoa, ja seuraukset olivat vakavia. Ensinnäkin hän järjesti niin, että Jehovan liiton arkkua vietiin Jerusalemiin vankkureilla eikä leeviläisten olkapäillä, kuten Jumalan laki määräsi. Kun Ussa, joka ohjasi vankkureita, tarttui arkkuun pitääkseen sen paikallaan, hän kuoli ”epäkunnioittavan tekonsa” vuoksi siihen paikkaan. Ussan synti oli kyllä vakava, mutta perimmältään tuo  järkyttävä tapaus johtui siitä, että Daavid ei ollut säilyttänyt asianmukaista kunnioitusta Jumalan lakia kohtaan. Jumalan pelko merkitsee sitä, että toimii Jumalan haluamalla tavalla. (2. Samuelin kirja 6:2–9; 4. Mooseksen kirja 4:15; 7:9.)

14. Mikä oli seurauksena siitä, että Daavid laski Israelin?

¹⁴ Myöhemmin Daavid laski Saatanan yllytyksestä Israelin taistelijoiden määrän (1. Aikakirja 21:1). Tässä tilanteessa Jumalan pelko oli väistynyt Daavidin sydämestä, ja seurauksena oli 70000 israelilaisen kuolema. Vaikka Daavid katui Jehovan edessä, hän ja kansa kärsivät suuresti. (2. Samuelin kirja 24:1–16.)

15. Mikä sai Daavidin lankeamaan sukupuoliseen moraalittomuuteen?

¹⁵ Jumalan pelko kaikkosi tilapäisesti Daavidin sydämestä myös silloin, kun hän lankesi moraalittomiin suhteisiin Uurian vaimon Batseban kanssa. Daavid tiesi, että aviorikos ja toisen aviopuolison himoitseminenkin oli väärin (2. Mooseksen kirja 20:14, 17). Ongelma sai alkunsa, kun Daavid huomasi Batseban tämän ollessa peseytymässä. Asianmukaisen jumalanpelon olisi pitänyt saada Daavid kääntämään silmänsä ja ajatuksensa heti muualle. Sen sijaan Daavid ilmeisesti katseli tuota naista herkeämättä, kunnes himo tuli voimakkaammaksi kuin hänen Jumalan pelkonsa. (Matteus 5:28; 2. Samuelin kirja 11:1–4.) Daavid kadotti näkyvistään sen, miten läheisesti Jehova oli mukana hänen elämässään (Psalmit 139:1–7).

16. Miten Daavid joutui kärsimään väärintekonsa seuraukset?

¹⁶ Daavidin ja Batseban suhteesta syntyi poika. Pian sen jälkeen Jehova lähetti profeettansa Natanin paljastamaan Daavidin synnin. Palattuaan järkiinsä Daavid alkoi taas tuntea Jumalan pelkoa ja katui. Hän pyysi, ettei Jehova hylkäisi häntä eikä ottaisi häneltä pois pyhää henkeään. (Psalmit 51:7, 11.) Jehova antoi Daavidille anteeksi ja lievensi rangaistusta mutta ei  suojellut Daavidia kaikilta hänen tekojensa huonoilta seurauksilta. Daavidin poika kuoli, ja siitä lähtien sydänsurut ja traagiset tapahtumat leimasivat Daavidin perheen elämää. Todella kallis hinta maksettavaksi siitä, että Jumalan pelko oli väistynyt! (2. Samuelin kirja 12:10–14; 13:10–14; 15:14.)

17. Kerro esimerkki sydänsurusta, jota syntiset teot aiheuttavat.

¹⁷ Jumalan pelon sivuuttamisesta moraaliasioissa voi nykyäänkin olla vakavia ja pitkäaikaisia jälkiseurauksia. Kuvittele, millaista tuskaa eräs nuori vaimo tunsi saatuaan tietää, että hänen kristitty aviomiehensä oli ollut hänelle uskoton ollessaan työssä ulkomailla. Hän lyyhistyi kasaan järkytyksestä ja surusta, hautasi kasvot käsiinsä ja purskahti itkuun. Kestää varmasti kauan, ennen kuin mies saavuttaa jälleen vaimonsa luottamuksen ja kunnioituksen. Aidon jumalanpelon avulla voidaan välttyä tällaisilta surullisilta seurauksilta. (1. Korinttilaisille 6:18.)

Jumalan pelko pidättää meitä tekemästä syntiä

18. Mikä on Saatanan tavoite, ja miten hän toimii?

¹⁸ Saatana vetää hyvin nopeasti maailman moraaliarvoja alaspäin, ja hän haluaa turmella erityisesti tosi kristittyjä. Hän käyttää tässä hyväkseen suorinta sydämeemme ja mieleemme johtavaa reittiä, nimittäin aistejamme, erityisesti näkö- ja kuuloaistiamme. (Efesolaisille 4:17–19.) Miten reagoit, kun joudut odottamatta kosketuksiin moraalittomien kuvien, sanojen tai ihmisten kanssa?

19. Miten Jumalan pelko auttoi erästä kristittyä voittamaan kiusauksen?

¹⁹ André * on kristitty vanhin ja isä, joka toimii lääkärinä eräässä Euroopan maassa. Kun hänellä oli yöpäivystys sairaalassa, naiskollegat kiinnittivät toistuvasti hänen tyynyynsä sydämenkuvilla koristeltuja viestejä, joissa häntä pyydettiin sukupuolisuhteisiin heidän kanssaan. André kieltäytyi päättäväisesti harkitsemasta heidän tarjouksiaan. Päästäkseen pois tuosta huonosta ympäristöstä hän etsi työtä muualta. Jumalan pelkääminen osoittautui erittäin viisaaksi ja johti siunauksiin, sillä nyt André toimii osa-aikaisesti tuon maan Jehovan todistajien haaratoimistossa.

20, 21. a) Miten Jumalan pelko voi auttaa meitä karttamaan syntiä? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

²⁰ Väärissä ajatuksissa viipyminen voi synnyttää ihmisessä halun luopua kallisarvoisesta suhteestaan Jehovaan jonkin sellaisen saamiseksi, johon hänellä ei ole oikeutta (Jaakobin kirje 1:14, 15). Jos toisaalta pelkäämme Jehovaa, kartamme – jopa aivan fyysisesti – ihmisiä, paikkoja, toimintoja ja viihteen lajeja, jotka voisivat saada meidät hellittämään moraalisesta valppaudestamme (Sananlaskut 22:3). Mitä tahansa vaikeuksia tai uhrauksia tämä merkitseekin, se on pientä verrattuna Jumalan suosion menettämiseen (Matteus 5:29, 30). Jumalan pelkäämiseen sisältyy varmasti se, ettemme koskaan tahallamme antaudu alttiiksi millekään moraalittomalle vaikutukselle, esimerkiksi minkäänlaiselle pornografialle, vaan sen sijaan käännämme silmämme ”näkemästä arvotonta”. Jos toimimme näin, voimme luottaa siihen, että Jehova varjelee meidät elossa ja antaa kaiken, mitä todellisuudessa tarvitsemme. (Psalmit 84:11; 119:37.)

²¹ Toimimme aina viisaasti, kun annamme aidon jumalanpelon ohjata meitä. Tämä tuottaa myös todellista onnellisuutta. (Psalmit 34:9.) Se ilmenee selvästi seuraavasta kirjoituksesta.

[Alaviitteet]

Osaatko selittää?

• Mitä kristillisiä ominaisuuksia sisältyy Jumalan pelkoon?

• Miten jumalanpelko auttaa voittamaan ihmispelon?

• Miten voimme osoittaa, että suhtaudumme oikein rukoukseen?

• Miten Jumalan pelko voi pidättää meitä tekemästä syntiä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 23]

Daavid oppi Jumalan pelkoa, kun hän tarkkaili Jumalan kätten työtä

[Kuvat s. 24]

Miten reagoit, kun kohtaat odottamatta jonkin kiusauksen?